Elintarvikeketjun valvonnan auditoinnit

Elintarvikeketjun valvonnan auditoinneilla tarkoitetaan Suomen elintarvikeketjun viranomaisvalvonnan toiminnan riippumatonta tarkastamista. Auditoinneilla varmistetaan, että virallinen valvonta ja sen tulokset ovat suunniteltujen järjestelyiden mukaisia, vaikuttavia ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta sopivia. 

Elintarvikeketjun valvonnan auditoinnit kohdistuvat elintarvikkeiden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvintuotannon viranomaisvalvontaan. Ruokavirasto vastaa auditoinneista ja ne ulottuvat koko valvontaketjuun, esimerkiksi ELY-keskusten ja kuntien järjestämään valvontaan.

Auditoinnin tavoitteena on virallisen valvonnan jatkuva parantaminen. Viranomainen voi parantaa toimintaansa auditoinnissa tehtyjen havaintojen perusteella.  Auditointi tukee toiminnan johtamista.

EU-jäsenmaiden velvollisuudesta järjestää viranomaisvalvonnan auditoinnit säädetään EU:n lainsäädännön ns. valvonta-asetuksessa ((EU) N:o 2017/625). Auditointijärjestelmän rakentamista ja auditointien toteuttamista ohjaavat myös ohjeasiakirja (komission tiedonanto 2021/C 66/02) ja jäsenmaiden muodostaman auditointiyhteistyöryhmän antamat ohjeistukset.

Ruokaviraston ketjuauditointijärjestelmä on kuvattu ohjeessa Elintarvikevalvontaketjun auditointijärjestelmä pdf

Ketjuauditointien riskiperusteinen auditointiohjelma 2023–2027

Monivuotinen riskiperusteinen auditointiohjelma vuosille 2023–2027 (pdf)

Auditointiohjelma on laadittu Ruokaviraston Elintarvikeketjun viranomaisvalvonnan auditointijärjestelmä -ohjeen mukaan (luku 6).

Ketjuauditoinnit toteutetaan ohjelman mukaan. Muutoksia ohjelmaan voivat aiheuttaa esimerkiksi ulkopuoliset auditoinnit tai muutokset valvontajärjestelmän toimintaympäristössä. Resurssien vähäisyys voi rajoittaa toteutettavien auditointien määrää.  

Auditointien toteuttaminen

Ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen -valvontajärjestelmän ketjuauditointi 2025

Ruokamyrkytysprosessin ketjuauditoinnin tavoitteena oli arvioida valvontaprosessin vaatimuksenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, erityisesti tehtävien ja vastuiden jakoa sekä jatkuvan parantamisen mallin toteutumista. Auditointi kohdistettiin Ruokaviraston ja paikallisten ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden toimintaan.

Auditoinnissa havaittiin seitsemän hyvää käytäntöä ja yksi poikkeama auditoinnin kriteereistä.

Ruokavirasto toteuttaa auditointeja koko viranomaisvalvontaketjussa, ns. ketjuauditoinnit. Auditointien tavoitteena on viranomaisvalvonnan parantaminen.

Ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen- prosessin (ruokamyrkytysprosessi) ketjuauditoinnin tavoitteena oli arvioida valvontaprosessin vaatimuksenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, erityisesti tehtävien ja vastuiden jakoa sekä jatkuvan parantamisen mallin toteutumista.

Auditointi toteutettiin 8.4.2025 – 4.6.2025. Auditointi kohdistettiin Ruokaviraston ja paikallisten
ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden toimintaan elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvityksissä. Valvontaprosessin toimintaympäristössä oli ajankohtaisia muutoksia; terveydenhuollon hyvinvointialueiden toiminnan aloittaminen, valtion aluehallinnon uudistaminen sekä zoonoosiyhteistyötä ohjaavien säädösten muutossuunnitelmat.

Ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen on akuutin kriisin hoitamista ja ongelman ratkaisua, joka priorisoidaan valvontaketjussa, toisinaan muiden suunniteltujen valvontatehtävien kustannuksella. Selvitysten onnistumista edistää selkeä ja toimiva työnjako sekä hyvä yhteistyö Ruokaviraston, paikallisten valvontaviranomaisten ja hyvinvointialueiden henkilöstön kesken. Suuriin matkailijamääriin ja isoihin yleisötilaisuuksiin liittyviä ruokamyrkytysepidemioiden riskitekijöitä ja niiden hallintakeinoja olisi hyvä kartoittaa valvontayksiköissä.

Ruokamyrkytysselvityksiin osallistuvat asiantuntijat ja valvojat olivat kokeneita ja päteviä.
Ruokamyrkytysselvitysosaamista ja toiminnan yhdenmukaisuutta varmistetaan ja parannetaan
valvontayksiköissä jakamalla tietoa valvojien kesken, ylläpitämällä perehdytystä ja jatkuvaa oppimista. Kansallisen nk. epidemiaselvityskurssin säännölliseen toteuttamiseen tulisi ohjata riittävästi resursseja.

Paikallisissa valvontayksiköissä on muodostunut hyviä käytäntöjä ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyön laadun ylläpidossa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Ruokamyrkytysprosessin korkean laadun ylläpitämistä ja vaikuttavuutta heikentää koko prosessin systemaattisen arvioinnin puuttuminen ja heikko kehittämisen johtaminen. Ruokamyrkytysprosessin vaikuttavuutta voitaisiin lisätä erityisillä koko valvontaketjun yhteisillä
tavoitteilla.

Ruokamyrkytysten selvittäminen on vuosien varrella tuottanut runsaasti monipuolista ja perusteellista tietoa ruokamyrkytysepidemioiden esiintymisestä ja syistä. Tietoa analysoidaan ja julkaistaan kansallisesti eri tavoin. Ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä saadun tiedon hyödyntäminen elintarviketurvallisuusriskien hallintaa varten osoittautui verrattain vähäiseksi. Tiedon tuottajien ja hyödyntäjien vuoropuhelua ja yhteistyötä tulee parantaa prosessin vaikuttavuuden parantamiseksi.

Ruokamyrkytysprosessin riittävistä resursseista ja korkeasta asiantuntemuksesta tulee huolehtia prosessin järjestämiseen kohdistuvien muutosten toteutuessa.

Auditoinnissa havaittiin seitsemän hyvää käytäntöä. Auditoinnissa havaittiin yksi poikkeama auditoinnin kriteereistä.

Ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen --KETJUAUDITOINTI
1061/00.03.01.01/2025

Elintarvikemikrobiologian jaoston laatima toimenpidesuunnitelma ketjuauditoinnissa havaitun poikkeaman korjaamiseksi

Poikkeama:

Kerätyn tiedon hyödyntämisen tehostaminen ja VATIn käyttäminen Ruokavirastossa on VASU-katselmuksessa asetettu elintarviketurvallisuuden toimenpiteeksi vuodelle 2024. Vati-tietoja ei kerätä tai tarkastella ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisprosessin tiedonkeruussa. (Elintarviketurvallisuusosaston VASU-katselmus 8.5.2024)

Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma Ruokaviraston IMS-järjestelmässä: ”VATI-tietojen hyödyntäminen ruokamyrkytysselvitysprosessissa, REP-91-987”

  1. Epidemiaselvitysilmoitusten ja Vati-kirjausten tarkastaminen
    • Tällä hetkellä selvitysilmoituksiin ohjeistetaan kirjaamaan tarkastuskäyntien tulokset ja mahdollinen epäillyn välittäjäelintarvikkeen käsittelyssä havaittu virhe.
    •  Elintarvikemikrobiologian jaosto (ELMA) tarkastaa otoksen selvitysilmoituksista ja epidemiaselvitysten yhteydessä mahdollisesti tehdyn tarkastuksen kertomukselta tai muulta Vatiin kirjatulta tapahtumalta, onko selvitysilmoituksiin koottu Vati-kirjauksista tarkoituksenmukaiset tiedot.
    •  Lisäksi tarkastuskertomusten tai muun Vatiin kirjatun tapahtuman perusteella arvioidaan, onko tarkastus tehty ja poikkeamiin reagoitu ruokamyrkytysselvityksen kannalta olennaisella tavalla ja asiaa koskevien valvontaohjeiden mukaisesti.
    • Tulosten perusteella annetaan tarvittaessa ohjausta ruokamyrkytysselvitysten kannalta olennaisesta kohteen tarkastamisesta ja poikkeamiin reagoimisessa sekä epidemiaselvitysilmoituksen laatimisessa.
    •  Epidemiaselvitysilmoitusten ja Vati-kirjausten tarkastaminen toteutetaan vuoden 2026 loppuun mennessä.
  2.  Selvitetään Sairastumis- ja haittaepäilyilmoitusten (SaHa-ilmoitus) valtakunnallisen hyödyntämisen tehostamista
    • Tarkastellaan ELMA-jaostossa SaHa-ilmoituksista saatavaa tietoa, kuten ilmoitusmääriä.
    • Tarkastellaan tarvetta SaHa-raporttien kehittämiseen ja annetaan tarvittaessa ehdotus raporttien kehittämiseksi.
    • Tarkastelun tuloksen perusteella luodaan tarvittaessa toimintasuunnitelma SaHa-ilmoitusten tietojen säännölliseen seurantaan.
    • Toteutusaikataulu: vuoden 2026 loppuun mennessä.
  3. Toimenpiteiden 1. ja 2. toteuttaminen todennetaan 28.2.2027 mennessä

Koostumusvalvonta, elintarvikeparanteet -ketjuauditointi 2024

Auditoinnin tavoitteena oli arvioida elintarvikkeiden koostumusvalvonnan kattavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä koostumusvalvonnan ohjeita. Aluehallinnon muutoksen etenemisen vuoksi auditointi kohdistettiin Ruokaviraston ja aluehallintoviranomaisten toteuttamaan valvonnan ohjaukseen.

Auditoinnissa havaittiin kolme hyvää käytäntöä ja kaksi poikkeamaa auditoinnin kriteereistä.

Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonnan auditointi, 2023

Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonta -ketjuauditoinnin tavoitteena oli arvioida nautojen tunnistamisen ja rekisteröinnin valvontaa. Auditoinnissa arvioitiin osittain koko valvontajärjestelmän toimintaa. Auditointi kohdistui mm.  valvonnan järjestämiseen ja tavoitteiden asettamiseen, muutosten hallintaan, valvonnan vaikuttavuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseen ja valvonnan raportointiin. Auditoinnissa havaittiin kuusi hyvä käytäntöä ja kolme poikkeamaa auditoinnin kriteereistä.

Kasvipassijärjestelmän valvonnan auditointi, 2022

Kasvinterveyssäädökset ja kasvinterveysvalvonta ovat muuttuneet laajan EU:n kasvinterveyslainsäädännön kokonaisuudistuksen vuoksi.  Auditoinnissa arvioitiin lainsäädäntömuutosten kansallista toimeenpanoa ja muutoksen hallintaa sekä toimijoiden vastuun ja osaamisen lisäämistä kasvinterveysvalvonnassa. Auditointi kohdistui erityisesti kasvipassijärjestelmän toimeenpanoon. Valvonnassa todettiin viisi hyvää käytäntöä ja neljä poikkeamaa lainsäädännön vaatimusten noudattamisessa.

Listeriariskinhallinnan valvonta kalalaitoksissa, auditointi 2021

Viranomaiset varmistavat valvonnallaan esimerkiksi, että elintarvikealan toimijat hallitsevat listeria-bakteerin aiheuttamaa elintarviketurvallisuusriskiä. Auditointi kohdistui hyväksyttyjen kala-alan yritysten valvontaan. Auditoinnissa arvioitiin erityisesti valvonnan tavoitteiden toteutumisen, riskiperusteisuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamista sekä viranomaisten henkilöstöresurssien, pätevyyden ja osaamisen varmistamista. Valvontatoiminnassa havaittiin seitsemän esimerkiksi soveltuvaa hyvää käytäntöä ja viisi poikkeamaa lainsäädännön vaatimuksista.

Listeriariskinhallinnan valvonta, auditointiraportin tiivistelmä pdf

Valvontaviranomaiset esittävät toimintasuunnitelmassaan, mihin toimenpiteisiin he ryhtyvät havaittujen poikkeamien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Listeriariskinhallinnan valvonnan toimintasuunnitelman tiivistelmä pdf

Luomutuotannon valvonnan auditointi 2020

Luomutuotannon valvonnan auditoinnin tavoitteena oli arvioida luomuvalvonnan koordinaatiota, riskiperusteisuutta ja yhdenmukaisuuden varmistamista. Auditointi kohdistettiin erityisesti luonnonmukaisen kasvin- ja eläintuotannon valvontaan.

Luomutuotannon valvontaviranomaisille annettiin kuusi suositusta valvonnan vaatimuksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Valvontaviranomaiset esittävät toimintasuunnitelmassaan, mihin toimenpiteisiin he ryhtyvät poikkeamien ja annettujen suositusten korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Luomutuotannon valvonnan auditointiraportin tiivistelmä pdf

Luomuvalvonnan toimintasuunnitelman tiivistelmä pdf

 

Sivu on viimeksi päivitetty 4.11.2025