Päättäjä varmista, että työterveyshuollossa
- tehdään yhteistyötä työnantajan kanssa työntekijöiden ravitsemuksen edistämiseksi arjen työympäristössä
- asiakkailla on mahdollisuus ravitsemusterapiapalveluihin asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan
- tehdään yhteistyötä henkilöstöravintoloiden kanssa työntekijöiden hyvän ravitsemuksen tukemiseksi ja tarjotun ruoan ravitsemuslaadun varmistamiseksi.
Työterveyshuollon työpaikkakäynneillä on tärkeää, että työterveyshoitaja ja -lääkäri osoittavat kiinnostuksena kohdeyrityksen ratkaisuista, miten työntekijöille on mahdollistettu ruoka- ja virkistystauot ja miten työaikainen ruokailu on toteutettu (oma ravintola/muu osoitettu paikka/automaatit/eväsruokailu). Työterveyshuolto voi tarvittaessa vaikuttaa ja osallistua henkilöstöravintolapalvelujen kilpailuttamiseen ja valintaan, erityisesti, jos työnantajalla ei ole kokemusta työpaikkaruokailun järjestämisestä työterveyshuolto voi toimia asiantuntijana.
Työikäisen väestön ravitsemus
Hyvät käytännöt jakoon:
Ammattikuljettajien ajoterveys ja tienvarsiravintolat
Ravitsemusohjauksen keinoin voidaan edistää ajoterveyttä ja viimekädessä hoitaa ajoterveyttä, sekä ehkäistä niihin liittyviä työ- ja liikennetapaturmariskejä. Tehdyn selvityksen mukaan ammattikuljettajista vain noin puolet on saanut ohjeita työaikaiseen ruokailuun työterveyshuollosta. Lähes 80% kuljettajista pitää kuitenkin tärkeänä mahdollisuutta ruokailla terveellisesti työaikana. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu. Työterveyshoitaja voi ottaa asian puheeksi työpakalla kuljettajakatsauksissa, osana terveystarkastusta tai tarvearvioon perustuvissa yksilö- tai ryhmäohjauksissa.
Ammattikuljettajille suunnattu kysely paljasti, että kuljettajat syövät kaikkein yleisimmin huoltoaseman ravintolassa tai baarissa. Huoltoasemien tarjonnassa on usein kuljettajille raskasta "äijäruokaa" ja vain 6 prosenttia huoltamoista markkinoi terveellisiä vaihtoehtoja ammattikuljettajille. Yhdeksän kymmenestä ruokapalveluntuottajasta arvioi, että ammattikuljettajat valitsevat terveellisiä annoksia enintään satunnaisesti. Toisaalta kuljettajilta kysyttäessä terveellisen vaihtoehdon valitsisi yli 40 % vähintäänkin usein, jos sitä olisi vain tarjolla. Ruoka-ammattilaisten mielestä terveellisen ruuan tarjoamista kuitenkin vaikeuttaa ketjuohjaus, asiakkaiden vahvat tottumukset, kustannukset sekä puutteet terveellisen ruokavalion ja sen valmistamisen tiedoissa.
MARS matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset (PDF)
HELPOMPI TAPA terveelliseen syömiseen -kortit Tuki- ja liikuntaelinliitto ry
StopDia -työkalupakki -työympäristöt terveyttä tukeviksi
StopDia -työnantajille - tuuppaamaan työnantaja!
Virkeänä ratissa käsikirja ja aineisto, Työterveyslaitos (2011)
Yksityisen ja kolmannen sektorin esimerkkejä
Terveyttä edistävä ryhmätoiminta, esimerkki KSshp
Työikäisille ja ikääntyneille tarkoitettu vuoden kestävä, ei diagnoosiperustainen elintapaohjauksen ryhmämalli. Vuodesta 2010 alkaen mallia on käytetty yli 60 terveyden- ja sosiaalihuollon ryhmässä Keski-Suomessa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikkö tukee ammattilaisia ja ryhmien käynnistämistä kunnissa.
Elintapamuutosryhmät, Ohjaajan käsikirja, KSshp
Ravitsemusterapeutti työterveytshuollossa, Terveysportti, artikkeli
OTA-ohjauskartta, Sydänliitto
Ruoka & ravitsemus, Sydänliitto
Julkaisuja:
Laitinen J, Sallinen J & M Pirinen (2011) Ravitsemusterapeutti tiimiin edistämään ammattikuljettajan ajoterveyttä. Työterveyslääkäri 3/2011.
Salmi A, Sallinen J & J Laitinen (2011) Haluaako ammattikuljettaja äijäruokaa Veijon baarista? Virkeänä ratissa – ruoasta terveyttä tien päälle -hanke haastaa ennakkoluulot. Työterveyslääkäri 2/2011.