Päättäjä varmista, että perustason terveydenhuollossa
- palveluiden tarjoajilla on systemaattinen toimintasuunnitelma, jossa esitetään käytössä olevat elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmät.
- laillistettujen ravitsemusterapeuttien toteuttama ravitsemusterapia- ja hoito on tarjolla sitä tarvitseville potilasryhmille
- yleisöluennot, itsehoitomateriaalit ja muu ravitsemusaiheinen viestintä suunnataan erityisesti heikommassa asemassa olevien tueksi
- osallistuminen yhteisöinterventioihin ja yhteistyötoimintaan varmistetaan
- perusterveydenhuollon henkilöstölle ja elintapaohjausta tekeville ammattiryhmille tarjotaan säännöllisesti koulutusta ravitsemusasioissa ja ohjusmenetelmistä.
Perusterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä elintapasairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja niiden etenemisen pysäyttämiseksi elintapahoidon avulla. Väestön hyvän ravitsemuksen tukemiseksi perustason terveydenhuollossa tarvitaan erityisesti matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden mukaan monikanavaisesti ja yhdyspinnoilla kuntien muiden toimijoiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vaikuttaville elintapaohjauksen menetelmille on yhteistä ohjauksen räätälöinti asiakkaan lähtötilanteeseen ja yksilöllisiin tarpeisiin perustuen. Asiakkaan tai potilaan tarpeen vaatiessa hänet ohjataan ravitsemusterapeutille (esimerkiksi asiakassetelillä tai lähetteellä).
Sote-järjestelmäuudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta alueille. Alueilla on varmistettava, että perustason terveydenhuollon yksiköissä toteutetaan ravitsemussuosituksia ja yhdyspintapalveluissa on sopimuksin taattava, että myös kolmannet osapuolet noudattavat ruokapalvelujen tuotannossa ravitsemus- ja ruokailusuosituksia.
Ravitsemuksen edistäminen kunnissa ja alueilla - poimintoja TEAviisarin tiedonkeruusta perusterveydenhuollossa
Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari kuvaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä seitsemällä eri toimialalla, joita ovat perusterveydenhuolto, liikunta, perusopetus, toisen asteen koulutus, kuntajohto ja kulttuuri. Tästä järjestelmästä saadaan vertailutietoa perusterveydenhuollon ravitsemustoimenpiteistä ja väestön terveyseroista. Tietoa voidaan käyttää kuntien ja alueiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelussa, johtamisessa ja arvioinnissa.
Perusterveydenhuollosta kertyviä ravitsemusta koskevia tuloksia kuvataan TEAviisarin tuloskartoilla, jotka avautuvat alla olevista linkeistä. Tiedot esitetään kartalla maakunnittain.
Tulkintaohje: Jos maakunta on keltainen, se tarkoitta, että osassa maakunnan terveyskeskuksista ko. asia toteutuu, osassa ei. Eli maakunnan terveyskeskusten välillä on vaihtelua.
1. Iäkkäiden vajaaravitsemuksen ehkäisy: Vuonna 2020 63 %:ssa terveyskeskuksista toiminta- ja taloussuunnitelman sisälsi tavoitteita ja toimenpiteitä iäkkäiden vajaaravitsemuksen ehkäisyyn.
2. Väestön vajaaravitsemuksen seuranta: Väestön vajaaravitsemuksen yleisyydestä tilastotietoa keräsi 33 prosenttia terveyskeskuksista vuosittain/jatkuvasti.
3. Vajaaravitsemuksen tilastotiedon raportointi: Toiminta- tai hyvinvointikertomuksessa tiedot raportoi vain kahdeksan prosenttia terveyskeskuksista.
4. Väestön ylipainon yleisyyden seuranta: Vuonna 2019 terveyskeskuksista 60 % ilmoitti keräävänsä tilastotietoa väestön ylipainon yleisyydestä vuosittain tai jatkuvasti.
5. Ylipainon tilastotiedon raportointi: Noin joka kolmas (35 %) terveyskeskus raportoi tilastotietojen yhteenvedon toiminta- tai hyvinvointikertomuksessa.
6. Ylipainon yleisyyden raportointi luottamushenkilöhallinnolle: Tietoja väestön ylipainoisuuden yleisyydestä raportoitiin ikäryhmittäin luottamushenkilöhallinnolle 25 prosentissa terveyskeskuksista.
7. Ylipainon yleisyyden raportointi sukupuolittain luottamushenkilöhallinnolle: Sukupuolittain väestön ylipainoisuuden yleisyydestä raportoi luottamushenkilöhallinnolle 14 prosenttia terveyskeskuksista.
8. Lasten ylipainoisuuden ehkäisyn ja hoidon yhteistyö/hoito- ja palveluketjut sovittu: Tämän tai edellisen valtuustokauden aikana oli sovittu yhteistyöstä/hoito- ja palveluketjuista terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin välillä lasten ylipainoisuuden ehkäisyssä ja hoidossa 83 prosentissa terveyskeskuksista.
9. Aikuisten ylipainoisuuden ehkäisyn ja hoidon yhteistyö/hoito- ja palveluketjut sovittu: Aikuisten ylipainoisuuden ehkäisyssä ja hoidossa oli sovittu yhteistyöstä/hoito- ja palveluketjuista terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin välillä 65 prosentissa terveyskeskuksista tämän tai edellisen valtuustokauden aikana.
10. Ravitsemusterapeutin/-suunnittelijan palvelut: Vuonna 2020 terveyskeskuksista 71 %:ssa oli käytettävissä ravitsemusterapeutin tai ravitsemussuunnittelijan palveluja. Palvelu voi olla terveyskeskuksen omaa toimintaa tai ostopalveluna toteutettu.
11. Imetyksen tuen ja ohjauksen tarjoamisen toimintaohje: Vuonna 2020 terveyskeskuksista 79 prosentissa oli kirjattu toimintaohje tuen ja ohjauksen tarjoamisesta äideille, joilla on vaikeuksia imettämisessä.
12. Painonhallinnasta tiedottaminen: Terveyskeskuksista 24 % ilmoitti tiedottaneensa asukkaita painonhallinnasta verkkosivujen kautta vuonna 2020. Paikallislehdessä painonhallinnasta oli tiedottanut 17 % ja sosiaalisen median kanavissa 19 % terveyskeskuksista. Katso maakuntakohtaiset tulokset kartalta. Tulkintaohje: Samassa karttakuvassa on yhdistettynä kaikki edellä mainitut kolme vaihtoehtoa. Jos terveyskeskus on ilmoittanut tiedottaneensa ko. teemasta jossakin edellä kuvatussa mediassa vastaus on ”Kyllä”.
13. Terveellisestä ruokavaliosta tiedottaminen: Terveyskeskuksista 46 % ilmoitti tiedottaneensa asukkaille terveellisestä ruokavaliosta verkkosivujen kautta vuonna 2020. Paikallislehdessä terveellisestä ruokavaliosta oli tiedottanut 38 % ja sosiaalisen median kanavissa 36 % terveyskeskuksista. Katso tilanne kartalta. Tulkintaohje: Samassa karttakuvassa on yhdistettynä kaikki kolme vaihtoehtoa. Jos terveyskeskus on ilmoittanut tiedottaneensa ko. teemasta jossakin edellä kuvatussa mediassa vastaus on ”Kyllä”.
14. Painonhallinnan ryhmät ja yksilöneuvonta: Vuonna 2020 kasvokkain tapaavia painonhallinnan ryhmiä oli 30 %:ssa ja kasvokkain tapahtuvaa yksilöneuvontaa painonhallintaan 49 %:ssa terveyskeskuksista. Tulkintaohje karttaan: Jos terveyskeskuksessa on painonhallinnan ryhmiä ja myös yksilöneuvontaa painonhallintaan saa 100 pistettä ja kartta on vihreä. Jos vain jompikumpi toteutuu, niin tulos on 50 pistettä ja on keltainen.
15. Ravitsemusneuvonnan ryhmät ja yksilöneuvonta: Vuonna 2020 kasvokkain tapaavia ravitsemusneuvonnan ryhmiä oli 31 %:ssa terveyskeskuksia ja kasvokkain tapahtuvaa yksilökohtaista ravitsemusneuvontaa 48 %:ssa terveyskeskuksia. Tulkintaohje karttaan: Jos terveyskeskuksessa on ravitsemusneuvonnan ryhmiä ja myös yksilökohtaista ravitsemusneuvontaa saa 100 pistettä eli vastaus on ”Kyllä” ja kartta on vihreä.
Hyvät käytännöt jakoon:
Palveluvalikoimaneuvoston suositus elintapaohjauksen (ravitsemus ja liikunta) menetelmistä, 2020
VESOTE: Elintapaohjauksen työkalupakki -toimivia käytäntöjä
Vaikuttavaa elintapaohjausta VESOTE-hanke/Ppshp
Elintaparyhmien organisointi -kaavio VESOTE-hanke
StopDia-elintaparyhmäohjaus ja materiaalipankki
Terveyskylä - Painonhallintatalo
Painon puheeksi ottaminen -opas, Sydänliitto
OTA-ohjauskartta. Sydänliitto
Elintapamuutos –ryhmämallin ohjaajan käsikirja (Keski-Suomen hyvinvointialue): Työikäisille ja ikääntyneille tarkoitettu vuoden kestävä, ei diagnoosiperustainen elintapaohjauksen ryhmämalli. Vuodesta 2010 alkaen mallia on käytetty yli 60 terveyden- ja sosiaalihuollon ryhmässä Keski-Suomessa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikkö tukee ammattilaisia ja ensimmäisten ryhmien käynnistämistä kunnissa.
Omahoito -ohjelma -Syötkö sopivasti
Ruoka & ravitsemus. Sydänliitto