Petovahingot

Voit hakea korvausta suurpedon (ahma, ilves, karhu, susi) aiheuttamasta viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingosta. Ilmoita suurpedon aiheuttama vahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jotta maaseutuelinkeinoviranomainen pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti.

Suurpedon aiheuttamina petovahinkoina voidaan korvata:

  • viljelysvahingot pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle
  • eläinvahingot koiralle, kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille
  • irtaimistovahingot elottomalle irtaimistolle
  • porovahingot porolle poronhoitoalueella.

Vahingosta ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen

Korvauksen saamiseksi ilmoita viljelys-, eläin- tai irtaimistovahingosta viipymättä vahingon havaittuasi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tee ilmoitus sähköisesti Vipu-palvelussa (Petovahinkokorvaus) tai lomakkeella 131. Näin vahinkoilmoitus on samalla myös korvaushakemus.

Vipu-ohje Petovahinkokorvaus

Jos ilmoitat vahingosta puhelimitse tai sähköpostilla, jätä lisäksi hakemus joko Vipu-palvelussa tai lomakkeella 131 yhden kuukauden kuluessa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen laatiman arviokirjan valmistumisesta.

Hae kunnan yhteystiedot

Porovahingosta vahinkoilmoituksen tekee poronomistajan paliskunta poronomistajalta tai muulta henkilöltä saamansa tiedon perusteella. Paliskunnan Pesä-sovelluksessa tai lomakkeella 149 tekemä porovahinkoilmoitus on samalla korvaushakemus, jos poronomistaja on valtuuttanut paliskunnan hakemaan korvauksen puolestaan. Muussa tapauksessa poronomistajan on haettava korvausta itse lomakkeella 149 yhden kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta. Jos maastotarkastusta ei tehdä, kuukauden määräaika lasketaan vahingon ilmoittamisesta.

Vahingon arvioiminen

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen järjestää ilmoituksen saatuaan viipymättä maastotarkastuksen, jossa hän toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskevan arviokirjan. Maastotarkastukseen voi osallistua korvauksenhakijan lisäksi riistanhoitoyhdistyksen edustaja ja porovahingoissa myös paliskunnan edustaja. Kaikkia porovahinkoja ei tarkasteta.

Korvauksen määrä

Suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamat vahingot (riistavahingot) korvataan vain, jos näiden vahinkojen yhteenlaskettu korvaussumma korvauksen hakijaa ja kalenterivuotta kohti ylittää 170 euroa. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen.

Viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Ruokavirasto antaa vuosittain määräyksen vahinkojen kohteena olleiden viljelys-, puutarha- ja taimitarhakasvien yksikköhinnoista ja normisadoista.

Eläinvahingosta voidaan korvata

  • enintään tapetun tai vahingon takia lopetetun eläimen käypä arvo tai
  • vahingoittuneesta eläimestä enintään eläinlääkintäkustannuksia tai menetetyn tuoton arvoa vastaava määrä eläimen tai hunajan käypään arvoon asti.

Eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävät käyvät arvot perustuvat maa- ja metsätalousministeriön asetukseen 834/2018.

Porovahingosta voidaan korvata enintään tapetun tai vahingon takia lopetetun poron käypä arvo 1,5-kertaisena. Ruokavirasto antaa määräyksen porovahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista porolajeittain vähintään viiden vuoden välein. Vasonnan ja marraskuun viimeisen päivän välisenä aikana suurpetojen tappamat tai vahingon takia lopetetut poronvasat korvataan erillisellä laskennallisesti määräytyvällä vasahävikkikorvauksella paliskunnille.

Korvauksen maksaminen

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen käsittelee korvaushakemukset. Ruokavirasto maksaa korvaukset korvauksenhakijoille maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista. Korvaus eläin- ja irtaimistovahingosta maksetaan heti korvaushakemuksen käsittelyn jälkeen, ja korvaukset poro- ja viljelysvahingoista maksetaan vahinkovuotta seuraavana keväänä.

Korvaukset viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingoista maksetaan täysimääräisinä. Jos korvauksia porovahingoista ei voida maksaa täysimääräisinä, jokaiselta korvauksen hakijalta vähennetään korvauksen määrää samassa suhteessa. 

Sivu on viimeksi päivitetty 1.12.2022