Elintarviketurvallisuus Suomessa 2025 / Osa 1 Yhteenveto
Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet
Johdanto
Tässä raportissa kerrotaan elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaisvalvonnan tuloksista vuodelta 2025 sekä arvioidaan niiden perusteella Suomen elintarviketurvallisuustilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Raportti syventää elintarviketurvallisuuden osalta EU:n valvonta-asetuksen (EU) No 2017/625 edellyttämää vuosiraporttia, jossa kuvataan valvonnan tulokset koko elintarvikeketjun eri sektoreilla. Aikaisempien vuosien tulokset on julkaistu vastaavissa Elintarviketurvallisuus Suomessa -raporteissa, jotka löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta.
Elintarvikelainsäädännön mukaan elintarvikealan yritykset vastaavat omavalvonnallaan siitä, että niiden tuotteet ovat turvallisia, että tuotteista annetaan riittävät ja oikeat tiedot ja että toiminta on vaatimustenmukaista. Viranomaisten tekemällä elintarvikevalvonnalla todennetaan sitä, että yritysten omavalvonta toimii tarkoitetulla tavalla. Omavalvonnan tulokset eivät sisälly tähän raporttiin.
Ruokavirasto vastaa valtakunnallisesta elintarvikevalvonnan suunnittelusta ja ohjauksesta sekä toteuttaa joitakin valvontatehtäviä itse. Aluehallintovirastot vastasivat alueillaan kunnallisen elintarvikevalvonnan järjestämisen ohjauksesta vuoden 2025 loppuun. Aluehallintovirastot lakkautettiin vuoden 2025 lopussa aluehallintouudistuksen yhteydessä ja niiden elintarvikevalvonnan tehtävät siirtyivät Ruokavirastoon vuoden 2026 alusta. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset (valvontayksiköt) vastaavat elintarvikealan toimijoiden käytännön valvonnasta alueillaan. Muita elintarvikevalvontaviranomaisia ovat Tulli, Valvira (v. 2026 alusta Lupa- ja valvontavirasto) sekä Puolustusvoimat. Valvonta on riskiperusteista, ja elintarvikealan toimijoiden toiminnan luonne ja laajuus vaikuttavat valvonnan määrään ja sisältöön.
Tässä raportissa olevat valvontatietojen luvut kuvastavat lähtökohtaisesti raportin laadintahetken tilannetta. Rekistereissä olevat tiedot eivät ole muuttumattomia, minkä vuoksi samat tiedot voivat vaihdella eri osioissa sekä trendiseurannassa eri vuosina. Raportissa tuodaan esiin havaintoja, joita on tehty valvontatuloksista toimijoiden velvoitteiden noudattamisen osalta sekä siitä, miten valvontaa on toteutettu ohjeisiin nähden.
Yhteenveto
Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2025 kertovat, että elintarvikevalvonta toimii ja että elintarviketurvallisuus on Suomessa yleisesti hyvällä tasolla.
Elintarvikevalvontaa toteutettiin vuonna 2025 pääosin vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti, ja elintarvikehuoneistojen valvonnan tulokset olivat pääosin hyviä. Tulosten perusteella elintarvikealan yritykset pääosin hallitsevat toimintansa riskejä ja noudattavat määräyksiä. Valvontamäärien suhteen ei kuitenkaan kaikilta osin päästy tavoitteisiin, eikä valvonnan kattavuus ollut kaikilta osin riittävää. Alkutuotannon tarkastusmäärät jäivät suositelluista, mutta joidenkin toimintatyyppien tarkastusmäärissä oli nousua. Elintarvikehuoneistojen valvonnassa elintarvikehygieniaan liittyviä asioita tarkastettiin hyvin. Valvonnassa todettiin omavalvonnan yleisen vaatimustenmukaisuuden osalta kehitettävää erityisesti toimijoiden HACCP-osaamisessa. Tuoteturvallisuuden osalta tarkastusmäärät ovat kasvaneet ja tarkastukset ovat kohdistuneet riskiperusteisesti paremmin oleellisiin valvontakohteisiin, mutta suositeltu tarkastustiheys toteutui vain harvassa tuoteturvallisuuden osa-alueessa. Kontaktimateriaalitoiminnan valvonnassa tarkastustiheydet toteutuivat hyvin. Valvonnan painopisteistä saatiin päätökseen lämpötilahallinnan ja jäljitettävyyden painopisteet sekä Histamiini kalastustuotteissa -valvontaprojekti.
Elintarvikehuoneistojen tarkastuksilla arvioidaan kattavasti elintarvikealan toiminnan kannalta olennaisia asioita, mm. hygieniaan ja tuoteturvallisuuteen liittyviä asioita. Elintarvikehuoneistojen valvonnan tuloksia arvioidaan neliportaisella asteikolla Oiva-järjestelmän mukaisesti, ja tarkastusten tulokset julkaistaan Oiva-raporteilla (ks. lisätietoja oivahymy.fi -sivuilta). Elintarvikealan yrityksiin tehtiin vuonna 2025 seurantatarkastukset mukaan lukien yhteensä 23773 Oivan mukaista valvontatarkastusta. Määrä on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Tarkastusmäärät kasvoivat vuonna 2023 ja 2024, todennäköisesti siksi, että koronapandemian jälkeen on pyritty palaamaan tavanomaisiin tarkastusmääriin. Oiva-elintarvikehuoneistotarkastuksissa parhaimmat tasot, eli A- ja B-tulokset, saavuttaneiden valvontakohteiden osuus oli 84,2 %. Tulos oli hieman parempi kuin vuonna 2024 (83,8 %), joskaan tavoitetasoa (85 %) ei saavutettu. Parhaimpien tasojen (A ja B) saavuttaneiden valvontakohteiden osuus oli hienoisessa laskussa vuosina 2020–2024, mutta tilanne saattaa nyt olla tasaantumassa. Syitä tuloksen laskuun aiemmin on arveltu olevan koronapandemian jälkeen lisääntynyt valvontatarve, toimijoiden vaihtuvuuden lisääntyminen ja tarjoilupaikkojen Oiva-tulosten heikkeneminen joillakin alueilla. Valtakunnallisesti Oiva-tuloksista seurataan myös toimintaansa parantaneiden elintarvikealan toimijoiden osuutta. Tämä tulos oli vuonna 2025 68,2 % ollen hieman huonompi kuin vuonna 2024 (69,9 %). Tulos parani usean vuoden ajan, mutta tämäkin tilanne saattaa olla nyt tasaantumassa.
Vuonna 2025 elintarvikevälitteisiä epidemioita oli 48 epidemiaa (tavoite alle 45) määrän ollessa hieman vähäisempi kuin vuonna 2024. Elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastui yhteensä 1191 henkilöä (tavoite alle 1000). Sairastuneiden määrä oli suurempi kuin vuonna 2024. Vuonna 2025 ei raportoitu tapahtuneen talousvesivälitteisiä epidemioita. Vuonna 2025 norovirus oli aiempien vuosien tapaan yleisin tunnistettu yksittäinen taudinaiheuttaja elintarvikevälitteisissä epidemioissa. Sekä raportoitujen epidemioiden että niissä sairastuneiden henkilöiden määrät vaihtelevat tyypillisesti eri vuosien välillä. Elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärä pysyi kutakuinkin samana edellisvuoteen verrattuna. Takaisinvedoksi laskettavia tapauksia oli 299 kpl eli kuusi edellisvuotta vähemmän. Hygieniapasseja myönnettiin ja hygieniapassitestejä järjestettiin vuonna 2025 hieman vähemmän kuin vuonna 2024. Hygieniapasseja on myönnetty vuoden 2025 loppuun mennessä yhteensä 1 608 846 kpl.
Elintarvikkeiden valvonta- ja seurantaohjelmia toteutettiin hyvin, ja suunnitelmien mukaisiin valvontamääriin päästiin pääosin. Salmonellatilanne on säilynyt hyvänä, ja salmonellan keskimääräinen esiintyvyys alitti selvästi 0,5 % tavoitteen. Valvontaohjelmien muut tulokset osoittivat, että elintarvikkeiden vierasainepitoisuudet ovat hyvin hallinnassa ja eläinten lääkityssäädöksiä noudatetaan hyvin. Kotimaiset ja EU-maista peräisin olevat tuotteet sisältävät harvoin torjunta-ainejäämiä yli sallittujen enimmäismäärien, mutta EU:n ulkopuolelta saapuvissa tuotteissa havaitaan jonkin verran ylityksiä.
Elintarvikeviennin arvo vuonna 2025 oli 2,3 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi viisi prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. EU:n ulkopuolelle suuntautuvan viennin osuus viennin kokonaisarvosta oli noin viidesosa. Tärkeimpiä kohdemaita olivat Kiina, Norja, Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Japani. Ruokavirasto jatkoi Kiinan ja Yhdysvaltojen edellyttämien vientivalvontajärjestelmien ylläpitoa. Kaikkien järjestelmiin kuuluvien vientilaitosten todettiin täyttävän niille asetetut vaatimukset. Euraasian talousliiton vientivalvontajärjestelmä lakkautettiin vuonna 2025. Virallisia EU:n tai Suomen ja viennin kohdemaiden välisesti sovittuja vientitodistuksia myönnettiin vuonna 2025 vientiin EU:n ulkopuolisiin maihin yhteensä 2645 kpl. Kokonaismäärä kasvoi 17 % edeltävään vuoteen verrattuna. Todistuksia myönnettiin edeltävää vuotta enemmän esimerkiksi Kiinan- ja Euraasian talousliiton maiden vientiin. Elintarvikeviennin ylläpitoa ja markkinoillepääsyn edistämistä jatkettiin aktiivisesti myös muihin EU:n ulkopuolisiin maihin. Uusia vientimarkkinoita onnistuttiin avaamaan useille tuotteille esimerkiksi Vietnamiin.