Kemialliset ja biokemialliset tutkimukset
Ruokavirasto vastaa elintarvikkeiden, rehujen, lannoitevalmisteiden ja eläinnäytteiden kemiallisista sekä biokemiallista tutkimuksista. Näihin sisältyy myös elintarvikkeiden ja rehujen GMO-analytiikka ja elintarvikkeiden aistinvarainen analytiikka.
Yksikkö vastaa tutkimuksiin liittyvistä asiantuntijatehtävistä ja vertailulaboratoriotoiminasta.
Yhteyshenkilöt
- kemian analytiikka, Annikki Welling
- epäorgaaninen kemia, Tiina Ritvanen
- koostumus ja alkuperä, Mervi Rokka
- orgaaniset jäämät, Marja Raatikainen
- laatuvastaava, Marjo Kolmonen
Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Ennen näytteiden lähettämistä kemialliseen tutkimukseen, tulee siitä sopia yhteyshenkilön kanssa.
Ruokavirastossa tutkitaan alkuaineita, haitallisia raskasmetalleja (kuten arseeni, elohopea, kadmium, kromi, lyijy, nikkeli, tina) ja ravinto- ja hivenaineita (kuten jodi, kalsium, kupari, magnesium, mangaani, natrium, rauta, seleeni, sinkki) elintarvikenäytteistä. Analyyseillä varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus.
Raskasmetallimäärityksiä tehdään säännöllisesti sekä hyötyeläinten että riistaeläinten kudoksista. Riistaeläinten raskasmetallipitoisuustutkimuksilla saadaan kuvaa ympäristön tilasta ja siinä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista.
Yhteyshenkilöt
- Jarkko Lampuoti
- Tiina Ritvanen
Elintarvikkeissa voi esiintyä ihmisen terveydelle haitallisia yhdisteitä. Ne ovat voineet joutua elintarvikkeisiin useista syistä, kuten ympäristökontaminaation seurauksena esimerkiksi metyylielohopea kaloissa tai elintarvikkeiden pakkausmateriaaleista siirtymällä, kuten esimerkiksi bisfenoli-A säilyketuotteissa.
Elintarvikkeisiin voi myös muodostua valmistusprosessissa haitallisia yhdisteitä kuten PAH-yhdisteet, furaani, akryyliamidi, MCPD- ja glysidyyliesterit sekä asetaldehydi.
Ruokavirasto toimii jalostuksesta peräisin olevien vierasaineiden kansallisena vertailulaboratoriona.
Uusien, mahdollisesti haitallisten yhdisteiden tutkiminen tehdään tyypillisesti hankelähtöisesti.
Yhteyshenkilöt
Tietyt homeet saattavat tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Esimerkiksi Fusarium-homeet tuottavat muun muassa trikotekeenejä ja zearalenonia, Penicillium- ja Aspergillus-homeet okratoksiini A:ta.
Mykotoksiineja tutkitaan pääasiassa leipäviljoista ja viljapohjaisista elintarvikkeista sekä rehuista. Okratoksiini A:ta tutkitaan lisäksi sian munuaisista ja aflatoksiini M1:a maidosta.
Ruokavirasto toimii mykotoksiinien kansallisena vertailulaboratoriona yhdessä Tullilaboratorion kanssa. Ruokavirasto on myös mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä mykotoksiinitutkimushankkeissa.
Yhteyshenkilöt
Ruokavirastossa tutkitaan lääkeainejäämiä eläinperäisistä elintarvikkeista kansallisessa vuosittain toteutettavassa vierasaineohjelmassa ja kolmansista maista tuotavista elintarvikkeista. Eräitä hormoneja voidaan käyttää eläinlääkärin valvonnassa yksittäisten tuotantoeläinten hoitoon, mutta niiden käyttö eläimen kasvun edistämiseen on Suomessa ja muissa EU-maissa kielletty. Ruokavirastossa analysoidaan kemiallisesti:
- stilbeeniä ja sen johdannaisia
- tyreostaattisia aineita
- luonnollisia ja synteettisiä steroidihormoneja (muun muassa estradioli, testosteroni, nandroloni)
- beeta-agonisteja (muun muassa klenbuteroli, salbutamoli) kloramfenikoli, nitrofuraanit, nitroimidatsolit
Tutkittavia kiellettyjä yhdisteitä on noin 40 erilaista ainetta.
Yhteyshenkilöt
Ruokavirastossa tutkitaan vuosittain kasvinsuojeluainejäämiä elintarvikkeista EU:n koordinoiman jäämävalvontaohjelman puitteissa. Ohjelman avulla valvotaan, ettei jäämiä esiintyisi elintarvikkeissa yli sallitun enimmäismäärän.
Lisäksi tehdään sekä elintarvikkeisiin että tuotanto- ja riistaeläinten kudoksiin kertyneiden ympäristömyrkkyjen suunnitelmallista seurantaa. Seurannalla estetään, etteivät saastuneet elintarvikkeet päädy kuluttajille ja saadaan tietoa ympäristön tilasta ja siinä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista ympäristömyrkkyjen osalta.
Torjunta-aineiden markkinavalvonnan tarpeisiin analysoidaan valmisteiden tehoainepitoisuus ja tehdään eräitä fysikaalisia testejä.
Yhteyshenkilöt
Ruokavirastossa tutkitaan lääkeainejäämiä eläinperäisistä elintarvikkeista kansallisessa vuosittain toteutettavassa vierasaineohjelmassa, kolmansista maista tuotavista elintarvikkeista ja laitosten omavalvontanäytteistä.
Tutkimuksilla varmistetaan, ettei elintarvikkeissa esiinny suurimman sallitun enimmäismäärän ylittäviä pitoisuuksia lääkeainejäämiä. Tutkittavia yhdisteitä on noin 70 kappaletta. Näitä ovat muun muassa
- mikrobilääkeaineet
- loislääkkeet
- kokkidiostaatit
- kortikosteroidit
Ruokavirastossa tutkitaan kemiallisesti muun muassa seuraavia eläinten lääkinnässä käytettäviä mikrobilääkeaineita: aminoglykosidit, betalaktaamit, kinolonit, linkosamidit, sulfonamidit, tetrasykliinit
Yhteyshenkilö
Ruokavirastossa tutkitaan elintarvikkeiden ravitsemuksellista koostumusta ja laatua. Elintarvikenäytteistä tutkitaan peruskoostumusta (kosteus, kuiva-aine, proteiini, rasva, tuhka, ravintokuitu). Elintarvikenäytteistä tutkitaan lisäksi muun muassa, laktoosi-, laktaatti- ja hivenainepitoisuuksia, rasvahappokoostumusta, fosfataasiaktiivisuutta, hiilihydraatteja sekä biogeenisiä amiineja.
Koostumustutkimukset liittyvät muun muassa Ruokaviraston toimintaan kansallisena vertailulaboratoriona.
Yhteyshenkilöt
Elintarvikkeista tutkitaan rasvaliukoisia vitamiineja (A, E, D) sekä tiamiineja.
Vitamiinitutkimuksia tehdään pääsääntöisesti tutkimushankkeissa, joissa selvitetään vitamiinien ja niiden puutosten fysiologisia ja patologisia vaikutuksia eläimiin.
Yhteyshenkilöt
Kevyiden alkuaineiden stabiilien isotooppien analytiikka
Ruokavirastossa kehitetään kevyiden alkuaineiden stabiilien isotooppien analytiikkaa ensisijaisesti elintarvikepetosten tunnistamiseksi. Laitekanta mahdollistaa hapen, hiilen, typen ja vedyn stabiili-isotooppianalyysit kiinteästä näytematriisista, sekä hapen ja vedyn analyysit nestematriisista. Toistaiseksi keskeisiä analyysikohteita ovat olleet esimerkiksi elintarvikkeista tehtävät nesteen hapen ja vedyn stabiili-isotooppimääritykset. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. elintarvikkeen maantieteellisen alkuperän määrittämisessä. Tällä hetkellä analyysimahdollisuuksia laajennetaan kiinteän näytematriisin hiilen ja typen isotooppianalyysien suuntaan.
Raskaiden alkuaineiden stabiilien isotooppien analytiikka
Ruokavirasto tutkii strontiumin isotooppimenetelmän käyttömahdollisuuksia Suomessa ja on hankkimassa laitteistoa analyysejä varten yhteistyössä Helsingin Yliopiston, LUKE:n ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Menetelmät ovat vasta kehittelyvaiheessa.
Yhteyshenkilöt:
- Yhteishenkilö tutkimukseen: Maria Lahtinen-Kaislaniemi
- Yhteishenkilö kevyiden alkuaineiden stabiilien isotooppien analyysejä varten: Simo Jokinen
Mikäli epäilet, että hankkimasi mansikat eivät ole suomalaista alkuperää, voit toimittaa mansikkanäytteen Ruokavirastoon näytteen maantieteellisen alkuperän varmistamiseksi. Alla ohjeistus mansikoiden lähettämiseen maantieteellisen alkuperän määrittämiseksi:
- Näytekoko: noin puoli litraa mansikoita
- Täytä näytteen lähete ja lisää se lähetettävän näytteen mukaan
- Säilytä näytettä jääkaapissa tai pakkasessa. Toimita näyte Ruokavirastolle alkuviikosta (ma – to) kylmälaukussa siten, että näyte säilyy kylmänä
- Toimitusosoite:
Kemian yksikkö
Laboratorio- ja tutkimuslinja
Ruokavirasto
Mustialankatu 3, 00790 Helsinki
Yhteyshenkilö:
Ruokavirasto lähettää 1.1.2021 alkaen suojatulla sähköpostilla laboratorion tutkimustodistukset, joiden toimitustavaksi on valittu sähköposti (uutinen 2. joulukuuta 2020).
Ohje suojatun sähköpostin käytöstä Ruokaviraston laboratorion asiakkaille (pdf)