Raakamaidon myynti elintarvikehuoneistosta ja pakkaaminen laitoksessa
1. Mitkä ovat lainsäädännön vaatimukset jos tilalta myydään raakamaitoa suoraan kuluttajille?
Raakamaidon myyntiä koskeva lainsäädäntö on Maa- ja metsätalousministeriön elintarvikehygienia-asetuksessa 318/2021.
2. Mitä tietoja on annettava tinkimaidon hakijalle?
Tiedote voi olla muodoltaan vapaa, kunhan se sisältää seuraavat raakamaitoasetuksen vaatimat tiedot:
- tuote on raakamaitoa
- tuote saattaa sisältää tautia aiheuttavia mikrobeja
- raakamaitoa ei tule nauttia lämpökäsittelemättömänä
- tuotteen kuljetus- ja säilytyslämpötila (enintään + 6 °C)
- viimeinen käyttöpäivä (Ruokavirasto suosittelee, että viimeinen käyttöpäivä on pääsääntöisesti kaksi vuorokautta raakamaidon luovutuksesta.)
3. Kuinka paljon raakamaitoa voi myydä suoraan tilalta kuluttajille?
Lainsäädännön mukaan maidontuotantotilalta voidaan myydä alkutuotannon toimintana raakamaitoa suoraan kuluttajalle tämän omaan käyttöön enintään 2500 litraa vuodessa.
Raakamaidon myynnin yhteydessä ostajalle on tarjottava kirjallisesti tietoa raakamaidon riskeistä, kuljetus- ja säilytyslämpötiloista ja viimeisestä käyttöpäivästä. Lisäksi Ruokavirasto suosittelee, että Raakamaitoa ostettaisiin vain tiloilta, joiden maidon laatu on ollut jatkuvasti ns. E-luokassa.
Jos suoramyyntimaidon määrä vuodessa ylittää 2500 l, toiminnalle on lainsäädännössä lisävaatimuksia. Tällöin tilalla on oltava muun muassa rekisteröity elintarvikehuoneisto maidon myyntiä varten ja eläimistä on otettava säännöllisesti näytteitä tiettyjen taudinaiheuttajien tutkimiseksi.
4. Miksi raakamaitoa ei saa myydä vapaasti alkutuotannon toimintana kuinka paljon vain haluaa?
Raakamaidon sisältämien terveysriskien vuoksi sen myynti tilalta suoraan kuluttajalle on rajoitettu pieneen määrään (2500 litraan vuodessa). Lainsäädäntö toimii tässä riskinhallintakeinona.
Ruokavirastolla on selvitys Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat -riskiprofiilin (pdf). Selvityksen tuloksia on hyödynnetty lainsäädännön muutostyössä.
5. Voiko raakamaitoa ja ternimaitoa myydä/ostaa ruokapiirien kautta?
Raakamaitoa voi tilata eri tavoin ennakkoon. Kuluttajan on edelleen haettava raakamaito itse joko tuotantotilalta tai raakamaitoa myyvästä elintarvikehuoneistosta. Laitoksessa pakattua raakamaitoa voi kuitenkin toimittaa laitoksesta tai vähittäismyymälästä kuluttajalle sekä ostaa ruokapiirien kautta. Tilalta haettava raakamaito sen sijaan ei sovi ruokapiiritoimintaan.
Jäädytettyä ternimaitoa saa myydä suoraan tuotantotilalta tai ruokapiirien kautta, etämyyntinä sekä toimittaa vähittäismyyntiin. Tilalta haettava tuore (jäädyttämätön) ternimaito sen sijaan ei sovi ruokapiiritoimintaan. Tuoretta ternimaitoa saa myydä vain tilalta suoraan kuluttajan omaan astiaan. Laitoksessa pakattua ternimaitoa saa toimittaa laitoksesta vähittäismyyntiin ja elintarvikehuoneistoihin sekä myydä ruokapiirien kautta kuluttajille.
Sekä raakamaitoa että ternimaitoa saa myydä tilalta suoraan kuluttajille enintään 2500 kg/vuosi ja lisäksi ternimaitoa toimittaa jäädytettynä paikalliseen vähittäismyyntiin enintään 2500 kg/vuosi.
6. Mitä tarkoittaa E-luokan raakamaito?
Lainsäädännön mukaan meijeriin pastöroitavaksi toimitettavassa raakamaidossa saa olla bakteereita enintään 100 000 pmy/ml ja somaattisia soluja enintään 400 000 kpl/ml. Pmy/ml tarkoittaa bakteeripesäkkeitä muodostavaa yksikköä maidon millilitraa kohti. E- eli erikoisluokan raakamaito on kuitenkin laadukkaampaa maitoa, jossa bakteerimäärä on alle 50 000 pmy/ml ja somaattisten solujen määrä alle 250 000 kpl/ml. E-luokan raakamaidon osuus suomalaisesta lehmänmaidosta on ollut vuonna 2020 96,0 % (Lähde: Maitohygienialiitto).
Laatuluokitus ei kuitenkaan kerro siitä, onko raakamaidossa patogeenisia eli tautia aiheuttavia bakteereita tai muita patogeenisia mikrobeja. Meijerissä tutkitaan pastöroitavaksi menevän maidon bakteereista vain niiden kokonaismäärä, ei sitä, onko niiden joukossa patogeeneja.
Pastöroimattomassa raakamaidossa voi olla esimerkiksi listeriaa, EHEC-bakteereita, kampylobakteereita tai salmonellaa, vaikka se olisi laadultaan E-luokkaista. Hyväkään laatuluokitus ei takaa raakamaidon turvallisuutta, jos maitoa nautitaan kuumentamattomana.
7. Mitä maitohuoneessa /maidon säilytys- ja käsittelytilassa saa tai ei saa tehdä?
Maitohuonetta saa käyttää vain maidon ja lypsyvälineiden käsittelyyn liittyvään toimintaan.
Raakamaitoa ja ternimaitoa saa annostella maitohuoneessa kuluttajan omiin astioihin. Maidon luovutus kuluttajalle tulee tapahtua muualla kuin maitohuoneessa. Ternimaitoa saa myös pakata vähittäismyyntipakkauksiin. Maitohuoneessa ei saa valmistaa maitotuotteita.
Nämä toiminnot ovat alkutuotantoa. Niistä pitää ilmoittaa alkutuotantoilmoituksella kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
Lypsyliinat ja lypsyhaalarit saa pestä maitohuoneessa. Sen sijaan utareliivejä tai muuta navetan likapyykkiä ei saa pestä maitohuoneessa.
Rehuja ei saa käsitellä eikä säilyttää maitohuoneessa. Omalla tilalla tuotettua rehuksi käytettävää ternimaitoa tai raakamaitoa saa kuitenkin säilyttää maitohuoneessa kunhan se on omassa astiassa erillään elintarvikkeeksi käytettävästä maidosta. Lisätietoa maidontuotantotiloista.
8. Miten mikrobit päätyvät maitoon?
Eläimen utareen pinnassa ja sisäpuolella on normaalisti mikrobeja. Lypsyn aikana raakamaidon mikrobisto koostuu eläimen utareen sisäpuolelta ja utareen pinnasta maitoon erittyvistä mikrobeista, sekä navetan ilmasta, lypsäjän käsistä ja lypsylaitteistosta siirtyvistä mikrobeista.
Tämän jälkeen raakamaitoon voi tulla lisää mikrobeja tilasäiliön pinnoilta ja maitohuoneen ilmasta. Myös maitoautossa raakamaidon kanssa kosketuksiin joutuvien putkien, pumppujen ja laitteiden pintojen välityksellä voi raakamaitoon tulla lisää mikrobeja.
Lyhyesti siis kaikenlaisten raakamaidon kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen puhtaus ja hygienia ovat mitä merkityksellisimpiä tuotettaessa laadukasta raakamaitoa.
9. Eikö hyvä lypsyhygienia riitä torjumaan tauteja Suomessa?
Suomessa lypsyhygienia on enimmäkseen hyvä. Suomalaisen lehmän raakamaidon laatutietoihin voi tutustua Maitohygienialiiton internetsivuilla.
Lypsyhygienian mittarina käytetään maidon kokonaisbakteerien lukumäärää. Suomessa vuonna 2020 tuotetun lehmän raakamaidon bakteerimäärän valtakunnallinen keskiarvo oli 5900 pmy/ml (pesäkettä muodostavaa yksikköä millilitrassa), kun suurin sallittu lukema on 100000 pmy/ml. Lypsämisen jälkeen raakamaidon hygienian vaarantavia tekijöitä ovat tilasäiliön, kuljetussäiliön ja kuljetusastian puhtaus. Niiden puhtauteen tulee kiinnittää aivan erityistä huomiota.
Hyvään lypsyhygieniaan kuuluu myös se, että sairaiden lehmien ja niiden, joilla on lääkekuuri kesken, maitoa ei sekoiteta terveiden lehmien maitoon vaan se hävitetään.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan 2011 tekemässä tutkimuksessa (Lindström ynnä muut 2012) ilmeni, että tautia aiheuttavia bakteereita esiintyy myös tiloilla, joiden maidon kokonaisbakteerimäärä oli hyvin pieni. Hyväkään tuotantohygienia ei siis takaa pastöroimattoman raakamaidon turvallisuutta.
10. Täytyykö kaikki myytävä ternimaito pakastaa?
Ternimaitoa ei tarvitse pakastaa, kuten teollisia pakasteita, vaan ternimaitoa voi jäädyttää kotikäyttöön tarkoitetussa pakastimessa. Jäädytetty ternimaito on kuluttajalle luovuttamiseen asti säilytettävä ja kuljetettava -12 °C:n lämpötilassa tai kylmemmässä. Tilalla jäädytettyä ternimaitoa voi toimittaa vähittäismyyntiin esimerkiksi kauppoihin tai ruokapiiritoimintaan. Ternimaitoa saa myydä tuoreena eli jäädyttämättömänä maitotilalla suoraan kuluttajan omaan astiaan. Ternimaitoa saa myydä tuoreena myös jos se on maitoalan laitoksessa pakattua.