Kasvibakteriologian EURLin 4. vuotuinen kokous järjestettiin 14.–15.9.2022 NIVIPissä (Netherlands Institute for Vectors, Invasive plants and Plant health, ent. NVWA) Wageningenissa. Kokoukseen osallistui edustajia NIVIPin lisäksi muista EU:n referenssilaboratorioista, EPPOsta, EU:n komissiosta ja 25 EU:n kansallisesta referenssilaboratoriosta.
Kasvibakteerien määrityksen painopisteinä v. 2023 – 24 tulevat olemaan sellaiset taudinaiheuttajat, joita ei vielä esiinny EU:ssa tai esiintyy hyvin rajoitetusti. Näitä ovat mm. Curtobacterium flaccumfaciens pv. flaccumfaciens, joka aiheuttaa lakastumistautia pavuilla, Pantoea stewartii subsp. stewartii, joka on maissin patogeeni ja Acidovorax citrulli, joka on kurkkukasvien, erityisesti melonien taudinaiheuttaja. Näistä tullaan järjestämään pätevyystestit, kuten myös Xylella fastidiosa -lajista, joka on aiheuttanut suurta tuhoa Italian oliiviviljelmillä.
Ralstonia solanacearum -lajikompleksi, johon kuuluu neljä fylotyyppiä, oli esillä useissa esityksissä. Aihe onkin ajankohtainen, koska EU:n kasvinterveyslainsäädännön vaatimuksia on kiristetty fylotyyppien määrityksen suhteen. Erityisesti laboratorioiden tulee pystyä määrittämään fylotyyppi II, johon kuuluu perunan tummarengasmädän aiheuttaja R. solanacearum. Lajiryhmään kuuluvan R. pseudosolanacearum -lajin tartuntoja on todettu Saksassa inkiväärin juurakoissa. Bakteeria on myös löydetty Hollannissa vesistöistä ja kasvihuoneruusuista.
Kaksi viikkoa myöhemmin (28.-29.9.2022) järjestettiin NIVIPissä kasvivirologian EURLin vuosikokous, niin ikään neljättä kertaa. Osallistujat tulivat samoista organisaatioista kuin bakteriologian kokouksessa, tosin tällä kertaa NIVIPiin kokoontui kasvivirologian asiantuntijoita.
Kasvivirologiassa vuoden 2023 – 24 työsuunnitelma on osittain vielä mietinnän alla, sillä alustavissa suunnitelmissa oli mukana viruksia, joiden sääntelyyn EU-tasolla on sittemmin tullut muutoksia. Esimerkiksi aiemmin karanteenituhoojaksi määritelty Citrus tristeza virus poistettiin karanteenituhoojalistalta muiden kuin EU:n ulkopuolisten isolaattien osalta. EU haluaa pätevyystestien keskittyvän vain karanteenituhoojiin ja hätätoimenpiteiden alaisiin tuhoojiin ja siksi työsuunnitelmaa joudutaan nyt muuttamaan. Vuonna 2023 tullaan kuitenkin järjestämään pätevyystestit ainakin nepovirusten määrittämisestä sekä syväsekvensointimenetelmiin liittyvän datan analysoinnista. Lisäksi EURL aikoo laatia parempaa ohjeistusta fytoplasmojen tunnistuksesta ja antaa koulutusta syväsekvensoinnin validoimisesta.
Kokouksessa kuultiin useampia esityksiä tomaatin ruskokurttuviruksesta, joka aiheuttaa tomaatilla hedelmien myöhäistä ja epätasaista kypsymistä sekä lehtien kellastumista johtaen suuriinkin satotappioihin. Virus havaittiin EU:ssa ensimmäisen kerran vuonna 2019 ja tähän syksyyn mennessä löydöksiä on raportoitu jo 22 jäsenmaasta, myös Suomesta. Ruskokurttuviruksen analysoinnissa päänvaivaa aiheuttaa se, että virusta esiintyy eri kasvinosissa ja eri kasvuvaiheissa hyvin erilaisia määriä, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. EURL ohjeistikin jäsenmaiden laboratorioita kiinnittämään erityistä huomioita lainsäädännössä määritellyn reaaliaikaisen PCR-testin raja-arvojen asettamiseen. Useimmissa jäsenmaissa, kuten myös Suomessa, on käytössä useita varmistustestejä, joilla ko. testin tuloksia varmistetaan rajatapauksissa.
Toinen kokouksen pääaihe oli viralliseen valvonta-asetukseen annettu delegoitu asetus (EU) 2021/1353, joka mahdollistaa tietyin ehdoin akkreditoimattomien testien käytön kasvinterveyteen liittyvien virallisten näytteiden tutkimisessa. Keskusteluiden perusteella asetuksessa luetellut ehdot eivät ole täysin yksiselitteisiä, eli jäsenmaissa on tulkittu asetusta hieman eri tavoin. Suomessa asetusta on tulkittu EURL:n tavoin hyvin tiukasti, eli akkreditointien on katettava toimintaa laajasti, vaikka yksittäisiä testejä voidaankin poikkeustapauksissa tehdä myös ilman akkreditointia.
Bakteriologian kokoukseen liittyi työpaja, jossa tutkiskeltiin osallistuvien laboratorioiden toimittamia mSMSA-maljoja perunan tumman rengasmädän aiheuttajan (R. solanacearum) viljelyssä. Erot olivat hämmästyttävän suuria aina maljojen väriä myöten. Ruokaviraston Viikin elatusainelaboratoriossa valmistetut maljat menestyivät vertailussa hyvin.
Mirkka Soukainen, Ruokavirasto
Johanna Santala, Ruokavirasto