Valvonta- ja seurantaohjelmat

Elintarviketurvallisuus Suomessa 2025 / Osa 5 Valvonta- ja seurantaohjelmat

Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta 
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti 
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat 
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta 
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet 

Yhteenveto VALMIS

VALMIS Zoonoosien valvonta- ja seurantaohjelmien, eli kansallisten salmonella-, kampylobakteeri- ja STEC-valvontaohjelmien toteuttaminen on sisällytetty toimijoiden omavalvontaan. Valvontaohjelmia toteutettiin vuonna 2025 pääosin tavoitteiden mukaisesti. Emakoiden imusolmukkeiden salmonellanäytteiden osalta ei kuitenkaan päästy tavoitteeseen. Myöskään STEC-näytteenotto pienteurastamoissa ei kaikilta osin toteutunut valvontaohjelman edellyttämällä tavalla. Ohjelmien toteuttamista valvottiin kattavasti.

Salmonellatilanne kansalliseen valvontaohjelmaan sisältyvän kotimaisen lihan osalta on säilynyt hyvänä. Salmonellan keskimääräinen esiintyvyys valvontaohjelmaan sisältyvissä näytetyypeissä alitti selvästi 0,5 % tavoitteen. Myös kampylobakteerien esiintyvyys broilereissa ja broilereiden ruhoissa pysyi vähäisenä. STEC-bakteerien esiintyvyys nautojen pintasivelynäytteissä on laskenut edelleen ja on seurantahistorian matalin (10,3 %).

VALMIS Eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa valvotaan, ettei elintarviketuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita tai aineita, joita ei ole hyväksytty käytettäväksi elintarviketuotantoeläimille. Ohjelmassa valvotaan myös, etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Vuonna 2025 eläinlääkejäämien valvontaohjelma toteutettiin lähes suunnitelmien mukaisesti. Tutkimuksia tehtiin yhteensä noin 3250 näytteestä. Määräystenvastaisuuksia todettiin vuonna 2025 kalanäytteestä, josta löytyi pieni määrä kristalliviolettia. Uusintanäytteistä kristalliviolettia ei löytynyt ja kristallivioletin alkuperää ei saatu selville. Kolmena aiempana vuonna ei ole todettu määräystenvastaisuuksia. Tulosten perusteella voidaan edelleen todeta, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat kuluttajalle turvallisia ja että eläinten lääkityssäädöksiä noudatetaan hyvin. 

VALMIS Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelmassa valvotaan vierasaineiden esiintymistä elintarvikkeissa sekä sitä, että elintarvikkeet eivät sisällä vierasaineita yli lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Suunnitelluista näytteistä toteutui 96 %, saman verran kuin edellisenä vuonna. Valvontaohjelmassa tutkittiin vuonna 2025 yhteensä 366 näytettä kotimaisista elintarvikkeista. Niistä määräystenvastaisia näytteitä oli hyvin vähän, 3 kpl (0,8 % näytteistä). Määräystenvastaiset tulokset liittyivät raskasmetalleihin ja hometoksiiniin. Valvontaohjelmassa tutkittiin vierasaineita myös 714 ei-eläinperäisestä tuontielintarvikkeesta laajasti eri tuoteryhmistä Tullin toimesta. Näistä määräystenvastaiseksi todettiin 16 näytettä (2,2 % näytteistä). Tulosten perusteella elintarvikkeiden vierasaineiden pitoisuudet ovat hyvin hallinnassa.

VALMIS Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelman tavoitteena on valvoa, että elintarvikkeissa ei esiinny jäämiä kielletyistä kasvinsuojeluaineiden tehoaineista ja että sallittujen tehoaineiden osalta lainsäädännössä asetetut jäämien enimmäismäärät eivät ylity. Valvontaohjelman suunnitelmat toteutuivat vuonna 2025 hyvin, myös kotimaisten saatujen näytteiden osuus pyydetyistä näytteistä oli parempi kuin edellisenä vuonna. Yhteensä valvontaohjelmassa 1756 näytettä. Kotimaisista tuotteista otetuista 177 näytteestä löytyi jäämiä alle sallitun enimmäismäärän yhteensä 39 näytteestä (22 % näytteistä), mutta yhdestäkään tuotteesta torjunta-ainejäämän määrä ei ylittänyt sallittua enimmäismäärää. Yhdestä näytteestä löytyi jäämää tehoaineesta, jonka käyttö ei ole sallittua kyseiselle kasville Suomessa. Maahantuoduista (sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta) elintarvikkeista otettiin yhteensä 1693 näytettä, joista jäämiä sisälsi 873 näytettä (56,2 % näytteistä). Määräystenvastaisia määriä torjunta-ainejäämiä löytyi 42 tuotteesta (2,4 % näytteistä). Valviran alkoholivalvonta otti 26 näytettä viineistä, joissa jäämiä havaittiin 6 tuotteessa, mutta yhdessäkään ei määräystenvastaisia ylityksiä. Tulosten perusteella sekä kotimaiset että EU-maista peräisin olevat tuotteet sisältävät harvoin torjunta-ainejäämiä yli sallittujen enimmäismäärien. EU:n ulkopuolelta saapuvissa tuotteissa havaitaan jonkin verran torjunta-ainejäämäylityksiä.

Zoonoosien valvonta- ja seurantaohjelmat VALMIS

Elintarvikkeiden salmonella

Kansallinen salmonellavalvontaohjelma on sisällytetty teurastamoiden, pienteurastamoiden ja leikkaamoiden omavalvontaohjelmiin. Salmonellaomavalvonta tarkastettiin vuonna 2025 yhteensä 39 kohteessa, joka on noin kolmannes kohteiden määrästä. Tarkastusten määrä oli sama kuin edellisenä vuonna. Tarkastuksista 93 % sai A- tai B-tuloksen ja 7 % C-tuloksen. Kolmessa kohteessa omavalvonnassa oli arvioitu olevan pieniä puutteita (B). Kolmessa kohteessa näytteenotossa havaittiin vakavampia epäkohtia näytteiden määrissä (C). Yhteen kohteeseen tehtiin vuoden 2025 aikana seurantakäynti, jonka johdosta ryhdyttiin hallinnollisiin pakkokeinoihin.

Sika- ja nautateurastamoilla otetaan kansallisen salmonellavalvontaohjelman näytteitä Ruokaviraston laatiman teurastamokohtaisen näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Näytteiden tavoitemäärä saavutettiin kaikissa näytetyypeissä paitsi emakoiden imusolmukenäytteiden osalta satunnais- ja kohdennetussa näytteenotossa.  Pienteurastamoissa sekä broileri-, kalkkuna- ja kanateurastamoissa, leikkaamoissa sekä jauhelihaa ja raakalihavalmisteita valmistavissa laitoksissa näytteitä otetaan lainsäädännön ja Ruokaviraston ohjeistuksen mukaisesti tuotantomäärien perusteella. Tutkittujen näytteiden määrät ja tulokset on esitetty taulukoissa 5.1-5.4.

Kansallista salmonellavalvontaohjelmaa on toteutettu hyvin ja salmonellatilanne kotimaisen lihan osalta on säilynyt hyvänä. Salmonellabakteeria todettiin teurastamoissa ja liha-alan laitoksissa otetuissa näytetyypeissä enimmillään 0,25 %. Keskimääräinen esiintyvyys alittaa selvästi kansallisen 0,5 % tavoitteen.

Taulukko 5.1. Sika- ja nautateurastamoissa ja pienteurastamoissa salmonellavalvontaohjelman mukaan otetut näytteet vuonna 2025

Taulukko 5.2.  Broileri-, kalkkuna- ja kanateurastamoissa otetut ruhojen niskanahkanäytteet vuonna 2025

Taulukko 5.3. Leikkaamoissa otetut lihanäytteet vuonna 2025

Taulukko 5.4.  Näytteenotto siipikarjan jauhelihaa valmistavissa laitoksissa ja siipikarjan raakalihavalmisteita valmistavissa laitoksissa vuonna 2025

Elävistä eläimistä otettavista salmonellavalvontaohjelman näytteistä valvontaohjelman toteumaa arvioidaan Eläinten terveyden valvonta -raportissa.

Broilereiden kampylobakteerivalvonta

Kansallisen kampylobakteerivalvontaohjelman mukaisesti kaikki broilereiden teuraserät tutkitaan kampylobakteerien varalta kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Muina kuukausina Ruokavirasto ohjeistaa kussakin siipikarjateurastamossa tutkittavien teuraserien tavoitemäärän, minkä laskennassa huomioidaan kampylobakteerin esiintyvyystaso Suomessa kyseisinä kuukausina. Tutkimustavoitteiden saavuttaminen arvioidaan laboratorioilta saatavien tutkimusmäärätietojen perusteella.

Kansallinen kampylobakteerivalvonta on sisällytetty isojen broileriteurastamoiden omavalvontaohjelmiin. Kampylobakteeriomavalvonta tarkastettiin vuonna 2025 kahdessa kolmesta isosta siipikarjateurastamosta. Tarkastuksissa annettiin A-arvio. Näytteenotto ja positiivisten näytteiden jälkeiset toimenpiteet ovat olleet lainsäädännön mukaisia.

Taulukossa 5.5. on kuvattu kampylobakteerivalvontaohjelman näytemäärät ja tulokset broileriteurastamoissa vuonna 2025. Vuoden 2025 tulosten perusteella kampylobakteerien esiintyvyys broilereilla on pysynyt edellisvuosien tapaan alhaisella tasolla. Kuvassa 5.1. on kuvattu kampylobakteerien suhteen positiivisten teuraserien osuus kaikista vuoden aikana tutkituista teuraseristä vuosina 2017–2025.

Taulukko 5.5. Kampylobakteeriomavalvontanäytteiden määrät ja kampylobakteerien esiintyvyys broileriteurastamoissa vuonna 2025

Kuva 5.1.  Kampylobakteerien esiintyvyys broilereiden teuraserissä vuosina 2017–2025

Kansallisen kampylobakteerivalvontaohjelman lisäksi vuoden 2018 alusta lähtien broileriteurastamoilla on tutkittu kampylobakteeria myös broilereiden ruhoista kaikille EU-maille yhteisen tutkimusvaatimuksen mukaisesti. Kampylobakteerille asetetun raja-arvon 1000 pmy/g ylittäviä näytteitä oli 1,1 % näytteistä vuonna 2025 (kuva 5.6). Raja-arvon ylittävien näytteiden osuus on edelleen alhainen, mutta vuonna 2025 ylitysten osuus oli seurantahistorian suurin.

Taulukko 5.6. Kampylobakteeri ruhonäytteissä broileriteurastamoissa vuosina 2020–2025

Nautojen STEC-tutkimukset

STEC-seurantaohjelman suunnitelmalliset tutkimukset on sisällytetty nautateurastamoiden omavalvontaohjelmiin. Teurastamokohtaiset vuosittaiset näytteenottomäärät määritellään Ruokaviraston laatimassa näytteenottosuunnitelmassa. Lisäksi STEC-omavalvontaa tehdään niissä pienteurastamoissa, joissa teurastetaan vuoden aikana yli 100 nautaa. Nautateurastamoiden ja -pienteurastamoiden STEC-omavalvonta tarkastettiin viidessä kohteessa, eli noin neljäsosassa valvontaohjelman piiriin kuuluvista nautateurastamoista vuonna 2025. STEC-omavalvonta oli vaatimusten mukaista (A-tulos) kaikissa tehdyissä tarkastuksissa.

Nautateurastamoissa STEC-seurantaohjelma toteutui suunnitellusti. Pienteurastamoissa STEC-näytteenotto ei kaikilta osin toteutunut seurantaohjelman edellyttämällä tavalla.

Taulukossa 5.7. on esitetty STEC-seurantaohjelman näytemäärät ja tulokset vuosina 2022–2025. Ohjelmassa todettujen STEC-positiivisten näytteiden osuus on seurantahistorian alhaisin.  

Taulukko 5.7. STEC-omavalvontanäytteiden määrät ja STEC-bakteerin esiintyvyys nautojen pintasivelynäytteissä vuonna 2024

Eläinlääkejäämien valvontaohjelma VALMIS

Eläinlääkejäämien valvontaohjelmaa toteutetaan EU-säädöksiä (EU) 2017/625, (EU) 2022/1644 ja (EU) 2022/1646 noudattaen. Ohjelman riskiperusteisessa osiossa valvotaan, ettei elintarviketuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita tai aineita, joita ei ole hyväksytty käytettäväksi elintarviketuotantoeläimille. Ohjelmassa valvotaan myös, etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelman satunnaistettuun näytteenottoon perustuvassa osiossa pyritään varmistamaan useiden aineiden satunnainen seuranta.

Vuonna 2025 eläinlääkejäämien valvontaohjelma toteutettiin lähes suunnitelmien mukaisesti. Tutkimuksia tehtiin yhteensä noin 3250 näytteestä. Riskiperusteisessa ohjelmassa saatiin noin 37 500 tulosta ja satunnaistettuun näytteenottoon perustuvassa osiossa saatiin yhteensä noin 10300 tulosta 96 näytteestä.

Analytiikassa ns. monijäämämenetelmien käyttöönottoa on laajennettu edelleen. Taulukossa 5.8. on esitetty tuotantolukuihin perustuvat näytemäärät eläin- tai elintarvikeryhmittäin valvontaohjelman eri osioissa ja tutkimusten jakautuminen eri aineryhmiin sekä määräystenvastaisten näytteiden määrät vuonna 2025.  Suuri osa näytteistä on tutkittu useampaan ryhmään kuuluvien aineiden varalta. Määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellaiset näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä raja-arvon tai toimenpiderajan ylittävä määrä tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita. Todetut määräystenvastaisuudet tai niiden epäilyt johtavat aina tapausta koskeviin virallisiin selvityksiin.

Taulukko 5.8.  Eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl) eri eläin- tai elintarvikeryhmissä eri aineryhmien tutkimusten osalta (kpl) sekä määräystenvastaiset näytteet (kpl) vuonna 2025 (9.4.2026)    

Riskiperusteisessa ohjelmassa todettiin vuonna 2025 yksi määräystenvastainen näyte. Määräystenvastainen näyte oli otettu kalasta ja siitä löytyi kristalliviolettia, joka kuuluu lääkeaineisiin, joita ei ole sallittu käyttää tuotantoeläimille. Määräystenvastaisuuden vuoksi tehtiin selvitys, jonka yhteydessä otettiin uusintanäytteitä. Uusintanäytteistä ei todettu kristalliviolettia eikä selvityksen perusteella saatu selville ohjelman mukaisessa näytteessä todetun kristallivioletin alkuperää.

Joitakin tuotantoeläimille kiellettyjä kasvua edistäviä aineita tai niiden aineenvaihduntatuotteita voi esiintyä pieniä pitoisuuksia myös luonnollisesti. Näytteistä voidaan todeta myös sallittujen lääkeaineiden jäämiä tai muita vieraita aineita pieniä, alle raja-arvojen olevia pitoisuuksia. 

Naudan plasmanäytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia testosteroni-betaa (n=39), estradioli-alfaa (n=1) ja virtsanäytteissä nandroloni-alfaa (n=2).  Kahdesta naudan virtsanäytteestä todettiin boldenoni-alfaa. Seitsemän naudan virtsanäytteestä todettiin tiourasiilia, jota voidaan todeta silloin, kun eläimen rehussa on ollut ristikukkaisia kasveja. Yhdestä sian virtsanäytteessä todettiin nandroloni-betaa ja yhdestä plasmanäytteestä testosteroni-betaa. Lampaan virtsanäytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia boldenoni-alfaa (n=2), nandroloni-alfaa (n=1) ja tiourasiilia (n=1) ja yhdestä lampaan plasmanäytteestä testosteroni-betaa. Määritysmenetelmien herkkyyksien lisääntyminen johtaa siihen, että pieniä hormonipitoisuuksia todetaan aikaisempaa helpommin ilman, että kyseessä olisi aineiden säädösten vastainen käyttö. Kiellettyjen aineiden käyttöä ei todettu.

Vuoden 2025 valvontaohjelmassa ei todettu sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli raja-arvon.  Sallittujen lääkeaineiden jäämiä osoitettiin yhdestä maitonäytteestä ja yhdestä lihasnäytteestä; kipulääkkeenä käytettävää diklofenaakkia löydettiin maidosta ja fluorokinoloneihin kuuluvaa flumekiinia löydettiin pieniä määriä lihaksesta. Diklofenaakkia ja flumekiinia sisältäviä valmisteita ei kuitenkaan ole hyväksytty Suomessa tuotantoeläimille käytettäväksi.

Tutkittaessa kiellettyä kasvunedistäjänä käytettyä zeranolia, todettiin hometoksiineihin kuuluvaa zearalenonia ja sen aineenvaihduntatuotteita kuten aikaisempinakin vuosina sekä sikojen (n=30), nautojen (n=19) että lampaiden (n=1) virtsanäytteistä.

Vuoden 2025 valvontaohjelman toteutuminen ja tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisempinakin vuosina (taulukko 5.9.) Määräystenvastaisten näytteiden osuus oli 0 %. Käytössä olevilla määritysmenetelmillä voidaan osoittaa aikaisempaa useampia lääkeaineita ja pienempiä pitoisuuksia. Muutamista näytteistä osoitetut pienet jäämäpitoisuudet eivät kuitenkaan vaarantaneet elintarviketurvallisuutta.

Taulukko 5.9. Eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl), määräystenvastaisten näytteiden määrät (kpl) ja niiden osuus (%) tutkituista näytteistä vuosina 2021–2025

Kiellettyjen kasvua edistävien aineiden käyttöä ei ole todettu koskaan Suomessa.

Sallittujen lääkeaineiden jäämiä on todettu ainoastaan yksittäisissä tapauksissa vähän raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia, mutta ei vuonna 2025. Tulosten perusteella voidaan edelleen todeta, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat turvallisia kuluttajalle ja että eläinten lääkityssäädöksiä - kuten lääkitysten yhteydessä annettuja varoaikoja - noudatetaan hyvin.

Kiellettyjen aineiden ja sallittujen eläinlääkkeiden jäämävalvonta on osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaista ehdollisuuden valvontaa (aikaisemmin täydentävien ehtojen valvonta), joten määräystenvastaisuudet saattavat johtaa maataloustukia hakeneilla tiloilla valvonnan laajenemiseen ehdollisuuden valvonnaksi ja mahdollisiin tukiseuraamuksiin.

Koska eläinlääkejäämien valvontaohjelmaa toteutetaan EU-säädösten vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet suunnitella valvontaa täysin omista tarpeistaan riskiperusteisesti tai tehdä suuria vuosittaisia muutoksia valvontaan. Ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään uusia tutkimusmenetelmiä ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Erityisesti uudet monijäämämenetelmät tuovat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia jäämien tutkimiseksi. Valvontaohjelman riskiperusteisessa osiossa näytteiden ottoa pyritään myös jatkossa kohdentamaan mahdollisuuksien mukaan sekä ajallisesti että paikallisesti sellaisiin elintarvikkeisiin tai eläimiin, joissa jäämien esiintyminen olisi todennäköisintä. Satunnaistettuun näytteenottoon perustuvaa osiota jatketaan säädösten mukaisesti mahdollisten uusien ongelmien löytymiseksi. 

Lisätietoa Eläinlääkejäämien valvontaohjelmasta Ruokaviraston sivuilla kohdassa Eläinlääkejäämät. Tuloksia voi tarkastella myös Ruokaviraston Tietolaarissa.

Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelma VALMIS

Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelma käynnistyi 1.1.2023 ja sitä toteutetaan vuosittain EU-lainsäädännön vaatimuksesta ((EU) 2022/931 ja (EU) 2022/932). Ohjelmassa valvotaan vierasaineiden esiintymistä elintarvikkeissa sekä sitä, että elintarvikkeet eivät sisällä vierasaineita yli lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Valvontaohjelma kattaa kotimaisen elintarviketuotannon, muista jäsenvaltioista tuodut elintarvikkeet ja Euroopan unionin markkinoille saapuvat elintarvikkeet. Elintarvikkeiden sisältämiä vierasaineita valvotaan viranomaisten yhteistyönä.

Vuonna 2025 Ruokaviraston koordinoimissa tutkimuksissa vierasaineita tutkittiin yhteensä 366 kotimaisesta tai kotimaan markkinoilla olleista ulkomaisista elintarvikkeista (taulukko 5.10.). Suunnitelluista näytteistä toteutui noin 96 % eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Valvontasuunnitelman mukaisesta toteutumistavoitteesta, 100 %, kuitenkin jäätiin. Valtaosa puuttuneista näytteistä oli ei-eläinperäisiä.

Taulukko 5.10. Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman suunniteltu ja toteutunut Ruokaviraston koordinoimien tutkimusten näytemäärä, toteutumisprosentti sekä määräystenvastaiset näytteet vuonna 2025.

Eläinperäisinä näytteinä tutkittiin eri maaeläinten (nauta, sika, hevonen, lammas, broileri, kalkkuna, sorsa, poro) lihasta ja muita syötäviä osia, viljeltyä ja luonnonvaraista kalaa, kananmunia, naudan raakamaitoa, hunajaa sekä perinteisesti kuumasavustettuja liha- ja kalatuotteita. Lisäksi tutkittiin ulkomaista tuoretta tonnikalaa. Tonnikalan tutkiminen liittyi ennen kaikkea tarpeeseen tarkastella, onko tonnikalan käytöstä syytä antaa suosituksia herkille kuluttajaryhmille. Ei-eläinperäisten elintarvikkeiden osalta tutkittiin eri kasvisten (peruna, keräkaali, palsternakka, selleri, mustaherukka, salaatti ja pinaatti), kauran, ohran, lastenruokien sekä kotimaassa paahdetun kahvin vierasainepitoisuuksia.

Taulukoissa 5.11. ja 5.12. on kuvattuna elintarvikeryhmittäin tutkitut vierasaineet. Osittain samoista näytteistä tutkittiin useampia vierasaineryhmiä. Eniten analysoitiin elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuuksia. Pysyvien orgaanisten yhdisteiden osalta tutkittiin sekä dioksiineja, PCB-yhdisteitä että PFAS-yhdisteitä. Luomukananmunien PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia tutkittiin suurempi määrä kuin mitä tuotantomäärät edellyttäisivät, vastaavasti kuin vuosina 2023 ja 2024. Syynä tähän oli ennen elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman käynnistymistä, vuosina 2021–2022 tehdyissä tutkimuksissa havaitut kohonneet PFAS-pitoisuudet osassa luomukananmunanäytteitä. Syynä kohonneisiin pitoisuuksiin oli havaittu tällöin kanojen ruokinnassa käytetty luonnonkalasta valmistettu kalajauho. Ruokavirasto edellytti, että luonnonkalasta valmistetun kalajauhon käyttömäärää luomutuotannossa oli merkittävästi vähennettävä. Tehdyt muutokset osoittautuivat tehokkaiksi, ja jo vuonna 2023 tutkituissa luomukananmunanäytteissä PFAS-pitoisuudet olivat selvästi alle lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Vuosina 2024 ja 2025 luomukananmunien PFAS-pitoisuuksien tutkimista jatkettiin edelleen otoksen laajentamiseksi.

Perinteisesti kuumasavustetuista lihoista ja lihavalmisteista sekä kaloista ja kalastustuotteista valvottiin PAH-yhdisteitä. Savustettujen tuotteiden tutkimukset liittyivät ennen kaikkea Suomen vuonna 2020 saamaan pysyvään PAH-poikkeukseen, jonka vuoksi Suomen on mahdollista sallia omilla markkinoillaan perinteisesti kuumasavustettuja lihoja ja lihavalmisteita ja perinteisesti kuumasavustettuja pieniä (alle 20 cm kaloja ja nahkiainen kaikissa mitoissaan) kaloja ja niistä valmistettuja kalastustuotteita, joille sovelletaan normaaleja suurempia PAH-enimmäispitoisuuksia. PAH-poikkeus edellyttää, että jäsenmaat ja elintarvikealan toimijat seuraavat PAH-yhdisteiden esiintymistä. Vuonna 2025 PAH-yhdisteitä tutkittiin myös isommasta kalasta, johon ei sovelleta PAH-poikkeusta.

Akryyliamidipitoisuuksia tutkittiin vuonna 2025 kotimaassa paahdetusta kahvista sekä lastenruoista. Kahvista tutkittiin myös okratoksiini A:ta, ja lastenruoista laajemmin hometoksiineja, raskasmetalleja ja nitraattia, sillä kyseessä ovat herkille kuluttajaryhmille suunnattu tuoteryhmä. Perunasta, keräkaalista, palsternakasta, selleristä, mustaherukasta ja salaatista tutkittiin raskasmetalleja, salaatista ja pinaatista nitraattia ja perunasta glykoalkaloideja. Kaura- ja ohjanäytteistä tutkittiin raskasmetalleja sekä laajasti eri hometoksiineja.

Taulukko 5.11. Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman kotimaiset eläinperäiset näytteet elintarvike- ja vierasaineryhmittäin (kpl) sekä määräystenvastaisten näytteiden määrä (kpl)

Taulukko 5.12. Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman kotimaiset ei-eläinperäiset näytteet elintarvike- ja vierasaineryhmittäin (kpl) sekä määräystenvastaisten näytteiden määrä (kpl)

Suurin osa tutkituista näytteistä oli määräystenmukaisia. Valvontaohjelmalle asetettu tavoite, että vaatimustenmukaisten näytteiden osuus tutkituista näytteistä on 97-99 %, täyttyi hyvin (ks. taulukko 5.10). Sianmaksanäytteessä oli liikaa lyijyä, hevosen maksanäytteessä havaittiin liikaa kadmiumia ja kauranäytteessä T-2- ja HT-2-toksiinien summa ylitti enimmäismäärän. Näiden tapausten osalta käynnistettiin välittömästi normaalit selvittely- ja valvontatoimenpiteet. Hevosen maksanäyte ei olisi edes päätyneet elintarvikeketjuun, joten sen osalta analysointi oli enemmän monitorointiluonteista.

Lisäksi yhdessä paahdetussa kahvinäytteessä havaittiin akryyliamidin vertailuarvon ylitys. Vertailuarvot ovat ns. suorituskykyindikaattoreita, joilla todennetaan akryyliamidin vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuus. Toisin kuin sitovan enimmäismäärän ylittyessä, vertailuarvon ylitys ei johda automaattiseen takaisinvetoon, mutta toimijan on tärkeää selvittää, mistä ylitys voi johtua ja millaisia toimenpiteitä olisi mahdollista tehdä jatkossa akryyliamidipitoisuuden pienentämiseksi.

Perinteisesti kuumasavustetuissa lihavalmisteissa ja kalastustuotteissa on Suomen vuonna 2020 saaman pysyvän PAH-poikkeuksen jälkeen löytynyt useita ylityksiä PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa. Koska osa PAH-yhdisteistä on syöpävaarallisia, niiden muodostumisen ehkäisy on erittäin tärkeää. Suomelle annettu pysyvä poikkeus sallia omilla markkinoillaan normaaleja korkeampia PAH-pitoisuuksia asettaa entistä enemmän painetta sille, että pitoisuuksien tulee myös pysyä annetuissa rajoissa ja mieluummin alittaa ne selvästi. Vuonna 2025 otetuissa savustetuissa lihavalmisteissa ja kalastustuotteissa ylityksiä ei havaittu. Savustavien toimijoiden ohjaukseen ja valvontaan tulee kuitenkin edelleen panostaa.

Luomukananmunien PFAS-pitoisuudet olivat kaikissa tutkituissa näytteissä alle määritysrajan tai hyvin pieniä. Vuonna 2023–2025 tehtyjen tutkimusten perusteella voidaankin todeta, että luomunkanamunien PFAS-pitoisuudet ovat laskeneet kanojen ruokintaan tehtyjen muutosten myötä hyvin samalle tasolle kuin muiden tuotantomuotojen kananmunissa. 

Ulkomaisesta tuoreesta tonnikalasta tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat kaikki alle lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Muilta osin EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen tuotavien eläinperäisten elintarvikkeiden vierasaineita tutkittiin Ruokaviraston eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä, josta raportoidaan erikseen.

Tulli tutki vuoden 2025 aikana vierasaineita yhteensä 714 ei-eläinperäisestä tuontielintarvikkeesta laajasti eri tuoteryhmistä (taulukko 5.13). Määräystenvastaiseksi todettiin 16 näytettä (2,2 % näytteistä). Näytteistä tutkittiin eniten, 418 tuote-erän osalta, hometoksiineja (okratoksiini A, aflatoksiinit ja fumonisiinit). Hylkäämiseen johtaneita okratoksiini A-pitoisuuksia havaittiin yhdessä kuivatussa viikunaerässä, yhdessä kuivatussa aprikoosierässä, kuivatuissa ogbononsiemenissä sekä kahdessa viikunahillossa. Kuivatut ogbononsiemenet sisälsivät liikaa myös aflatoksiineja. Lisäksi liikaa aflatoksiineja todettiin kahdessa maapähkinävalmisteessa, kahdessa meloninsiemenerässä, pinjansiemenissä, maustesekoituksessa, basmatiriisissä ja hasselpähkinäerässä.

Lisäksi tutkittiin raskasmetalleja, nitraattia, glysidyyliestereitä, PAH-yhdisteitä ja pyrrolitsidiinialkaloideja. Tinan vuoksi hylättiin yksi persikkasäilyke-erä ja kadmiumin vuoksi erä mungpapuja.

Taulukko 5.13. Tullissa vuonna 2025 tutkittujen vierasainenäytteiden määrät tuoteryhmittäin sekä määräystenvastaisten näytteiden osuus

Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelma VALMIS

Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelmaa toteutetaan vuosittain EU-lainsäädännön vaatimuksesta ((EY) N:o 396/2005 muutoksineen) ja komission täytäntöönpanoasetuksiin perustuen. Vuonna 2025 noudatettiin täytäntöönpanoasetusta (EU) 2024/989.

Ohjelman tavoitteena on valvoa, ettei elintarvikkeissa esiinny jäämiä kielletyistä tehoaineista, eikä lainsäädännössä asetettujen jäämien enimmäismäärien (Maximum Residue Level, MRL) ylittäviä jäämäpitoisuuksia sallituista tehoaineista. Määräystenmukaisuuden valvonnan lisäksi torjunta-ainejäämien valvonta tuottaa informaatiota vallitsevasta jäämätilanteesta sekä kotimaisten että tuontituotteiden (EU:n sisämarkkina- ja kolmasmaatuonti) osalta. Torjunta-ainejäämien valvonta on myös osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen ehdollisuuden valvontaa.

Kansallisen valvontaohjelmaosion puitteissa jäsenvaltioille jää toimivaltaa suunnitella valvontaa myös riskiperusteisesti omien tarpeidensa mukaan. Suomen kansallisessa ohjelmassa otetaan näytteitä sellaisista kotimaisista kasviksista ja viljoista, joiden viljely- ja kulutusmäärät ovat Suomessa suuria. Vuonna 2025 näytteeksi otetiin kotimaisista tuotteista asetuksen (EU) 2024/989 mukaisten tuotteiden lisäksi kotimaista kurkkua, perunaa, porkkanaa, marjoja, palsternakkaa, rypsiä ja korianteria.

Vuonna 2025 valvontasuunnitelmat toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin (taulukko 5.14.). Tulli otti varsinaisen suunnitelman ulkopuolelta myös seurantanäytteitä sekä näytteitä perustuen nk. riskituoteasetukseen (EU) 2019/1793. Eläinperäisten näytteiden torjunta-ainejäämien tutkimukset rajoittuivat vuonna 2025 asetuksessa (EU) 2024/989 määriteltyihin 24 näytteeseen. Ruokaviraston pyytämistä kasvis- ja viljanäytteitä saatiin pyydettyyn määrään nähden erittäin hyvin.

Taulukko 5.14. Torjunta-ainejäämien valvontaohjelman näytteiden toteutuminen (näytemäärä/kpl) suhteessa suunnitelmaan vuosina 2021–2025

1 kasvikset ja viljat (sis. vuonna 2025 myös 20 kpl luomunäytteitä)
2 pikkulapsille suunnatut elintarvikkeet (vuonna 2025 muut kuin viljapohjaiset lastenruoat: näytteeksi otettiin 1 lihaa sisältävä, 1 kalaa sisältävä, 4 vihanneksista koostuvaa ja 4 hedelmistä koostuvaa lastenruokaa, sis myös 1 luomunäytteen)
3 eläinperäiset tuotteet (vuonna 2025 lehmänmaito ja sianrasva)

Torjunta-ainejäämien valvontaohjelman piirissä tutkittiin yhteensä 1756 näytettä, joista torjunta-ainejäämälainsäädännön mukaan määräystenvastaisia oli 42 kpl (taulukko 5.15). Määräystenvastaisten näytteiden osuus oli hieman pienempi, kuin edellisinä vuosina, mutta lukumäärällisesti ero ei ole kovin suuri. Lisäksi 11 maahantuotua luomutuotetta sisälsi luomussa kiellettyjä jäämiä alle tavanomaiselle tuotteelle asetetun enimmäismäärän.

Taulukko 5.15. Määräystenvastaisten näytteiden osuus (%) vuosina 2021–2025

Maahantuoduista (sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta) tuotteista torjunta-ainejäämiä jäämiä sisälsi 873 kpl eli 56,2 % maahantuoduista näytteistä (taulukko 5.16.). Tavaraeristä 42 kpl hylättiin torjunta-ainejäämäpitoisuuden vuoksi määräystenvastaisina (tavanomaiselle tuotteelle asetetun MRL:n ylitys). Kaikkien määräystenvastaisten tuotteiden jakelu elintarvikeketjuun pysäytettiin, ja seuraavista eristä otettiin seurantanäytteet ennen tuotteiden pääsyä markkinoille. Määräystenvastaiset tuote-erät pääsääntöisesti tuhottiin. Lukuisia maahantuonnin tai markkinoille saattamisen kieltämiseen johtaneita määräystenvastaisuuksia todettiin edellisten vuosien tapaan tuoreissa hedelmissä ja kasviksissa, riisissä, teessä ja mausteissa sekä vuonna 2025 myös pavuissa. Tullin tutkimuksissa myös yhteensä 12 luomutuotteessa havaittiin jäämiä luomutuotannossa kielletyistä torjunta-aineista, joista yhden jäämäpitoisuus ylitti myös tavanomaiselle tuotteelle asetetun enimmäismäärän.

Lisäksi 71 maahantuodulle erälle annettiin huomautus torjunta-ainejäämäpitoisuuden vuoksi. Näiden erien jäämäpitoisuudet olivat MRL:n tasolla tai ylittivät sen lievästi, mutta niitä ei voitu tutkimusten mittausepävarmuuden vuoksi todeta määräystenvastaiseksi. Näistä 53 erää oli EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen tuotuja elintarvike-eriä ja 18 kpl sisäkaupan elintarvikkeita, joista osan alkuperä saattaa olla EU:n ulkopuolella.

Valviran (vuoden 2026 alusta lähtien Lupa- ja valvontavirasto) tutkimissa viineissä ei havaittu määräystenvastaisia tuotteita, eikä Valviran tutkimissa 11 luomuviinissä havaittu torjunta-ainejäämiä.

Kotimaisista elintarvike-eristä, joita oli näytteenoton kohteena yhteensä 177 kpl, löytyi jäämiä alle sallitun enimmäismäärän yhteensä 39 näytteestä (22 % näytteistä). Kotimaisista näytteistä 20 kasvis- tai viljanäytettä sekä yksi lastenruoka olivat luomutuotteita, joissa ei havaittu lainkaan jäämiä. Yhdestä palsternakkanäytteestä löytyi palsternakalle hyväksymättömän tehoaineen, fluopikolidin jäämää. Fluopikolidin MRL ei kuitenkaan ylittynyt, joten tapauksen käsittely siirtyi kasvinsuojeluaineiden käytön osalta Ruokaviraston Maaseutulinjalle ja paikalliselle Elinvoimakeskukselle.

Taulukko 5.16. Torjunta-ainejäämien valvonnassa esiintyneiden määräystenvastaisten (torjunta-ainejäämäasetus (EY) N:o 396/2005 liitteineen) näytteiden osuus tutkituista näytteistä vuonna 2025

1) Osa näytteistä kolmasmaa-alkuperää (kaikkien näytteiden alkuperää ei tunneta)
2) Oikeampi nimitys ”tullatut tuotteet” eli Suomeen suoraan kolmansista maista tulleet

Yhteenvetona voidaan todeta, että kotimaisten saatujen näytteiden osuus pyydetyistä näytteistä oli vuonna 2025 erittäin hyvä. Tullin määräystenvastaisten näytteiden määrä sekä osuus näytteistä oli hiukan edellisvuotta pienempi, mikä saattaa selittyä sillä, että tietyistä Aasian maista tuotiin vähemmän riisiä Suomeen tai riisit tuodaan toisen EU-maan kautta.

Tulosten perusteella kotimaiset sekä EU-maista peräisin olevat tuotteet sisältävät edelleen vain harvoin torjunta-ainejäämiä yli sallittujen enimmäismäärien, mutta kolmansista maista saapuvissa tuontituotteissa havaitaan edellisten vuosien tapaan jonkin verran torjunta-ainejäämäylityksiä.