Marekin tauti (MD)

Marekin taudin aiheuttaja on herpesvirus, joka aiheuttaa kanalle muutoksia hermoissa ja/tai aivoissa ja/tai kasvaimia eri elimissä.

Tauti jaetaan usein muutosten mukaan kasvain-, hermo-, ja silmämuotoiseen Marekin tautiin. Kaikkia muotoja voi esiintyä kuitenkin samalla yksilöllä. Se voi tarttua myös viiriäiseen, kalkkunaan ja fasaaniin.

Suomessa Marekin tauti on yleinen harrastekanoilla. Munivilla kanoilla ja broileriemoilla se on harvinainen, mikä johtunee erillisestä poikaskasvatuksesta ja rokotuksen onnistumisesta.

Oireet

Tartunta tapahtuu ensimmäisten elinviikkojen aikana, mutta tauti puhkeaa vasta viikkojen kuluttua. Vain osa tartunnan saaneista kananpojista sairastuu Marekin tautiin.

Tuotantokanat sairastuvat tavallisimmin 9–24 viikon iässä, harrastekanat voivat sairastua myös vanhempana. Taudin puhkeamiseen vaikuttaa poikasen luonnollinen vastustuskyky, MD-viruksen taudinaiheuttamiskyky, stressi, perimä, muut taudit ja rokotuksen antama suoja.

Marekin tautiin sairastuneet linnut laihtuvat ja lakkaavat munimasta. Osa linnuista kuolee äkillisesti ilman edeltäviä oireita, kun taas osa on väsyneitä, osittain halvaantuneita.

Taudin määritys

Tauti todetaan tutkimalla kuolleita kanoja. Marekin tautiin kuolleiden kanojen sisäelimissä, lihaksissa, ihossa, hermoissa tai silmän värikalvossa on todettavissa kasvaimia, joissa on Marekin taudille tyypilliset histologiset muutokset.

Leviäminen

MD-virus leviää vain horisontaalisesti eli suoran tai välillisen viruskontaktin kautta. Käytännössä melkein kaikki kanat saavat tartunnan poikasina. MD-virus lisääntyy tartunnan saaneiden lintujen höyhentupeissa ja leviää höyhenpölyn mukana kanalassa. Kanat saavat tartunnan pääasiallisesti hengitysteiden kautta. Vain pieni osa tartunnan saaneista linnuista sairastuu myöhemmin Marekin tautiin. Kaikki tartunnan saaneet ja myös rokotetut linnut levittävät kuitenkin ajoittain MD-virusta ympäristöön.

MD-virus säilyy hyvin ympäristössä (+20–25 °C:ssa kuukausia ja +4 °C:ssa vuosia).

Ehkäisy

Siitoskanat ja munintakanat rokotetaan Marekin tautia vastaan hautomossa heti kuoriutumisen jälkeen elävällä rokotteella. Poikaset tulee suojata hautomossa ja ensimmäisten elinviikkojen aikana siten, että ne eivät saa tartuntaa ennen kuin rokotteen antama suoja on ehtinyt kehittyä. Harrastekanoja ei rokoteta eikä poikasten tartunnalta suojaaminen ole mahdollista, joten osa linnuista sairastuu silloin tällöin Marekin tautiin.

Marekin tauti on luokiteltu Suomen eläintautilainsäädännössä muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi (kuukausittain ilmoitettava, MMMa 325/2021).

Esiintyminen

Marekin tautia aiheuttava herpesvirus on yleinen Suomessa ja leviää herkästi esimerkiksi höyhenpölyn mukana.

Sivu on viimeksi päivitetty 25.8.2022