Ruokavirasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) löysivät legionellabakteereja useista erityyppisistä kasvualustoista, komposteista ja mädätysjäännöksistä. Sairastumisia voi ehkäistä tiedottamalla legionellariskistä sekä ohjeistamalla kuluttajia ja valmistajia turvallisiin työskentelytapoihin.
Ruokavirasto ja THL selvittivät legionellabakteerien esiintyvyyttä erityisesti sellaisissa lannoitevalmisteissa, joiden raaka-aineisiin liittyy kohonnut legionellariski niiden alkuperän tai käsittelyn takia. Näytteitä otettiin muun muassa pakatusta mullasta, irtomullasta, komposteista ja peltokasvien lannoitteina käytetyistä biokaasulaitosten mädätysjäännöksistä. Hankkeessa tutkittiin erikseen myös eri raaka-aineiden, valmistusprosessin, hygienisoinnin ja tuotteiden säilytyksen vaikutuksia legionellabakteerin esiintyvyyteen ja pitoisuuteen.
Legionella on maaperässä ja vesistöissä yleisesti esiintyvä bakteeri, jonka pitoisuus voi kasvaa merkittävästi sopivissa ympäristöolosuhteissa. Legionellat lisääntyvät kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa ja voivat tästä syystä esiintyä haitallisina pitoisuuksina esimerkiksi vesijärjestelmissä, mullassa ja komposteissa.
Legionellabakteereja löytyi lähes kaikista näytteistä
Legionellabakteereja löytyi tutkituista näytteistä hyvin usein ja osassa näytteistä myös suurina pitoisuuksina sekä viljelytekniikalla että geenimonistusmenetelmillä (qPCR) määritettynä. Hankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka legionelloja havaittiin lähes kaikista tutkituista näytteistä, raaka-ainevalinnat ja käsittelymenetelmät vaikuttivat lannoitevalmisteiden legionellapitoisuuksiin. Havaittiin myös, että legionella ei tuhoudu lannoitteiden valmistusprosessissa.
”Turvallisesta legionellapitoisuudesta näissä tutkituissa valmisteissa ei ole vielä käsitystä ja legionelloosin aiheuttavaa legionella-annosta ei muutenkaan tiedetä. Tässä vaiheessa, jossa legionellapitoisuuksia ei ole vielä voitu pienentää haitattomalle tasolle, legionellariskistä tiedottaminen sekä kuluttajien ja valmistajien ohjeistaminen turvallisiin työskentelytapoihin on todennäköisesti paras tapa ehkäistä sairastumisia”, sanoo erikoistutkija Jaana Kusnetsov THL:sta.
Legionellabakteerit aiheuttavat erilaisia infektioita myös perusterveille
Legionellabakteerit voivat aiheuttaa infektion eli legionelloosin, jos ne kulkeutuvat elimistöön hengitysteitse bakteereja sisältävien vesiaerosolien tai pölyhiukkasten välityksellä. Vakavan keuhkokuumeen lisäksi legionellat voivat aiheuttaa myös iho-, verenkierto- ja suolistoinfektioita. Näin ollen on legionellan aiheuttaman sairastumisriskin tunnistaminen ja siltä suojautuminen tärkeää. Legionellat sairastuttavat herkemmin riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, mutta myös perusterveet voivat sairastua niiden vuoksi.
Legionelloositapaukset ovat kaikkiaan yleistyneet Euroopassa merkittävästi. Tavallisesti legionelloositapaukset Suomessa ovat liittyneet veteen, mutta myös kasvualustoihin ja orgaanisiin maanparannusaineisiin liittyen on viime vuosilta tiedossa muutamia tapauksia. Kiertotalous on lisännyt erilaisista tuotantoprosesseista muodostuvien orgaanisten materiaalien, kuten yhdyskunta- ja teollisuuslietteiden hyödyntämistä lannoitevalmisteiden valmistuksessa.
Suomessa ei ole ollut tutkittua tietoa siitä, miten legionellat säilyvät käsiteltävissä raaka-aineissa ja voiko niitä päätyä markkinoitaviin lannoitevalmisteisiin.
Tervetuloa etänä pidettävään tutkimusseminaariin 29.9. klo 15-16
Tervetuloa kuulemaan lisää aiheesta Ruokaviraston tutkimusseminaarissa 29.9. klo 15-16 (skype-linkki ilmoittautuneille) ja ilmoittautuminen.
Lue lisää:
Tutkimushanke: Legionellabakteerien esiintyminen kiertotaloustuotteissa
Loppuraportit:
Lisätietoja:
Liisa Maunuksela, tutkimusjohtaja, FT, Ruokavirasto, p. 0400 256 097
Jaana Kusnetsov, erikoistutkija, FT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 6347