Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

Usein kysyttyä säteilytyksestä

1. Saako Suomessa myydä säteilytettyjä elintarvikkeita?

– Saa, mutta säteilytys on sallittua vain kuivatuille mausteyrteille, mausteille ja maustekasveille. Muita säteilytettyjä elintarvikkeita ei saa markkinoida Suomessa.

2. Miksi ja millä elintarvikkeita säteilytetään?

– Säteilytyksen tarkoituksena on parantaa tuotteen hygieenistä laatua. Sillä tuhotaan elintarvikkeissa olevia vieraita soluja, esimerkiksi bakteereja, hyönteisiä ja niiden toukkia, tai estetään tuotteen itämistä.

Elintarvikkeiden säteilytyksessä käytetään ionisoivaa säteilyä, esimerkiksi gamma- tai beetasäteilyä.

3. Ovatko säteilytetyt elintarvikkeet turvallisia käyttää?

– Laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole havaittu säteilytettyjen elintarvikkeiden aiheuttavan terveysriskiä. Elintarvikkeiden säteilytyksessä käytetyt annokset eivät tee tuotteista radioaktiivisia.

Säteilytys saattaa vähentää joidenkin elintarvikkeiden vitamiinipitoisuutta (esimerkiksi C- ja B1-vitamiinin) kuten kuumennuskin.

4. Mistä tietää, onko elintarvike säteilytetty?

– Säteilytetyn tuotteen pakkausmerkinnöissä on oltava maininta ”Käsitelty ionisoivalla säteilyllä” tai ”Säteilytetty”.

5. Säteilytetäänkö Suomessa elintarvikkeita?

– Ei. Suomessa ei ole EU:ssa hyväksyttyjä säteilytyslaitoksia. Elintarvikehygieniasta huolehditaan muilla tavoilla.

6. Valvotaanko Suomessa säteilytettyjä elintarvikkeita?

– Kyllä. Ruokavirasto ja Tulli tutkivat myös säteilytettyjä elintarvikkeita osana muuta elintarvikevalvontaa.

Sivu on viimeksi päivitetty 5.9.2023