Leveä heisimato eli lapamato (diphyllobothrium latum)

Diphyllobothrium latum, leveä heisimato eli lapamato, on kalaa syövien nisäkkäiden (kuten ihmisen) loinen, jonka toukkavaihe elää kaloissa (ei Itämeren kaloissa). Leveän heisimadon toukkia esiintyy niissä suolattoman ja murtoveden kaloissa, jotka syövät hankajalkaisäyriäisiä. Tällaisia kaloja ovat esimerkiksi ahven, hauki, made ja kiiski. Toukkia esiintyy myös näiden kalojen mädissä. Leveä heisimato voi tarttua ihmiseen kalan mädin välityksellä. Nykyään leveä heisimato on Suomessa hyvin harvinainen.

Tartuntatavat 

Ihminen saa lapamatotartunnan syödessään raakaa tai huonosti kypsennettyä pakastamatonta kalaa tai mätiä. Leveää heisimatoa esiintyy yleensä niillä kansoilla, jotka syövät paljon raakaa kalaa.

Itämisaika 

Useita viikkoja.

Oireet 

Oireita ovat lievät ruoansulatus- tai yleisoireet. Ruoansulatusoireita ovat ripuli tai ummetus, vatsanturvotus ja ilmavaivat. Yleisoireita ovat huimaus, heikotus, ruokahaluttomuus, epätavallinen näläntunne tai painon lasku tai anemia. Pitkälle kehittyneessä taudissa esiintyy raajojen tuntohäiriöitä ja kävelyvaikeuksia.

Ehkäisy 

  • Heisimadon ehkäisemiseksi järvikala tulee kypsentää kunnolla tai pakastaa. Tuotteet ja jalosteet, jotka on tarkoitettu syötäväksi kuumentamatta, tulee pakastaa. Raa’an pakastamattoman kalan syöntiä tulee välttää. 
  • Kalan ja mädin pakastaminen vähintään -20 celsiusasteessa 24 tunnin ajan tai -18 celsiusasteessa 4 vuorokauden ajan tuhoaa toukan. 
  • Kalan lämminsavustaminen kypsäksi läpikotaisin tai muulla tavoin kuumentaminen vähintään +56 celsiusasteessa viisi minuuttia tuhoaa toukan.