Kemialliset analyysit

Ruokavirastossa tutkitaan alkuaineita, haitallisia raskasmetalleja (kuten arseeni, elohopea, kadmium, kromi, lyijy, nikkeli, tina) ja ravinto- ja hivenaineita (kuten jodi, kalsium, kupari, magnesium, mangaani, natrium, rauta, seleeni, sinkki) elintarvikenäytteistä. Analyyseillä varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus.

Raskasmetallimäärityksiä tehdään säännöllisesti sekä hyötyeläinten että riistaeläinten kudoksista. Riistaeläinten raskasmetallipitoisuustutkimuksilla saadaan kuvaa ympäristön tilasta ja siinä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista.

Yhteyshenkilöt

• Satu Mykkänen
• Tiina Ritvanen

Elintarvikkeissa voi esiintyä ihmisen terveydelle haitallisia yhdisteitä. Ne ovat voineet joutua elintarvikkeisiin useista syistä, kuten ympäristökontaminaation seurauksena esimerkiksi metyylielohopea kaloissa tai elintarvikkeiden pakkausmateriaaleista siirtymällä, kuten esimerkiksi bisfenoli-A säilyketuotteissa.

Elintarvikkeisiin voi myös muodostua valmistusprosessissa haitallisia yhdisteitä kuten PAH-yhdisteet, furaani, akryyliamidi, MCPD- ja glysidyyliesterit sekä asetaldehydi.

Ruokavirasto toimii jalostuksesta peräisin olevien vierasaineiden kansallisena vertailulaboratoriona.

Uusien, mahdollisesti haitallisten yhdisteiden tutkiminen tehdään tyypillisesti hankelähtöisesti.

Yhteyshenkilöt

• Pertti Koivisto
• Mirja Hokkanen

Tietyt homeet saattavat tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Esimerkiksi Fusarium-homeet tuottavat muun muassa trikotekeenejä ja zearalenonia, Penicillium- ja Aspergillus-homeet okratoksiini A:ta.

Mykotoksiineja tutkitaan pääasiassa leipäviljoista ja viljapohjaisista elintarvikkeista sekä rehuista. Okratoksiini A:ta tutkitaan lisäksi sian munuaisista ja aflatoksiini M1:a maidosta.

Ruokavirasto toimii mykotoksiinien kansallisena vertailulaboratoriona yhdessä Tullilaboratorion kanssa. Ruokavirasto on myös mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä mykotoksiinitutkimushankkeissa.

Yhteyshenkilöt

• Marjo Kolmonen

Ruokavirastossa tutkitaan lääkeainejäämiä eläinperäisistä elintarvikkeista kansallisessa vuosittain toteutettavassa vierasaineohjelmassa ja kolmansista maista tuotavista elintarvikkeista. Eräitä hormoneja voidaan käyttää eläinlääkärin valvonnassa yksittäisten tuotantoeläinten hoitoon, mutta niiden käyttö eläimen kasvun edistämiseen on Suomessa ja muissa EU-maissa kielletty. Ruokavirastossa analysoidaan kemiallisesti:

• stilbeeniä ja sen johdannaisia
• tyreostaattisia aineita
• luonnollisia ja synteettisiä steroidihormoneja (muun muassa estradioli, testosteroni, nandroloni)
• beeta-agonisteja (muun muassa klenbuteroli, salbutamoli) kloramfenikoli, nitrofuraanit, nitroimidatsolit

Tutkittavia kiellettyjä yhdisteitä on noin 40 erilaista ainetta.  

Yhteyshenkilöt

• Marjo Mauriala

Ruokavirastossa tutkitaan vuosittain kasvinsuojeluainejäämiä elintarvikkeista EU:n koordinoiman jäämävalvontaohjelman puitteissa. Ohjelman avulla valvotaan, ettei jäämiä esiintyisi elintarvikkeissa yli sallitun enimmäismäärän.

Lisäksi tehdään sekä elintarvikkeisiin että tuotanto- ja riistaeläinten kudoksiin kertyneiden ympäristömyrkkyjen suunnitelmallista seurantaa. Seurannalla estetään, etteivät saastuneet elintarvikkeet päädy kuluttajille ja saadaan tietoa ympäristön tilasta ja siinä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista ympäristömyrkkyjen osalta.

Torjunta-aineiden markkinavalvonnan tarpeisiin analysoidaan valmisteiden tehoainepitoisuus ja tehdään eräitä fysikaalisia testejä.

Yhteyshenkilöt

• Kati Hakala
• Marjaana Nousiainen

Ruokavirastossa tutkitaan lääkeainejäämiä eläinperäisistä elintarvikkeista kansallisessa vuosittain toteutettavassa vierasaineohjelmassa, kolmansista maista tuotavista elintarvikkeista ja laitosten omavalvontanäytteistä.

Tutkimuksilla varmistetaan, ettei elintarvikkeissa esiinny suurimman sallitun enimmäismäärän ylittäviä pitoisuuksia lääkeainejäämiä. Tutkittavia yhdisteitä on noin 70 kappaletta. Näitä ovat muun muassa

• mikrobilääkeaineet
• loislääkkeet
• kokkidiostaatit
• kortikosteroidit

Ruokavirastossa tutkitaan kemiallisesti muun muassa seuraavia eläinten lääkinnässä käytettäviä mikrobilääkeaineita: aminoglykosidit, betalaktaamit, kinolonit, linkosamidit, sulfonamidit, tetrasykliinit

Yhteyshenkilö

• Marjo Mauriala

Ruokavirastossa tutkitaan elintarvikkeiden ravitsemuksellista koostumusta ja laatua. Elintarvikenäytteistä tutkitaan peruskoostumusta (kosteus, kuiva-aine, proteiini, rasva, tuhka, ravintokuitu). Elintarvikenäytteistä tutkitaan lisäksi muun muassa, laktoosi-, laktaatti- ja hivenainepitoisuuksia, rasvahappokoostumusta, fosfataasiaktiivisuutta, hiilihydraatteja sekä biogeenisiä amiineja.

Koostumustutkimukset liittyvät muun muassa Ruokaviraston toimintaan kansallisena vertailulaboratoriona.

Yhteyshenkilöt

• Aulikki Raitanen
• Mervi Rokka

Elintarvikkeista tutkitaan rasvaliukoisia vitamiineja (A, E, D) sekä tiamiineja.

Vitamiinitutkimuksia tehdään pääsääntöisesti tutkimushankkeissa, joissa selvitetään vitamiinien ja niiden puutosten fysiologisia ja patologisia vaikutuksia eläimiin.

Yhteyshenkilöt

• Aulikki Raitanen

Kevyiden alkuaineiden stabiilien isotooppien analytiikka

Ruokavirastossa kehitetään kevyiden alkuaineiden stabiilien isotooppien analytiikkaa ensisijaisesti elintarvikepetosten tunnistamiseksi. Laitekanta mahdollistaa hapen, hiilen, typen ja vedyn stabiili-isotooppianalyysit kiinteästä näytematriisista, sekä hapen ja vedyn analyysit nestematriisista. Toistaiseksi keskeisiä analyysikohteita ovat olleet esimerkiksi elintarvikkeista tehtävät nesteen hapen ja vedyn stabiili-isotooppimääritykset. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. elintarvikkeen maantieteellisen alkuperän määrittämisessä. Tällä hetkellä analyysimahdollisuuksia laajennetaan kiinteän näytematriisin hiilen ja typen isotooppianalyysien suuntaan.

Raskaiden alkuaineiden stabiilien isotooppien analytiikka

Ruokavirasto tutkii strontiumin isotooppimenetelmän käyttömahdollisuuksia Suomessa  ja on hankkimassa laitteistoa analyysejä varten yhteistyössä Helsingin Yliopiston, LUKE:n ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Menetelmät ovat vasta kehittelyvaiheessa.

Yhteyshenkilö:        

• Yhteishenkilö kevyiden alkuaineiden stabiilien isotooppien analyysejä varten: Simo Jokinen

Mikäli epäilet, että hankkimasi mansikat eivät ole suomalaista alkuperää, voit toimittaa mansikkanäytteen Ruokavirastoon näytteen maantieteellisen alkuperän varmistamiseksi. Alla ohjeistus mansikoiden lähettämiseen maantieteellisen alkuperän määrittämiseksi:

• Näytekoko: noin puoli litraa mansikoita
• Täytä näytteen lähete ja lisää se lähetettävän näytteen mukaan
• Säilytä näytettä jääkaapissa tai pakkasessa. Toimita näyte Ruokavirastolle alkuviikosta (ma – to) kylmälaukussa siten, että näyte säilyy kylmänä
• Toimitusosoite:

Kemian yksikkö
Laboratorio- ja tutkimuslinja
Ruokavirasto
Mustialankatu 3, 00790 Helsinki

Yhteyshenkilö:

Simo Jokinen