Suomessa kaupan olevat kasvipohjaiset maitotuotteiden vaihtoehdot ja vegaaniset jälkiruoat ovat elintarviketurvallisuudeltaan pääosin laadukkaita. Ruokaviraston ja VTT:n VEGETURVA-hankkeessa tehdyn riskinarvioinnin mukaan tuotteiden mikrobiologiset riskit olivat yleisesti vähäisiä ja tutkittujen mykotoksiinien pitoisuudet jäivät määritysrajan alle. Samalla tulokset osoittavat, että kuluttajien säilytyskäytännöillä, tuotteiden raaka-aineilla ja eräiden haitta-aineiden esiintymisellä voi olla merkitystä turvallisuuden kannalta.
Kasvipohjaisten maitotuotteiden vaihtoehtojen käyttö on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Vaikka niiden ravitsemuksellisia ominaisuuksia on tutkittu paljon, turvallisuudesta on ollut saatavilla selvästi vähemmän tietoa. Ruokaviraston ja VTT:n yhteistyössä toteutetussa VEGETURVA-hankkeessa selvitettiin kasvijuomien, kasvipohjaisten jogurttityyppisten tuotteiden sekä vegaanisten jälkiruokien mikrobiologisia ja kemiallisia riskejä sekä tuotteiden käyttöön liittyviä turvallisuuskysymyksiä.
– Kokonaisuutena tuotteiden elintarviketurvallisuuden taso osoittautui hyväksi. Samalla havaitsimme useita aiheita, joista tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta nopeasti kasvavan tuoteryhmän riskejä voidaan arvioida entistä tarkemmin, sanoo tutkimusprofessori Johanna Suomi Ruokavirastosta.
Haitallisia mikrobeja havaittiin vain vähän
Tutkituissa tuotteissa havaittiin vain vähän haitallisia mikrobeja. Clostridium-suvun bakteereita ei löytynyt lainkaan, ja Bacillus cereus -ryhmän bakteereita havaittiin vain yksittäisissä näytteissä. Ruokamyrkytysriski arvioitiin tuotteiden osalta vähäiseksi.
Kuluttajakyselyn perusteella osa käyttäjistä kuitenkin säilyttää avattuja kasvijuomapakkauksia valmistajien suosittelemia aikoja pidempään tai saattaa jättää niitä huoneenlämpöön useiksi tunneiksi. Mallinnusten perusteella tällaiset säilytyskäytännöt voivat lisätä mikrobien kasvua ja kasvattaa ruokamyrkytysriskiä. Useat kyselyvastaajat kertoivat luottavansa pilaantumisen arvioinnissa aistinvaraiseen arvioon. Kasvijuomat eivät kuitenkaan aina osoita selkeitä pilaantumisen merkkejä, vaikka niissä olisi korkeakin bakteeripitoisuus, tai muutokset ovat niin pieniä, että niitä ei välttämättä huomaa.
– Kasvijuomien turvallisuus ei riipu vain valmistuksesta vaan myös kuluttajien toiminnasta. Avatut tuotteet tulisi säilyttää jääkaapissa ja käyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti, tutkija Petra Pasonen Ruokavirastosta muistuttaa.
Mykotoksiineja ei löytynyt, mutta uusista homemyrkyistä tarvitaan lisää tietoa
Tutkituista suomalaisista tuotteista ei havaittu tutkittuja mykotoksiineja eli homemyrkkyjä määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia.
Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa kasviperäisistä tuotteista on kuitenkin löydetty useita mykotoksiineja matalina pitoisuuksina. Erityisesti niin sanottujen uusien tai nousevien mykotoksiinien, kuten enniatiinien, beauverisiinin ja Alternaria-homeiden tuottamien yhdisteiden, esiintymisestä ja terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Tutkijat korostavat myös, että suomalainen näyteaineisto oli vielä suhteellisen rajallinen. Turvallisuuden pitkäjänteinen seuranta edellyttää laajempia aineistoja ja useampien tuoteryhmien tutkimista. Tieto nousevien mykotoksiinien terveysvaikutuksista ja vaikuttavista annoksista on vielä osin rajallista, joten riskinarviointia varten tarvitaan myös lisää kansainvälistä toksikologista tutkimusta.
Raaka-aineet vaikuttavat riskiprofiiliin
Kasvipohjaisten tuotteiden turvallisuudessa havaittiin eroja käytettyjen raaka-aineiden mukaan.
Riisijuomat erottuivat muista tuotteista epäorgaaniseen arseeniin liittyvän riskin vuoksi. Vaikka mitatut pitoisuudet olivat pieniä, tulokset tukevat nykyistä suositusta olla käyttämättä riisijuomia pääasiallisena ruokajuomana. Arseenialtistukseen liittyvän syöpäriskin sekä riisijuomien heikompien ravitsemuksellisten ominaisuuksien vuoksi muut kasvijuomat olisivat suositeltavampi valinta.
Kaura- ja soijapohjaisten tuotteiden runsas käyttö puolestaan voi lisätä jonkin verran altistusta kadmiumille ja nikkelille. Useimmille aikuisille riskin arvioitiin pysyvän vähäisenä, mutta pikkulapsilla vastaava käyttö voi kasvattaa altistusta enemmän.
– Tulokset eivät kuitenkaan anna aihetta välttää kaura- tai soijatuotteita. Päinvastoin esimerkiksi kaurapohjaiset tuotteet voivat lisätä ravintokuidun saantia, mikä on väestötasolla myönteinen asia. Monipuolinen käyttö on kuitenkin järkevä tapa hallita mahdollisia altistumisriskejä, Suomi toteaa.
Kasviperäisten tuotteiden turvallisuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa
VEGETURVA-hankkeen perusteella kasvipohjaiset maitotuotteiden vaihtoehdot ovat Suomessa pääosin turvallisia. Samalla tutkimus tunnisti useita jatkoselvitystä vaativia kysymyksiä.
Lisätietoa tarvitaan erityisesti uusista mykotoksiineista, eri raaka-aineiden haitta-ainepitoisuuksista, kasviperäisten tuotteiden mikrobiologisista riskeistä sekä siitä, miten tuotteiden käytön yleistyminen vaikuttaa kuluttajien kokonaisaltistukseen eri ikäluokissa.
Lisätietoja:
Kemialliset elintarvikevaarat: tutkimusprofessori Johanna Suomi, Ruokavirasto, p. 029 520 5034, johanna.suomi@ruokavirasto.fi
Mikrobiologiset elintarvikevaarat: tutkija Petra Pasonen, Ruokavirasto, p. 0295 204 007, petra.pasonen@ruokavirasto.fi
Kemialliset analyysit: erikoistutkija Janne Järvinen, Ruokavirasto, p. 029 520 4352, janne.jarvinen@ruokavirasto.fi
Mikrobiologiset analyysit: erikoistutkija Maria Aarnio, Ruokavirasto, p. 029 520 4105, maria.aarnio@ruokavirasto.fi
Prosessin vaikutukset mikrobiologiseen turvallisuuteen: johtava tutkija Hanna-Leena Alakomi, VTT, Food Design and Safety, p. 040 840 5508, hanna-leena.alakomi@vtt.fi
(Lisätietojen antajat tavoitettavissa 17.9.2026 klo 15.30 jälkeen.)