Mikrobilääkeresistenssi

Mikrobilääkeresistenssi bakteereilla tarkoittaa sitä, että bakteerilla on kyky vastustaa tiettyä antibioottia eli se on kyseiselle antibiootille resistentti. Vastustuskyvyn takia kyseistä antibioottia ei voi käyttää bakteerin aiheuttamien infektioiden hoitoon. Moniresistentti bakteeri on samaan aikaan vastustuskykyinen useille sen aiheuttamien infektioiden hoidossa tavallisimmin käytetyille lääkkeille.

Bakteerien herkkyys lääkkeille vaihtelee. Bakteerit voivat olla luonnostaan joillekin lääkeaineille resistenttejä tai muuttua niille vastustuskykyisiksi. Resistenttien bakteerien ja resistenssigeenien leviäminen eläintuotannon kautta voi muodostaa merkittävän resistenssitekijöiden varaston ympäristöön. Resistentit bakteerit ja resistenssigeenit voivat päätyä myös elintarvikkeisiin ja eläinten rehuihin.

Viime vuosina mikrobilääkeresistenssi on lisääntynyt ja monipuolistunut nopeasti kaikkialla maapallolla. Lisääntyvä resistenssi heikentää mikrobilääkkeiden tehoa ja mahdollisuuksia hoitaa ihmisten ja eläinten sairauksia. Mikrobilääkeresistenssi lisää myös ihmisten ja eläinten kuolleisuutta sekä terveydenhuollon kustannuksia.

Bakteerien mikrobilääkeresistenssin seuranta

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ihmisissä perustuu tartuntatautilakiin, eläimissä mm. eläintautilakiin ja elintarvikeketjussa yhteiseen EU-säädökseen. Ihmisten bakteereilla esiintyvää resistenssiä seurataan säännöllisesti Finres-ohjelmassa. Eläimillä ja elintarvikkeissa esiintyvien bakteereiden mikrobilääkeherkkyyttä seurataan FINRES-Vet-ohjelmassa. Lisäksi tietoa resistenssin esiintyvyydestä eri bakteereilla on tuotettu useissa erillisissä hankkeissa. Mikrobilääkeresistenssin seurannalla saadaan tietoa uusien resistenssimekanismien ilmestymisestä Suomeen ja resistenssitilanteen kehittymisestä ajan kuluessa. Seuranta mahdollistaa myös resistenssin esiintymisen ja lääkekulutuksen välisen yhteyden selvittämisen. Saatua tietoa hyödynnetään mm. resistenssin leviämisen estämiseksi, mikrobilääkkeiden käyttösuositusten laadintaan sekä ihmisten ja eläinten terveyteen liittyvien riskien arviointiin.

Elintarvikeketjun resistenssiseurantaa on yhtenäistetty EU-säädöksin, jotta eri maiden tuottamat tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia ja koko alueen tilanteen arvioiminen olisi mahdollista. Elintarvikeketjun resistenssiseurannassa otetaan näytteitä sekä tuotantoeläimistä että elintarvikkeista. Resistenssiseurannassa käytetään niin sanottuja epidemiologisia raja-arvoja, joilla on tarkoitus havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa bakteeripopulaatiossa tapahtuvat mikrobilääkeherkkyyden muutokset ja suuntaukset. EFSA ja ECDC tuottavat vuosittain yhteenvetoraportin kaikkien mikrobilääkeresistenssin seurantaan osallistuvien Euroopan maiden seurannan tuloksista, koskien ihmisiä ja elintarvikeketjua.

Seuranta ihmisissä

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ihmisistä eristetyissä bakteereissa perustuu kliinisen mikrobiologian laboratorioiden ja THL:n laboratorion rutiinisti tuottamiin bakteerien mikrobilääkeherkkyystietoihin. Nämä tiedot kootaan tartuntatautirekisteriin kuuluvaan Finres-tietokantaan. Tiedoista tuotetaan vuosittain Finres-raportti, joka käsittelee myös joidenkin zoonoosibakteerien resistenssiä.

Seuranta elintarvikkeissa

Vuodesta 2002 alkaen on seurattu kotimaisista elintarvikkeista eristettyjen salmonellakantojen herkkyyttä.

Vuonna 2015 aloitettiin vähittäismyynnissä olevien elintarvikkeiden EU-laajuinen yhdenmukainen mikrobilääkeresistenssin seuranta. Seuranta kattaa tuoreen sian-, naudan- ja broilerinlihan ESBL- ja AmpC-E. coli -bakteerit. Suomessa lihassa seurataan myös karbapenemaasia tuottavien E. coli -bakteerien esiintyvyyttä. MRSA-bakteerin esiintymistä vähittäismyynnissä olevassa tuoreessa sianlihassa on tutkittu erillisinä hankkeina. Elintarvikkeiden seurannan tuloksia käsitellään FINRES-Vet-raporteissa.

Seuranta eläimissä

Eläimistä eristettyjen salmonellabakteerien mikrobilääkeherkkyyttä on tutkittu Suomessa 1980-luvulta, sekä kampylobakteerien ja indikaattoribakteerien herkkyyttä 1990-luvulta alkaen. Säännöllinen seurana aloitettiin vuonna 2002 (FINRES-Vet-ohjelmalla), josta alkaen eläimistä eristettyjen salmonella- ja kampylobakteerien lisäksi on seurattu myös eläimille tautia aiheuttavien bakteerien ja indikaattoribakteerien mikrobilääkeherkkyyttä. Lisäksi Suomessa on tutkittu erillisinä hankkeina MRSA-bakteerien esiintymistä sioissa sekä ESBL-bakteerien esiintymistä kotimaisissa tuotantoeläimissä. Vuonna 2014 EU:n alueella käynnistyi yhtenäinen tuotantoeläinten resistenssin seurantaohjelma. Ohjelmassa seurataan teurastetuista sioista, vasikoista ja siipikarjasta eristettyjen indikaattori- ja zoonoottisten bakteerien resistenssiä sekä ESBL/AmpC-bakteerien esiintymistä. Eläinten seurannan tuloksia käsitellään FINRES-Vet raportissa.

Seuranta rehuissa

Mikrobilääkeresistenssin esiintymistä rehuissa on tutkittu Suomessa projektiluontoisesti mm. vuonna 2018. Mikrobilääkeresistenssin seurantaa rehuissa ei ole yhdenmukaistettu EU:n alueella.

Bakteerien mikrobilääkeresistenssin hallinta

Tärkeimpinä mikrobilääkeresistenssin hallinnan kannalta pidetään mikrobilääkkeiden hallittua käyttöä ja mikrobilääkkeiden käyttötarpeen pitämistä mahdollisimman alhaisena. Ensimmäiset käyttösuositukset mikrobilääkkeiden käytöstä eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin on Suomessa annettu jo vuonna 1996. Suositukset on päivitetty viimeksi vuonna 2016.