Afrikkalainen sikarutto (ASF) on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti, jota esiintyy useassa EU:n maassa. Suomessa tautia todettiin ensimmäisen kerran Kaakkois-Suomessa villisioissa heinäkuussa 2026.
Afrikkalaisen sikaruton esiintyminen Suomessa luonnonvaraisessa villisiassa aiheuttaa rajoituksia villisian metsästyksen lisäksi myös muiden lajien metsästykseen, taudin vuoksi perustetulla tartuntavyöhykkeellä. Tartuntavyöhykkeellä metsästystä ja riistanhoitoa sekä muuta maastossa tapahtuvaa toimintaa on rajoitettu, rajoituksilla pyritään välttämään sairaiden villisikojen liikkuminen alueelle, jossa tartuntaa ei vielä esiinny. Lisätietoja aiheesta Ruokaviraston ASF Suomessa 2026 -verkkosivulta. Tartuntavyöhykkeen metsästäjiä informoidaan tilanteesta myös alueellisten viranomaisten sekä seurojen toimesta.
Käytännön toimenpiteitä ja eri viranomaisten ja muiden tahojen tehtäviä taudintorjuntatilanteessa on kuvattu toimintasuunnitelmassa afrikkalaisen sikaruton (ASF) hävittämiseksi luonnonvaraisista villisioista.
Tauti leviää muun muassa luonnonvaraisten villisikojen tai ihmisten mukanaan tuomien villisianlihan, -ruhojen, -lihatuotteiden tai likaantuneiden metsästysvarusteiden mukana. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen.
Infovideo afrikkalaisesta sikarutosta metsästäjille
Suomen villisikakannan hallinta
Suomen villisikakannan pitäminen alhaisena on erittäin tärkeää, sillä jos villisikakanta kasvaa hallitsemattomaksi, on afrikkalaisen sikaruton hävittäminen äärimmäisen vaikeaa ja voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Afrikkalaiseen sikaruttoon ei ole rokotetta.
Alla villisikakannan hallintaa koskevia ohjeita ja suosituksia. Toimenpiteet tartuntavyöhykkeellä tai alueella, jossa tautia ei esiinny, poikkeavat toisistaan.:
- Suomen kansallinen toimintasuunnitelma afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseksi Suomeen (MMM 2024).
- Maa- ja metsätalousministeriön villisikatyöryhmän mietintö (MMM 2024): Toimenpideohjelma villisikakannan hallinnan tehostamiseksi ja afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen vastustamiseksi Suomessa.
- Komission tiedonanto afrikkalaisen sikaruton ehkäisyä, torjuntaa ja hävittämistä unionissa koskevista suuntaviivoista (EU 2023).
Ruokavirasto suosittelee, että luonnonvaraisia villisikoja ei ruokita vaan rehua käytetään ainoastaan houkuttelutarkoituksessa metsästyksen apuna. Muita riistaeläimiä, kuten kauriita, olisi hyvä ruokkia vain sellaisella rehulla, joka ei houkuttele villisikoja (mm. heinä). Rehu tulisi tarjota ruokinta-automaateista tai katoksista, joista villisiat eivät sitä saa.
Afrikkalainen sikarutto voi levitä riistalle tarkoitetun rehun mukana
Tautia aiheuttava virus kestää lämpöä ja happamuutta ja voi levitä kuumentamattomien rehujen mukana. Taudin leviämisen ehkäisemiseksi afrikkalaisen sikaruton esiintymisalueilta ei tule tuoda Suomeen kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua ja heinää sekä tuoresäilöttyä tai käsittelemätöntä satoa riistan ruokintaan. Esimerkiksi viljan (mukaan luettuna maissi) kuivaus ei välttämättä tuhoa virusta. Afrikkalaisen sikaruton riskin pienentämiseksi Ruokavirasto suosittelee kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden (mm. olki, heinä, viljat) varastointia 90 päivää ennen käyttöönottoa.
Tuotavan rehun alkuperä on aina syytä varmistaa, sillä se voi olla peräisin myös muusta kuin ostomaasta. Rehualan toimijat ja alkutuottajat vastaavat tuomansa rehun laadusta ja turvallisuudesta osana omavalvontaansa.
Ruokajätettä ei saa käyttää luonnonvaraisten villisikojen eikä myöskään sikojen tai tarhattujen villisikojen ruokintaan.
ASF -virus on kestävä
Tautia aiheuttava virus säilyy hyvin ympäristössä ja leviää siksi tehokkaasti. ASF-virus ei tuhoudu matalissa ruuanvalmistuslämpötiloissa ja pystyy leviämään myös muun muassa savustetun tai ilmakuivatun lihatuotteen mukana. Myöskään pakastus ei tuhoa virusta.
ASF -virusta erittyy kaikkiin sairastuneen sian eritteisiin. Viruksen säilymiseen tartuntavaarallisena vaikuttavat muun muassa lämpötila, pH, kosteus ja UV -säteilyn määrä. Virus säilyy:
- Veressä ja elimissä +4 °C 18 kuukatta.
- Ulosteessa ja virtsassa +20 °C noin 2 viikkoa, +4 °C useita kuukausia
- Kuolleen sian ruhossa ja sivutuotteissa useita kuukausia.
- Lämpökäsittelemättömissä sianlihatuotteissa useita kuukausia, jopa vuosi.
- Pakastetussa lihassa useita vuosia.
Ilmoita taudin epäilystä nopeasti
Kaikista kuolleena löydetyistä tai sairailta vaikuttavista villisioista tulee ilmoittaa nopeasti kunnaneläinlääkärille tai valtioneläinlääkärille. Jopa pitkään kuolleena ollut ja pilaantunut ruho kannattaa tutkia ASF-viruksen varalta, sillä virus säilyy raadoissa pitkään. Ruhon siirtelyyn tai metsästykseen osallistuneiden metsästäjien tulee puhdistaa ja desinfioida vaatteensa ja varusteensa ennen seuraavaa metsästyskertaa, myös koiran ja sen varusteiden puhdistuksesta ja desinfioinnista on huolehdittava, kunnaneläinlääkäri ohjeistaa tarvittavista toimista.
Lähetä näytteitä metsästetyistä villisioista eläintautitutkimuksiin
Ruokavirasto pyytää metsästäjiä lähettämään näytteitä Suomessa (tartuntavyöhykkeen ulkopuolelta) metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista eläintautien seurantatutkimuksiin. Näytteet lähetetään Helsingin Ruokavirastoon ja ne tutkitaan afrikkalaisen sikaruton ja muiden seurantaohjelman mukaisten eläintautien varalta. Lisätietoa näytteenotosta.
ASF:n esiintymisalueille suuntautuvia metsästysmatkoja on syytä välttää
Ruokavirasto suosittelee, ettei villisian metsästysmatkoja tehdä ulkomaille afrikkalaisen sikaruton esiintymisalueille.
Euroopan tautitilanteen takia metsästäjien tulisi harkita vaihtoehtoja villisian metsästykselle tai vaihtoehtoisia jahtimatkojen kohdemaita. Metsästäjien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta palatessaan metsästysmatkoilta maista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Likaantuneet varusteet tai käsittelemättömät metsästysmuistot voivat tuoda afrikkalaisen sikaruton tai jonkin muun helposti leviävän eläintaudin Suomeen.
EU:lla on on-line kartta, josta voit tarkistaa paikkakunnan ASF-rajoitukset.
Jos matkailet – muista varusteiden puhdistus ja desinfiointi
Jahdissa ja saaliin käsittelyssä käytettyjen varusteiden, kenkien ja vaatteiden huolellisesta puhdistuksesta ja desinfioinnista tulee huolehtia mahdollisen tartunnan leviämisen estämiseksi. Myös metsästyskoiran varusteet (panta, liivi, tutka, talutin) tulee puhdistaa ja desinfioida. Lisäksi on huolehdittava, että koiran turkki on puhdas Suomeen palattaessa.
- Pese ja puhdista kaikki varusteesi ja autosi jo ennen paluutasi Suomeen. Myös auton alusta tulee pestä ja sisätilat puhdistaa.
- Pese käyttämäsi vaatteet pesuohjeen mukaisessa korkeimmassa lämpötilassa. Pese ja puhdista omat varusteesi, saappaat, kengät ja metsästyskoirien varusteet mahdollisimman hyvin.
- Pidä pestyjä vaatteita, saappaita ja varusteita valmistusmateriaalista riippuen tunti kuumassa saunassa (vähintään + 60 °C) tai desinfioi desinfiointiaineliuoksella (esimerkiksi Virkon S 1 % liuoksena tai 0,5 % hypokloriittiliuos). Noudata valmistajan antamia ohjeita. Desinfiointiaineita saa mm. apteekeista tai maatalouskaupoista.
- Pese metsästysmatkalla mukana olleet koirat huolellisesti.
- Käy saunassa palattuasi matkalta.
- Älä vieraile sikatiloilla äläkä osallistu villisian metsästykseen Suomessa ennen kuin paluustasi Suomeen on kulunut 48 tuntia. Vältä tänä aikana myös riistaruokinnan rehun ja petohaaskan käsittelyä, täydennystä tai ruokintapaikalla käymistä.
ASF:n takia perustetuilta vyöhykkeiltä on rajoitettu villisian ruhojen, villisian lihan ja lihatuotteiden tuontia Suomeen
Euroopan unionin alueella afrikkalaisen sikaruton takia perustetuilta rajoitusvyöhykkeiltä ei saa siirtää metsästetyn villisian ruhoa tai lihaa.
Kartta afrikkalaisen sikaruton takia perustetuista EU -alueen rajoitusvyöhykkeistä ja on line -karttahaku, ks. "Lisätietoa" sivun oikeassa reunassa.
Vyöhyke III (zone III, punainen väri), alueella on todettu ASF sekä kotisioissa että villisioissa.
Vyöhyke II (zone II, vaaleanpunainen väri), alueella on todettu ASF villisioissa.
Vyöhyke I (zone I, sininen väri), tartuntariskialue, jossa ei ole todettu ASF, vyöhykkeen II tai III ympärillä.
Tartuntavyöhyke (Infected zone, keltainen väri), alueella on todettu uusi ASF-tartunta villisioissa.
Ruokavirasto suosittelee, ettei Suomeen tuoda villisianlihaa eikä siitä valmistettuja elintarvikkeita rajoitusvyöhykkeiden ulkopuoleltakaan. Afrikkalainen sikarutto on osoittautunut nopeasti leviäväksi, ja rajoitusvyöhykepäätökset voivat laahata todellisen tautitilanteen perässä. Tuontisäädökset ja rajoitukset koskevat myös metsästysmuistoja. Metsästysmuistot (esimerkiksi hampaat ja nahat) tulee käsitellä asianmukaisesti lähtömaassa huoneenlämmössä säilyviksi ja vasta sen jälkeen tuoda Suomeen.
Sianlihan, villisianlihan ja metsästysmuistojen tuonti EU:n ulkopuolelta
EU:n ulkopuolisista maista on eläinperäisten elintarvikkeiden tuliaistuonti hyvin rajoitettua eikä liha- ja maitotuotteita saa tuoda lainkaan. Lisätietoa sianlihan, villisianlihan ja metsästysmuistojen tuonnista:
Luonnonvaraisten villisikojen siirtäminen ja ottaminen tarhattavaksi on kielletty
Luonnonvaraisten villisikojen siirtäminen niiden alkuperäisestä elinympäristöstä toiseen elinympäristöön tai niiden ottaminen luonnosta pitopaikkaan on kielletty. (MMMa 404/2021)
Villisikojen ja harrastesikojen siirto Suomeen toisista jäsenmaista metsästystarkoituksessa tai luonnonvaraisen kannan lisäämiseksi ei ole sallittua missään olosuhteissa. Lisätietoja elävien sikojen tuonnista.
