1. Mitä ovat nitraatti ja nitriitti?
Nitraatti (nitraatti-ioni NO3-) on luonnossa esiintyvä yhdiste, joka liittyy typen kiertokulkuun. Nitraattia esiintyy kasveissa luontaisesti. Sitä muodostuu myös ihmisen elimistössä ravinnon typpiyhdisteistä ja se muuttuu aineenvaihdunnassa osittain nitriitiksi (nitriitti-ioni NO2-).
Nitraattia ja nitriittiä käytetään myös elintarvikkeiden lisäaineina parantamaan säilyvyyttä ja estämään ruokamyrkytystä aiheuttavien bakteerien kasvua.
2. Miten ihminen altistuu nitraatille tai nitriitille?
Nitraattia saadaan pääasiassa luontaisista lähteistä, kuten kasviksista ja talousvedestä. muun muassa lehtivihannekset sisältävät luonnostaan suuria määriä nitraattia. Lisäaineena käytetyn nitraatin saanti on hyvin vähäistä verrattuna luontaisista lähteistä saatavaan nitraattiin.
Nitriittialtistuksen pääasiallinen lähde ovat makkarat, nakit ja lihaleikkeleet, joihin nitriittiä on lisätty säilöntäaineeksi. Nitriittiä saadaan myös talousvedestä.
3. Miksi nitraattia ja nitriittiä käytetään lisäaineena?
Niitä käytetään lihavalmisteissa estämään mikrobien aiheuttamia hengenvaarallisia ruokamyrkytyksiä. Nitraattia lisätään säilöntäaineeksi myös joihinkin juustoihin, juustotuotteisiin, juustoa jäljitteleviin tuotteisiin ja suolasilleihin.
4. Mitä terveyshaittoja nitraatti ja nitriitti aiheuttavat?
Nitriittialtistuksen on myös epäilty lisäävän diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä syövän riskiä, mutta tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia eikä suoraa syy-yhteyttä ole toistaiseksi osoitettu.
5. Lapseni on syönyt paljon makkararuokia. Onko hänen terveytensä vaarantunut?
Makkaroiden, nakkien ja leikkeleiden käyttö alle kouluikäisillä lapsilla
6. Kertyykö nitraatti tai nitriitti elimistöön?
Nitraatti ja nitriitti ovat vesiliukoisia yhdisteitä. Valtaosa ravinnon kautta saadusta määrästä poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Osa nitraatista tai nitriitistä muuntuu elimistössä muiksi typpiyhdisteiksi. Nitraattia esiintyy elimistössä myös luonnostaan.
7. Onko suomalaisessa ruoassa erityisen paljon nitraattia ja nitriittiä?
Kasvisten osalta suomalaista alkuperää olevat elintarvikkeet sisältävät hyvin samankaltaisia nitraattipitoisuuksia kuin tuontielintarvikkeet. Joidenkin tuotteiden osalta tutkimusaineistossa on ollut ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi suomalaisessa salaatissa on mitattu suurempia nitraattipitoisuuksia kuin ulkomaisessa. Kotimaisessa porkkanassa ja perunassa pitoisuudet ovat taas olleet pienempiä kuin ulkomaisessa.
Nitraatin ja nitriitin lisäainekäytöstä on annettu tarkat määräykset lisäainelainsäädännössä. Siinä määritellään, missä elintarvikkeissa ja kuinka paljon eri lisäaineita enimmillään saa käyttää. Lisäainelainsäädäntö on niin sanottu EU-lainsäädäntöä eli samat säännöt pätevät kaikissa EU-maissa. Eri maissa voidaan käyttää lisäaineita eri lailla, mutta lainsäädännön asettamissa rajoissa. Useissa maissa, kuten Suomessakin myydään esimerkiksi makkaroita sekä nitriitillä että ilman. Nitriitittömien makkaroiden säilyvyysaika on kuitenkin huomattavasti lyhyempi kuin niiden, joihin on lisätty nitriittiä.
8. Onko joulukinkussakin nitraattia ja nitriittiä?
Raakalihavalmisteina myytäviin joulukinkkuihin ei saa lisätä nitraattia tai nitriittiä. Valmiiksi kypsennettyinä myytäviin joulukinkkuihin sen sijaan saa käyttää nitriittiä. Tuotteen ainesosaluettelo kertoo, jos siihen on valmistuksessa lisätty nitraattia tai nitriittiä.
9. Onko kasvihuonevihanneksissa enemmän vai vähemmän nitraattia kuin avomaakasveissa?
Valon määrä vaikuttaa kasvisten nitraattipitoisuuksiin siten, että suurempi valomäärä pienentää nitraattipitoisuuksia. Peitettyinä kasvaneissa kasviksissa on luonnostaan korkeammat nitraattipitoisuudet kuin avomaalla kasvaneissa kasviksissa. Koska myös muut tekijät vaikuttavat nitraattipitoisuuteen, ei voida yksiselitteisesti sanoa, että kasvuhuonekasviksissa olisi enemmän nitraattia.
10. Voiko nitriitin lisäaineena korvata jollain muulla?
Lihavalmisteita voidaan valmistaa myös ilman nitriittiä. Nitriitin käyttö on kuitenkin varsin tarpeellista esimerkiksi vähäsuolaisissa tuotteissa, joilla on pitkä käyttöaika. Se estää tehokkaasti ruokamyrkytystä aiheuttavien bakteerien kasvua.
11. Mistä nitraatti tulee kasviksiin? Kuinka paljon nitraattia saadaan lisäainelähteistä?
Nitraattia kertyy kasviksiin luontaisesti osana typen kiertokulkua. Nitraattia voi esiintyä esimerkiksi vihreiden lehtivihannesten lehdissä. Kasvisten luontaiset nitraattipitoisuudet vaihtelevat suuresti ja riippuvat muun muassa kasvilajikkeesta, kasvuolosuhteista ja prosessoinnista.
Nitraatin käyttö on sallittua myös lisäaineena. Ruokavirastossa valmistuneen riskinarvioinnin mukaan lisäaineena käytettävälle nitraatille altistuminen on käytännössä merkityksetöntä ja suurin osa altistuksesta aiheutuu kasvisten luontaisesti sisältämästä nitraatista.
12. Mitä tarkoittaa, jos nitraatin tai nitriitin hyväksyttävä päivittäissaanti (ADI-arvo) ylittyy?
Satunnainen ADI-arvon ylitys ei sinällään merkitse terveysriskiä, sillä arvo on määritetty pitkäaikaisaltistuksen aiheuttamista haitoista ja siinä on huomioitu turvakerroin (yleensä x100). Monipuolinen ja vaihteleva ruokavalio kuitenkin ehkäisee toistuvia ADI-arvojen ylityksiä ja mahdollisten terveyshaittojen mahdollisuus pienenee.
13. Voiko kasviksia syöttää imeväisille?
Kyllä, mutta niin kutsuttuja nitraatinkerääjäkasviksia tulee välttää alle 1-vuotiaiden ravitsemuksessa. Nitraattia sisältävien kasvisten käyttö alle kouluikäisillä lapsilla
14. Lapseni on syönyt pinaattiohukaisia päivittäin – tuleeko minun olla huolissani?
Ei, sillä kasvisten hyvien ominaisuuksien katsotaan kuitenkin ylittävän nitraatin mahdollisesti aiheuttamat haitat. Tärkeintä on jatkossa välttää yksittäisten nitraatinkerääjäkasvisten yksipuolista käyttöä.
15. Saavatko lapset syödä salaattia?
Kyllä, osana monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota.
16. Voiko aikuinen saada kasviksista liikaa nitraattia?
Poikkeuksellisen runsas ja pitkäaikainen lehtisalaattien, pinaatin tai punajuuren kulutus saattaa johtaa hyväksyttävän päivittäissaannin (ADI) ylittymiseen. Esimerkiksi noin 50 g rucolaa syövän 60 kg painavan aikuisen nitraattisaanti voi ylittää ADI-arvon. Kasvisten hyvien ominaisuuksien katsotaan kuitenkin ylittävän nitraatin mahdollisesti aiheuttamat haitat. Myös aikuisten ruokavaliossa tulee kiinnittää huomiota monipuolisuuteen.
17. Onko luomutuotteissa vähemmän nitraattia ja nitriittiä kuin perinteisillä tuotantomenetelmillä tuotetuissa tuotteissa?
Kasvikset: Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Kirjallisuudessa on tutkimuksia, joiden mukaan luomutuotteissa olisi vähemmän nitraattia, mutta myös täysin päinvastaisia tutkimustuloksia on raportoitu. Kasvisten nitraattipitoisuuksiin vaikuttaavat tuotantotavan ohella myös maatalouskäytännöt ja ympäristötekijät, kuten lannoitus, maaperän kosteus, valon määrä, lämpötila ja kasvilajike.
Lisäainekäyttö: Luomulihavalmisteisiin saa käyttää noin puolet tavanomaisiin lihavalmisteisiin sallitusta nitraatin tai nitriitin määrästä.