Sopimusehdot: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito 2023

Julkaisupäivä: 17. helmikuuta 2023

↵ Peltotukien hakuopas

Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus (jatkossa Vipu-palvelussa ja muissa ohjeissa Maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimus) on luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa edistävä ympäristösopimus. Sopimuksen kohde voi olla perinnebiotooppi tai luonnonlaidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta. Sopimuksen vähimmäispinta-ala on 0,3 hehtaaria.

Sopimuksen perusteella maksetaan

  • vuosittaista hoitokorvausta, joka perustuu erilliseen hoitosuunnitelmaan.
  • erikseen haettavaa aitaamis- ja/tai kunnostusraivauskorvausta tai petoaitakorvausta.

Sopimusalueen hoidon tulee edistää maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman kunnostamista ja säilyttämistä. Hoitotoimenpiteillä tulee säilyttää tai edistää sopimusalueen tavanomaista arvokkaampia luonto- tai maisema-arvoja hoitamalla kasvi- ja eläinlajien säilymisen ja lisääntymisen sekä viljelymaiseman kannalta tärkeitä alueita tai kohteita. Sopimus edellyttää sopimusalueen vuosittaista laiduntamista tai hoitamista niittämällä ja niittojätteen poiskorjuulla. Hoitotoimia voivat lisäksi olla hoitosuunnitelmassa osoitettujen tarpeiden mukaisesti esimerkiksi puiden ja pensaiden ylläpitoraivaus, raivausjätteen korjuu sekä lehtipuiden lehdestys tai muut vastaavat toimenpiteet, kuten kohteen luontoarvojen edistämistä vaikeuttavan kasvillisuuden poisto. Toimenpiteiden on perustuttava hyväksyttyyn hoitosuunnitelmaan. Sopimusta ei voida tehdä, jos hoitotoimiksi esitetään vain alueen raivaushoitoa ja/tai aitaamista. Sopimuksen mukaista hehtaariperusteista korvausta maksetaan vuosittain sopimusalueella toteuttavista toimenpiteistä.

Hoitosuunnitelmaan tulee sisällyttää tieto alueen aitaamisesta ja kunnostusraivauksesta suunnitelman mukaisen hoidon mahdollistamiseksi. Petoaitaustarve on mahdollista lisätä hoitosuunnitelmaan sopimuskauden aikana. Aitaamis- ja/tai kunnostusraivauskorvaus sekä petoaitakorvaus maksetaan lohkolle vain yhtenä vuotena sopimuksen aikana.

Sopimusta ei tehdä esim. alueelle, jota hoidetaan muulla julkisella rahoituksella, tai jonka julkisella rahoituksella toteutettava kunnostus on kesken. Lohkolle, joka on peruskunnostettu muulla julkisella rahoituksella, ei voida maksaa maatalousluonnon ja maiseman ympäristösopimuksen mukaista aitaamis- tai raivaamiskorvausta.

Korvauksen määrä maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksista on 460 €/ha/vuosi. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaista perinnebiotooppikohteista korvaus maksetaan korotettuna, jolloin korvaus on 610 €/ha/vuosi. Aitaamistoimenpiteestä maksetaan 1500 €/ha, kunnostusraivaustoimenpiteestä 450 €/ha ja petoaitaustoimenpiteestä 2400 €/ha. Korvausta maksetaan koko maassa.

1. Sopimuskauden pituus

Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen sopimuskausi on viisi vuotta. Sopimuskausi ja -vuosi alkavat 1.5. sinä vuonna, kun sopimusta haetaan. Sopimuskausi ja -vuosi päättyvät 30.4.

Sopimuskauden päätyttyä sopimusta voidaan jatkaa tuenhakijan suostumuksella enintään kahdella vuodella kerrallaan, jos CAP-suunnitelman rahoituskautta pidennetään.

1.1 Vuosina 2019–2022 alkaneet sopimukset

Jos tuenhakijalla on vuosina 2019–2022 tehty viisivuotinen sopimus maatalousluonnon ja maiseman hoidosta, jonka sopimuskausi jatkuu 30.4.2023 jälkeen, hän

  • voi luopua sopimuksesta ilman takaisinperintää.
  • voi luopua sopimuksesta ilman takaisinperintää ja hakea kokonaan uutta sopimusta.
  • pitää vanhan sopimuksen voimassa ja jatkaa sopimuksen toimenpiteiden noudattamista alkuperäisen sopimuskauden loppuun saakka uuden kauden mukaisilla ehdoilla.

Edellisen ohjelmakauden mukaisesta sopimuksesta luopuminen

Tuenhakijan on ilmoitettava sopimuksesta luopumisesta 30.4.2023 mennessä maatilan sijaintikunnan ELY-keskukseen. Jos tuenhakija luopuu aiemmasta sopimuksesta, hänen on noudatettava sopimuksen ehtoja 30.4.2023 asti.

Edellisen ohjelmakauden mukaisen sopimuksen pitäminen voimassa

Pitääkseen vanhan sopimuksen voimassa tuenhakijan on ilmoitettava teknisistä syistä ko. sopimuksen lohkot Vipu-palvelussa vastaavan sopimuksen välilehdellä, jossa haetaan 5-vuotista sopimusta. Hakemukseen voi lisätä myös uusia lohkoja. Uusien lohkojen osalta sopimus on voimassa alkuperäisen sopimuskauden loppuun asti. Lisäksi tuenhakijan on noudatettava uuden rahoituskauden mukaisia ehtoja ja vähimmäistasoja. Lohkoille, jotka jatkuvat 2014–2020 ohjelmakaudelta, ei ole mahdollista hakea korvausta aitaamisesta, kunnostusraivaamisesta tai petoaidan rakentamisesta. Huomaa myös, että ohjelmakauden yli jatkuville sopimuksille ei voi hakea jatkovuotta, vaan ne päättyvät alkuperäisen sopimuskauden mukaisesti.

ELY-keskus muuttaa uuden sopimuksen sopimuskauden pituuden vastaamaan aiemmin tehtyä sopimusta. Jatkettavasta sopimuksesta maksetaan uusien sopimusehtojen mukaista korvausta alkuperäisen sopimuskauden loppuun saakka.

Ohjelmakauden 2014–2020 mukaisen sopimuksen jatkaminen ei ole pakollista, vaan sopimuksesta voi luopua ilman takaisinperintää ilmoittamalla siitä ELY-keskukseen ja hakea uutta viisivuotista rahoituskauden 2020–2027 mukaista viisivuotista sopimusta.

2. Tuenhakijaa koskevat vaatimukset

Sopimusta voi hakea viljelijä tai rekisteröity yhdistys. Myös sellainen tuenhakija, joka ei kuulu ed. mainittuihin ryhmiin ja jolla on ollut kuluvan kauden sopimus, voi hakea myös uuden kauden mukaista sopimusta. Sopimuksen hakemiseen tarvitaan tilatunnus.

Viljelijää koskevat vaatimukset

Viljelijän tulee täyttää maataloustoiminnan vaatimus, jotta hänet voidaan katsoa viljelijäksi.

Maataloustoimintaan sisältyy maataloustuotteiden tuottaminen eli kasvien kasvattaminen pelto- tai puutarhaviljelyn menetelmin sekä tuotantoeläinten pito.

Muu kuin maataloustuotteiden tuottamiseen käytettävä maatalousmaa on niitettävä vuosittain tai pidettävä avoimena laiduntamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Avoimena pitäminen tarkoittaa, että peruslohkolle ei anneta kasvaa pensaita tai puita, kuten tapahtuisi ilman vuosittaista niittoa tai vastaavia toimia, joita ihminen tai tuotantoeläin pystyy tekemään.

Tuenhakija, joka on viljelijä, voi olla

  • luonnollinen henkilö
  • oikeushenkilö tai
  • luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä, joka harjoittaa maataloustoimintaa.

Tuenhakijan on oltava sopimusvuotta edeltävän vuoden joulukuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias.

Alle 18-vuotias voi hakea sopimusta, jos hän on solminut avioliiton, harjoittaa maataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempansa kanssa tai ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä. Jos maa- ja puutarhataloutta harjoitetaan useamman viljelijän toimesta tai yhteisömuodossa, sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että vähintään yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan vaatimuksen. Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellisia yhteisöjä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa ja vankilatilaa.

Sopimuksen tekevät tuenhakija ja se ELY-keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, sopimus tehdään sen ELY-keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimuksen kohteena oleva alue sijaitsee.

Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden tuenhakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyttäen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden ajan. Vuokrasopimukset on palautettava hakemuksen liitteenä. Tuenhakijan on varauduttava osoittamaan omistamiensa lohkojen hallinta tarvittaessa esim. lainhuutotodistuksella.

3. Sopimuksen hakeminen

Sopimusta ja sen maksua haetaan sähköisesti Vipu-palvelussa peltotukien haun yhteydessä. Hakemuksen lisäksi tuenhakijan on palautettava sopimuksessa määritellyt pakolliset liitteet.

Hakemuksen liitteenä on oltava:

  • Hoitosuunnitelma
  • Jäljennös vuokrasopimuksesta tai muusta sopimuksesta. Vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään koko sopimuskauden. Vuokrasopimukseen on syytä kirjata toimenpiteet, joita sopimusalueella tullaan tekemään.
  • Jos tuenhakija on yhdistys, liitteenä on oltava jäljennös kokouspöytäkirjasta, jossa on päätetty sopimuksen hakemisesta.
  • Jos hakemuslohkot ilmoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaina lohkoina, tulee hakemukseen liittää inventoinnin tehneen tahon lausunto. Jos lohkojen arvokkuudesta löytyy tieto Vipu-palvelun karttatasolta (Ympäristösopimus -ylempi), lausuntoa ei tarvita.

Tarkempi ohje sopimuksen hakemiseen Vipu-palvelussa on luettavissa osoitteessa ruokavirasto.fi/vipu/ (julkaistaan myöhemmin).

Kaikki sopimukselle haettavat peruslohkot ja lohkokohtaiset tiedot on ilmoitettava hakemuksella. Lisäksi tuenhakijan on valittava sopimuksen hoitokokonaisuudet.

Pienin ala, jolle sopimus voidaan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria. Pienin yksittäinen lohko voi olla vähintään 0,05 hehtaaria. Sopimusala voi koostua useasta vähintään 0,05 ha:n kokoisesta lohkosta.

Vipu-palvelussa ilmoitetaan peruslohkolle sopimukseen kelpaava kasvi lohkon puustoisuuden mukaan. Jos puita on enemmän kuin 50 puuta/ha, ilmoitetaan lohko kasvina Ympäristösopimus puustoinen tai muu ala. Jos puita on vähemmän kuin 50 puuta/ha, lohko ilmoitetaan kasvina Ympäristösopimusala pysyvä nurmi. Pysyvän nurmen vaatimuksesta kerrotaan lisää luvusta 4.

Sopimuksen tekemisen jälkeen sopimuslohkot tulee ilmoittaa vuosittain Vipu-palvelussa peltotukien haussa lohkotiedot-välilehdellä. Sopimukselle tulee hakea myös maksua vuosittain Vipu-palvelussa peltotukien haun yhteydessä Haettavat tuet -välilehdellä. Sopimus ei pysy voimassa, jos sopimuksen perusteella maksettavan ympäristökorvauksen vuosittaista maksua ei haeta, paitsi jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut ylivoimaisen esteen tilanteesta.

Hoitosuunnitelmassa voidaan kuvata hoitokokonaisuuksittain toteutettavat toimenpiteet. Hoitokokonaisuuden voit muodostaa niistä lohkoista, jotka:

  • sisältyvät saman aitauksen sisälle ja
  • lohkoja hoidetaan samalla eläinmäärällä tai
  • lohkoja hoidetaan samanlaisella hoitomuodolla tai
  • edellisten lisäksi ko. lohkot ovat samalla suojelualueella tai samassa saaressa

Lohkot voi ilmoittaa samaan hoitokokonaisuuteen, vaikka ne olisi jaettu pysyvän nurmen vaatimuksen takia eri lohkoihin. Myös kaikki tilan sopimuslohkot voi ilmoittaa samaan hoitokokonaisuuteen, jos ne laidunnetaan samalla eläinmäärällä eikä niiden olosuhteet muuten poikkea toisistaan, vaikka niihin sovelletaan laidunkiertoa.

4. Pysyvän nurmen vaatimuksen vaikutus sopimuslohkojen ilmoittamiseen.

Jos sopimukseen haettava peruslohko täyttää maatalousmaan ja pysyvän nurmen vaatimuksen, on se oikeutettu saamaan perustulotukea, nuorten viljelijöiden tulotukea tai uudelleenjakotulotukea sekä luonnonhaittakorvausta.

Pysyvän nurmen vaatimuksen täyttää sopimukseen haettu ala, jolla:

  • on heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja yli 50 % kasvulohkon alasta ja tällöin samalla lohkolla voi olla myös:
    • muita laidunnettavia ja tuotantoeläinten rehuksi soveltuvia kasveja kuin heinä- ja nurmirehukasveja, joista lehtipensaat ja lehtipuiden taimet voivat olla hajanaisesti yksittäin tai pieninä ryhminä.
  • on puita enintään 50 kappaletta hehtaarilla, jos ne ovat kasvulohkolla hajanaisesti.
  • ilmakuvalla näkyvät siirtolohkareet ja suuret kivet on rajattu lohkon alasta pois.

Puun määritelmä mukaan puun pitää olla:

  • vähintään neljä metriä korkeaa yksi- tai monirunkoista, monivuotista puuvartista kasvia tai latvuksellista puumaista pensasta, jonka runko ja haarat kasvavat pystyyn tai yläviistoon ja jonka puumaiset varret kasvavat paksuutta ja pituutta sekä alle neljä metriä korkeaa katajaa.

Pysyvän nurmen vaatimuksen täyttävät lohkot ovat maatalousmaata. Maatalousmaaksi ei kuitenkaan lueta mm. seuraavia aloja:

  • Metsämaata, kitumaata, joutomaata ja muuta metsätalousmaata;
  • Metsänpohjan kasveja kasvavaa alaa;
  • Metsäpuiden taimitarhaa, muuta metsätaloustarkoitukseen kasvatettavaa puiden viljelmää;
  • Suota, rakennettua kosteikkoa, turvetuotantoaluetta;
  • Kalliota, puistoaluetta, virkistys- tai piha-aluetta;
  • Jaloittelutarhaa, tietä, vesistöä
  • Metsälaitumet, reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet

Hallinnollisen tarkastuskäynnin yhteydessä tarkastetaan, onko sopimukseen haettu pysyvän nurmen vaatimusten mukaista.

Sopimuslohkolle voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta, jos lohko on korvauskelpoista, pysyvän nurmen vaatimuksen mukaista ja luonnonhaittakorvauksen maksua on haettu peltotukien haussa.

Sopimuslohkolle voidaan maksaa perustulotukea, nuorten viljelijöiden tulotukea ja uudelleenjakotulotukea, jos lohko on pysyvän nurmen vaatimuksen mukaista ja kyseisten tukien maksua on haettu.

4.1 Sopimuslohkoille ilmoitettavat kasvit ja maankäyttölajit

Sopimus voidaan tehdä alalle, joka on maankäyttölajiltaan luonnonlaidun ja niittyä, metsämaata tai muuta alaa. Jos ala on luonnonlaidun ja niittyä, puita voi olla enintään 50 puuta/ha. Jos ala on metsämaata tai muuta alaa, puita voi olla enemmän kuin 50 puuta/ha.

Jos sopimukseen haettava peruslohko täyttää pysyvän nurmen vaatimuksen ja on maankäyttölajiltaan luonnonlaidun ja niittyä, se ilmoitetaan kasvina ”ympäristösopimusala pysyvä nurmi”.

Jos ala ei täytä enää pysyvän nurmen vaatimusta, ja on maankäyttölajiltaan muuta alaa tai metsämaata, se ilmoitetaan kasvina ”ympäristösopimusala puustoinen tai muu ala”.

5. Korvauksen määrä ja maksaminen sopimuksesta

Toimenpiteessä on useita korvaustasoja. Vuosittainen korvaus valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille kohteille on 610 €/hehtaari ja muille kohteille 460 €/hehtaari. Sopimuslohkolle tai sen osalle on mahdollista hakea maksua yhtenä vuonna sopimuskauden aikana kohteen kunnostamisesta raivaamalla tai aitaustoimenpiteen korvausta.

Taulukko 1. Lohkojen korvaustasot

Toimenpide

Korvaustaso
€ / hehtaari / vuosi

Maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu perinnebiotooppi

610

Muut alueet

460

Taulukko 2. Lohkolle tai lohkon osalle voi hakea kerran sopimuskauden aikana korvausta kunnostusraivaukseen, aitaamiseen ja petoaitauksen tekemiseen.

Toimenpide

Korvaustaso
€ / hehtaari

Kunnostusraivaus

450

Aitaaminen

1500

Petoaitaus

2400

Sopimuksen perusteella maksettavaan tiettyyn tukitasoon oikeuttava pinta-ala todetaan ELY-keskuksen tekemällä sopimuspäätöksellä.

Sopimus ei voi sisältää sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta maksetaan jo muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea tai jotka viljelijä on velvoitettu tekemään muun lainsäädännön perusteella. Tällaisia muita tukijärjestelmiä ovat esimerkiksi Helmi-hankkeen tuella tehtävät kunnostukset.

Lohkolle, joka on peruskunnostettu muulla julkisella rahoituksella, ei voida maksaa sopimuksen mukaista aitaus- tai raivaamiskorvausta.

Korvausta voidaan maksaa kasvulohkosta, jos sen pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan korvauksen määrä sopimusvuodelta on korvauksen saajaa ja yksittäistä korvausta kohden vähintään 100 euroa.

Korvaukseen oikeutettu pinta-ala todetaan vuosittain peltotukihakemuksella annettujen tietojen sekä ELY-keskuksen tekemän hallinnollisen tarkastuskäynnin tai ELY-keskuksen valvonnassa todettujen tietojen perusteella.

Korvaus voidaan maksaa vuosittain sen jälkeen, kun mahdolliset valvonnat on saatettu päätökseen ja kyseessä olevan sopimuksen ehtoja on noudatettu. Korvaus maksetaan ensimmäisen kerran ensimmäisenä sopimusvuonna, kun sopimuskausi alkaa.

Korvausta ei makseta siltä ajalta, kun

  • laiduntamisesta pidetään taukoa loispaineen tai uhanalaisen lajin säilymisen edistämiseksi. Tällöin tuenhakijan pitää perua sopimuksen tuki ko. lohkolta.
  • kunnostusraivaus tai aitaamistoimenpide valmistuu vasta kasvukauden jälkeen. Tällöin tuenhakijan pitää perua sopimuksen tuki ko. lohkolta.

Korvauksen määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sopimuskauden aikana, jos Euroopan unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai perustasoa koskevat muutokset sitä edellyttävät. Jos korvauksensaaja ei hyväksy tällaista mukautusta, hänellä on oikeus luopua sopimuksesta ilman takaisinperintää.

6. Sopimuksen tekemisen vaatimukset

Maatalousluonnon ja maiseman hoitoa koskevan ympäristösopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että suunnitellut hoitotoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmassa vuosille 2023–2027 asetettujen luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Sopimusaluetta on hoidettava ja kunnostettava hoitosuunnitelman mukaisesti.

6.1 Sopimukseen soveltuva ala

Sopimus voidaan tehdä alalle, joka on maankäyttölajiltaan luonnonlaidun ja niittyä, metsämaata tai muuta alaa ja jota hoidetaan vuosittain laiduntamalla tai niittämällä ja korjaamalla niittojäte hoitosuunnitelman mukaisesti. Laiduntavien eläinten tulee tulla toimeen pääasiassa laitumen tuotolla, eikä laiduntaminen saa aiheuttaa eroosiota. Ranta-alueella veden puoleisena sopimusalueen rajana käytetään Vipu-palvelussa karttatasona olevaa Vipu-vesistön rajaa tai merialueet-tasoa.

Laiduntamalla tai niittämällä hoidettava perinnebiotooppi

  • Perinnebiotoopilla tarkoitetaan sellaista kallioketoa, ketoa, niittyä, rantaniittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä aiemmasta laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon.
    • Kalliokedolla tarkoitetaan ohuen maakerroksen peittämillä kalliopinnoilla esiintyviä, laidunnuksen tai niiton muovaamia pienialaisia puuttomia tai vain reunaosiltaan puustoisia niittyjä.
    • Metsälaitumella tarkoitetaan sopimuksessa metsälaidunaluetta, jolla
      • puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä
      • on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja
      • esiintyy ruohoja ja heiniä enemmän kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä
      • on voimassa oleva Metsähallituksen toimenpide- tai työkohdesuunnitelma. Suunnitelman on sisällettävä tasaikäisen lehtipuuvaltaisen puuston monipuolistamiseen liittyviä toimia, jotka täyttävät hoitosuunnitelman vaatimukset.
      • on vanhaa kaskimetsää, jolle on tyypillistä koivu- tai leppävaltaisuus ja kaskeamiseen liittyvät kiviröykkiöt
      • on laidunkäytöstä poistunut metsä, jolla on ollut pitkään jatkunut laidunhistoria ja joka on kunnostettavissa sopimuksen edellytykset täyttäväksi metsälaitumeksi.
      • on maankäyttölajiltaan metsämaata.
    • Nummella tarkoitetaan saaristossa ja rannikkoseudulla esiintyvää varpu- tai jäkälävaltaista, puutonta tai lähes puutonta kasvillisuutta.

Arvokas perinnebiotooppi

  • Arvokas perinnebiotooppi voi saada korotettua korvausta. Alueen on täytettävä arvokkaan perinnebiotoopin määritelmä ja toisen seuraavista ehdoista on täytyttävä:
    • Alue on määritelty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi perinnebiotooppien inventoinneissa vuosina 2016–2022.
    • ELY-keskus on arvioinut alueen inventoinnin kriteerien perusteella arvokkaaksi perinnebiotoopiksi tai vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyttää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän.

Jos tiedät, että lohkosi on inventoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi, voit ilmoittaa sen sellaisena. Tällöin sinun tulee liittää inventoinnin toteuttaneen virnaomaisen lausunto hakemuksen liitteeksi. Lausunnosta tulee käydä ilmi hakemukseen sisältyvät valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat lohkot/alueet. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse, jos tieto alueen arvokkuudesta näkyy Vipu-palvelun ”Perinnebiotooppi” -karttatasosta. Karttataso julkaistaan Vipu-palvelussa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Luonnonlaidun

  • Luonnonlaitumella tarkoitetaan alaa, jota on käytettävä rehuntuottoon eikä se ole luokiteltu nykytilassaan perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet.
  • Sopimukseen hyväksyttävällä luonnonlaitumella on oltava muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maisema-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella tai niitolla. Luonnonlaitumen on sijaittava maatalousympäristöön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa.

Erityiset reuna-alueet ja saarekkeet

  • luontoarvoiltaan monimuotoinen tai maisemaltaan merkittävä peltojen reuna-alue
  • Sopimukseen hyväksyttävien reunavyöhykkeiden on sijaittava maatalousympäristössä:
    • peltoalueen ja metsän (enintään 20 metriä leveä),
    • peltoalueen ja tien (enintään 40 metriä leveä) tai
    • peltoalueen ja vesistön (enintään 20 metriä leveä) välisellä, peltoalueen ulkopuolisella alueella.
    • Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari.
  • pellon ja tien tai pellon ja vesistön välinen reuna-alue tai peltoalueiden metsäsaareke

Muut erikseen määritellyt alueet

  • maatalousympäristön uhanalaisen lajiston säilymistä edistävä kohde
  • maatalousympäristön muinaismuistokohde
  • pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvä maaseudun kulttuuriperinnön hoitokohde.
  • Luontodirektiivin mukainen luontotyyppi, joka hyötyy laidunnuksesta ja/tai niitosta sekä raivaamisesta.
  • Natura 2000-alue tai muu luonnonhoidon kannalta tarkoituksenmukainen alue.
  • Ei-tuotannollisen investoinnin korvauksella kunnostettu luonnonlaidun tai perinnebiotooppi.

6.2 Alat, joista ei voi tehdä sopimusta

Sopimukseen ei hyväksytä alaa,

  • jolla tehtävillä toimenpiteillä ei ole selviä edellytyksiä edistää luontaisen maatalousympäristön lajistoa tai maisemaa.
  • joka on ensisijaisesti metsätalouskäytössä.
  • jonka tavoitteena on maanpinnan rikkominen ellei kyse ole nurmilauhamättäiden jyrsimisestä rantaniityn luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
  • jonka tuotolla laiduntavat eläimet eivät tule toimeen tai laitumen tuotto on liian vähäistä eläinten ravinnontarpeeseen nähden.

Tällaisia aloja ja toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

  • metsät tai muuten puustoiset alat, joiden tavoitteena on puuntuotanto.
  • metsät, joissa on yksipuolinen lajisto ja ikärakenne.
  • metsät, joiden kenttäkerros koostuu valtaosin varvuista.
  • havupuumetsät, joilla ei ole selvää merkkiä laidunhistoriasta.
  • reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet, joiden monimuotoisuus- tai maisema-arvoja ei voida edistää laidunnus- tai niittohoidolla.
  • viljellyt pihanurmikot.
  • puutarha- ja puistokäytössä olevat alueet.
  • maankäyttölajiltaan peltoa olevat alat.
  • laajat yhtenäiset avokalliot, kivikkoiset ja hiekkaiset alueet.
  • vain raivaamalla tai aitaamalla hoidettavat alueet.
  • vain latojen säilyttäminen, ylläpitäminen tai kunnostaminen.
  • alueet, jolla on suuri petopaine, ellei alueelle ole mahdollisuutta perustaa petoaitaa tai tehdä muita järjestelyjä.
  • alueet, jonka toisesta rahoituslähteestä rahoitetut kunnostustoimenpiteet ovat kesken.
  • alueet, joita hoidetaan toisen rahoituslähteen tuella.
  • yli 100 m2 tukikelvottomat alueet.

Sopimusta ei voi tehdä alueesta, jossa on suuri petopaine, ellei eläinten hyvinvoinnista voida huolehtia asianmukaisella petoaidalla tai muilla järjestelyillä. Suurpetouhkan vaara voi perustua Luken havaintoihin tai paikalliseen tietoon.

Hoitosuunnitelmaan pitää kirjata, jos sopimukseen haettavat lohkot ovat suurpetoalueella ja selvitys siitä, millaisilla ennakoivilla toimilla uhkaa pyritään vähentämään. Ennakoivat toimet voivat olla petoaita tai muut keinot, joilla pyritään tehostetusti varmistamaan laiduneläinten hyvinvointi.

Muita keinoja voivat olla esimerkiksi:

  • laumanvartijakoirat
  • tehostettu valvonta
  • eläinten sisäänotto yön ajaksi
  • eläinten ottaminen kokonaan pois alueelta tarvittaessa ja laidunnushoidon korvaaminen tällöin niitolla
  • muunlaiset keinot, jolla voidaan vähentää laiduneläimiin kohdistuvaa uhkaa.

Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön perusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopimuksen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että sopimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta.

7. Hoitosuunnitelma

Tuenhakijan on toimitettava sopimushakemuksen liitteenä sopimusalueen hoitosuunnitelma, jossa on yksilöitävä alueella tehtävät vuosittaiset hoitotoimenpiteet lohkoittain sekä toimenpiteiden aikataulu. Sopimus perustuu ELY-keskuksen hyväksymään hoitosuunnitelmaan, jota tuenhakija sitoutuu toteuttamaan koko sopimuskauden ajan.

Hoitosuunnitelmassa on kuvattava

  1. Suunnitellun hankkeen ja suunnitellun hoidon yleiskuvaus ja tavoitteet, joiden perusteella voidaan arvioida alueen luonto- ja maisema-arvoja tai merkitystä maatalouden vesiensuojelussa.
  2. Lohko- tai hoitokokonaisuuskohtaisesti toteutettavat perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu vuosittain.
  3. Puustoon kohdistuvat hakkuut ja muut toimenpiteet. Suunnitelmassa on otettava huomioon koko alue ja sen puusto.
  4. Hoidon vaatima välivuosi laidunnuksessa.
  5. Selostus, miten toimenpiteet edistävät koko sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
  6. Selvitys kaksinkertaisesta rahoituksesta. Selvitys toimenpiteistä, joiden toteuttamisesta maksetaan jo muuta Euroopan Unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea.
  7. Sopimuksen vähimmäisvaatimusten mukaiset hoidon vaatimukset ja rajoitukset, jos lohko sijaitsee Natura 2000- tai suojelualueella.
  8. Selvitys siitä, millaisilla ennakoivilla toimilla sopimukseen haetuilla lohkoilla mahdollisesti olevaa suurepetouhkaa pyritään vähentämään.
  9. Sopimusalueella sijaitsevien, perinteisten karjatalouteen liittyvien rakennelmien ja rakenteiden ylläpito ja kunnostus sekä alueen laidunnus (kulttuuriperinnön hoito).
  10. Alueella toteutettavat peruskunnostustoimenpiteet (aitaus, kunnostusraivaus ja petoaitaaminen) ja niiden toteutusvuosi.

Hoitosuunnitelmaksi voidaan hyväksyä myös Metsähallituksen tai ELY-keskuksen toimenpide- tai työkohdesuunnitelma. Hoitosuunnitelman teettämiseen voi hakea Neuvo2030-rahoitusta.

8. Sopimusalueen hoitotoimenpiteet

Hoitosuunnitelmaan kirjatuilla hoitotoimenpiteillä säilytetään tai edistetään sopimusalueen tavanomaista arvokkaampia luonto- tai maisema-arvoja. Toimenpiteiden on perustuttava paikallisen luonnon edellytyksiin. Toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alueellisiin erityispiirteisiin, maisemaan ja kulttuuriperinteeseen.

Sopimusalueella toteutettavista hoitotoimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa sitä mukaa kuin toimenpiteitä toteutetaan tai tiedot on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

Hoitotoimenpiteet on aloitettava jokaisella ympäristösopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä.

8.1 Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hoitotoimenpiteet

Sopimusaluetta on hoidettava laiduntamalla tai niittämällä ja niittojätteen poiskorjuulla vuosittain. Poikkeamisesta niittojätteen poiskorjuun vaatimuksesta tulee olla selvitys hoitosuunnitelmassa. ELY-keskus varmistaa asian maastokatselmointien yhteydessä. Hoitotoimia voivat lisäksi olla puiden ja pensaiden ylläpitoraivaus, raivausjätteen korjuu, lehtipuiden lehdestys ja muut vastaavat toimenpiteet. Pelkkä raivaus ei riitä sopimusalueen hoidoksi.

Sopimusaluetta ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Sopimusalueella ei saa toteuttaa sellaista puuston hakkuuta, joka ei sisälly hoitosuunnitelman mukaisiin luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa edistäviin raivauksiin. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia vesakon kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä tai jättiputken kasvuston kemiallisen torjunnan. Aluetta ei saa ojittaa tai metsittää.

Perinnebiotoopiksi luokitellun alueen hoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että hoito on ensisijaisesti eduksi alueen maatalousluonnon monimuotoisuudelle.

Rehevöitymisen ehkäisemiseksi laidunnettava perinnebiotooppi tai perinnebiotoopiksi kunnostettava alue on erotettava aidalla muista laidunnurmista.

Perinnebiotoopeilla ja luonnonlaitumilla voidaan toteuttaa myös kulotusta ja muita erityisiä hoitokeinoja, jos se on luonnon monimuotoisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Niitetty kasvillisuus ja raivaustähteet on korjattava pois, ellei hyväksytyssä suunnitelmassa perustellusti muuta edellytetä.

8.2 Laidunnus

Laidunnus on toteutettava siten, ettei se aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai maaperän eroosiota. Sopimusalueita ei voi käyttää pelkästään yölaitumina eikä niitä saa käyttää talvella jaloittelualueena.

ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia, että

  • laidunnuksessa voidaan pitää sopimuskauden aikana vuoden tauko loispaineen pienentämiseksi tai uhanalaisen lajin säilymisen edistämiseksi.
  • vanhaa niukkaravinteista nurmea voi laiduntaa yhdessä sopimusalueen kanssa, jos se ei ole rehevöitymiselle altis.
  • vasikoita voidaan lisäruokkia 1.8. alkaen.

Sopiva laidunnuskauden aikainen eläinmäärä tiettyä pinta-alaa kohden (laidunnuspaine) on varmistettava lohko- tai hoitokokonaisuuskohtaisesti. Laidunnuspaine on pyrittävä sovittamaan sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman tarkoin laitumen tuottoa. Tämä on tärkeää sekä laitumen luontoarvojen hoidon että eläinten hyvinvoinnin kannalta.

Eläinten lukumäärä tiettyä laidunalaa kohti on sovitettava niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto on järjestettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty eläimet siirretään toiselle laitumelle.

Eläimille voidaan antaa kivennäisiä ja vitamiineja, jos ne sisältävät vähän fosforia ja niiden käytöstä ei aiheudu alueen rehevöitymistä. Mikäli kyseessä on rehevöitymiselle altis kohde, ELY-keskus voi määrätä sopimuksenteon yhteydessä kivennäisten ja vitamiinien sijoituspaikat, ruokintapisteen kattamisen tai muita tarvittavia lisätoimia.

Keskimääräinen eläintiheys hehtaaria kohden erityyppisillä perinnebiotoopeilla arvioidaan koko laidunkauden ajaksi taulukossa 3 määritellyllä tavalla. Taulukossa määritellyistä eläintiheyksistä voidaan poiketa, jos poikkeaminen voidaan perustella hoitosuunnitelmassa tai hallinnollisen tarkastuskäynnin yhteydessä sopimusalueen yksilöllisillä olosuhteilla. Jos perinnebiotoopilla laidunnetaan lyhyemmässä jaksossa tai kiertolaidunnuksena, laidunvuorokausien kokonaismäärä on otettava huomioon eläintiheyttä laskettaessa.

Taulukko 3. Keskimääräinen eläintiheys (eläimiä/ha) koko laidunkauden ajaksi (noin 120 päivää) erityyppisillä perinnebiotoopeilla:

 

Hieho
< 1

Hieho
> 1 v

Lihanauta
< 1v

Emolehmä + vasikka

Uuhi + 2,5 karitsaa

Hevonen

Keto

1,0–1,2

0,5–0,8

0,4–0,6

0,2–0,4

1,5–2,0

0,4–0,8

Tuore niitty

2,0–2,5

1,0–1,8

0,9–1,2

0,5–0,8

2,0–2,5

1,0–1,4

Rantaniitty

1,5–3,0

1,0–1,8

0,7–1,4

0,5–1,0

2,0–4,0

0,8–1,6

Hakamaa

1,2–2,0

0,7–1,3

0,5–1,0

0,4–0,8

1,5–2,5

0,6–1,2

Metsälaidun

0,2–0,8

0,05–0,5

0,05–0,4

0,04–0,3

0,2–1,0

0,05–0,4

Suunnitelmaan voidaan sisällyttää sopimusalueella sijaitsevien, perinteisten karjatalouteen liittyvien rakennelmien ja rakenteiden ylläpitoa ja kunnostusta sekä alueen aitaamista ja muita laiduntamiseen liittyviä toimenpiteitä.

Perinteisiä karjatalouteen liittyviä rakenteita ja rakennelmia ovat kiviaidat, kivisaarekkeet, riukuaidat, portit, veräjät, erilaiset heinän kuivatustelineet, suovat ja pielekset, karjasillat ja suoniittyjen patorakenteet sekä muut vastaavat rakenteet ja rakennelmat.

Rakennelmia kunnostettaessa on säilytettävä paikalliset tyyppiratkaisut. Rakennelmat on kunnostettava mahdollisimman paljon alkuperäisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen.

8.3 Natura-alueen tai uhanalaisen eläinlajin esiintymispaikan hoitotoimenpiteet

Hoitosuunnitelmaan on kirjattava erikseen hoitotoimenpiteet, joita toteutetaan, jos

  • alue sijaitsee Natura-alueella*
  • alueella on uhanalaisen kasvi- tai eläinlajin esiintymispaikka**
  • alueella on tiukasti suojellun eläinlajin esiintymispaikka***

Uhanalaisen lajin esiintymän hoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että hoito on ensisijaisesti eduksi alueen maatalousluonnon monimuotoisuudelle. ELY-keskuksen Y-vastuualueen biologilta voi kysyä lisää mahdollisista uhanalaisten lajien yksityiskohtaisista hoitotoimenpiteistä.

Sopimusaluetta, jonka tavoitteena on maatalousympäristön uhanalaisten lajien elinolosuhteiden edistäminen, voidaan hoitaa sekä laiduntamalla, niittämällä että raivaamalla. Hoitotoimenpiteenä ei saa olla pelkkä raivaaminen.

*luonnonsuojelulaki 1096/1996, 64 §.
** luonnonsuojelulaki 1096/1996, 3., 4. ja 6. luku.
***Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta, liite IV a.

8.4 Muinaismuistokohteiden ja kulttuuriperintökohteiden hoitotoimenpiteet

Aluetta, jota koskevan sopimuksen tavoitteena on hoitaa maatalousympäristön muinaismuistokohdetta tai maaseudun kulttuuriperintöä ylläpitävää luontokohdetta, voidaan hoitaa sekä laiduntamalla, niittämällä että raivaamalla. Hoitotoimenpiteenä ei saa olla pelkkä raivaaminen. Museovirastolla on tietoa näistä kohteista ja heiltä on mahdollista saada lausunto ja hoitolupa kohteeseen.

9. Yksivuotiset kunnostustoimenpiteet

Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen sopimuslohkolle on mahdollista hakea kunnostustoimenpidettä alueen aitaamista, kunnostusraivausta tai petoaitaamista varten. Kunnostustoimenpide on toteutettava sen kalenterivuoden aikana, jolloin hakee sille maksua. Kunnostusraivauksella ei tarkoiteta ylläpitoraivausta, jota tehdään tarvittaessa ja joka kuulu sopimuksen perustoimenpiteisiin.

Toimenpide on mainittava hoitosuunnitelmassa sekä esitettävä samalla vuosi, jolloin aikoo sen toteuttaa.  Edellä mainittuja toimenpiteitä saa toteuttaa kullakin lohkolla korkeintaan kerran sopimuskauden aikana. Kunnostustoimenpiteitä voidaan tarvittaessa lisätä hoitosuunnitelmaan sopimuskauden aikana, jos ELY-keskus hyväksyy hoitosuunnitelman muutoksen.

Tarkoituksenmukaisissa tilanteissa luonnonhoidon varmistamiseksi voidaan lohkokohtaista korvausta petoaidan rakentamisesta hakea sopimuslohkolle yhtenä vuonna sopimuskauden aikana. ELY-keskukseen tulee tehdä selvitys petoaitamateriaalin hankinnasta.

ELY-keskus tarkastaa hallinnollisella tarkastuskäynnillä haetun kunnostustoimenpiteen tarpeellisuuden. Toimenpiteen voi omalla riskillä toteuttaa jo ennen tarkastuskäyntiä 1.5 alkaen. Jos ELY-keskus toteaa hallinnollisella tarkastuskäynnillä toimenpiteen tarpeettomaksi, toimenpiteestä ei makseta korvausta. Sopimuksessa korvattavan toimenpide tulee toteuttaa sen vuoden aikana, jolloin toimenpidettä haetaan, eikä korvausta voi hakea takautuvasti.

Jos kunnostettavaksi ilmoitettua lohkoa ei laidunneta ensimmäisenä sopimusvuonna, siltä on peruttava sopimuksen korvaus 31.12. mennessä. Aidan ja/tai kunnostusraivauksen voi kuitenkin ilmoittaa olevan tehty lähettämällä paikkaan sidotun valokuvan ELY-keskuksen pyynnöstä, jos ehdit saamaan kunnostuksen valmiiksi ja aloittaa laidunnuksen. Tällöin voi saada maksun myös sopimuskorvauksesta. 

Lue lisää ohjeesta, millaisessa tilanteessa voi hakea kunnostustoimenpidettä.

10. Vähimmäistason vaatimukset

Sopimuslohkot voivat olla maatalousmaata tai maatalousmaan ulkopuolista aluetta. Maatalousmaaksi merkittyjä alueita koskee vaatimus maataloustoiminnasta sekä ehdollisuuden vähimmäistason vaatimukset.

Vähimmäistason vaatimukset

Maatalousmaata olevat peruslohkot ovat pysyvän nurmen vaatimuksen täyttäviä peruslohkoja, jotka ilmoitetaan kasvina ympäristösopimus pysyvä nurmi.

Maatalousmaata olevat sopimuslohkot on säilytettävä maatalousmaana ja pidettävä avoimena.

Kaikilla maatalousmaata olevilla sopimuslohkoilla tulee vähimmäistason vaatimuksen mukaisesti säilyttää ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 12 §:n mukaiset maisemapiirteet.

Puuryhmät ja yksittäiset puut, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan ja 23 §: tarkoitetut enintään 0,2 hehtaarin suuruiset luonnonmuistomerkit on säilytettävä, jos ne ovat maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella enintään 0,2 hehtaarin alalla.

Kaikilla maatalousmaata olevilla sopimuslohkoilla, jotka sijaitsevat Natura-alueilla, tulee vähimmäisvaatimuksena noudattaa ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta, jonka mukaan Natura2000-alueiden pysyvät nurmet on säilytettävä, eikä niitä saa kyntää.

Jos sopimukseen kuuluva lohko sijaitsee suojelualueella, on vähimmäistason vaatimuksina noudatettava luonnonsuojelulain (1096/1996) 9, 13, 15 ja 17 §:ää, 24 ja 25 §:n nojalla tehtyjä suojelupäätöksiä, 29 ja 30 §:ää, 47 §:n nojalla tehtyjä lintuja koskevia suojelupäätöksiä, 64 a ja 65 b §:ää sekä 65 c §:n nojalla tehtyjä päätöksiä. Näistä vaatimuksista tulevat mahdollisesti hoitoa koskevat rajoitukset on mainittava hoitosuunnitelmassa.

11. Hallinnollinen tarkastuskäynti

Sopimukseen haetuille lohkoille tehdään ELY-keskuksen toimesta hallinnollinen tarkastuskäynti eli maastokatselmointi. Maastokatselmointi tehdään viimeistään sopimuksen toisen kasvukauden aikana.

Maastokatselmoinnin tarkastetaan

  • sopimukseen haettujen lohkojen tukikelpoisuus, pinta-alat sekä otetaan paikkaan sidottuja valokuvia sopimuslohkoilta.
  • laidunnuspaineen riittävyys lohkoilla
  • hoitotoimenpiteiden riittävyys sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jos peruslohkolla todetaan kunnostusraivaustoimenpiteen tarvetta eikä peltotukien haussa sitä ole haettu, tuenhakija voi hakea toimenpidettä seuraavana vuonna ja tehdä kunnostusraivauksen silloin. Aitaamis- ja kunnostusraivaustoimenpiteeseen haetuille perus- tai kasvulohkoille tehdään toimenpiteen tarpeellisuustarkastelu ensimmäisen sopimusvuoden aikana.

Maastokatselmoinnin perusteella sopimuksen peruslohkojen aloja voidaan muuttaa. Jos tarkastuksessa havaitaan sopimukseen kelvotonta alaa, ELY-keskuksen käsittelijä määrittää alan oikeaksi ja sopimuksessa tukikelvottomalle alalle mahdollisesti maksetut edellisen vuoden tuet peritään takaisin. Jos lohko ei täytä pysyvän nurmen vaatimusta ja se on aiempina vuosina ilmoitettu sellaisena, voidaan maastokatselmoinnin perusteella periä takaisin 4 edellistä vuotta, mikäli ala ei täytä pysyvän nurmen vaatimusta ja se edelleen ilmoitetaan sellaisena.

Tarkastuksessa voidaan poistaa lohkoja tai pienentää tai suurentaa niiden alaa.

Tarkastusvuonna maksetaan sopimuslohkolle korvausta tarkastuksessa hyväksytyn alan mukaisesti ja hyväksytty ala näkyy seuraavan vuoden tukihakemuksella Vipu-palvelussa. Jos peruslohkon pinta-ala kasvaa tarkastuksessa, isommalle alalle maksetaan korvausta seuraavasta vuodesta alkaen. Tarkastuksesta lähetetään tuenhakijalle tarkastuksen tulos.

12. Valvonta ja seuraamukset

Sopimusehtojen noudattamisen tarkastamiseksi viranomaisilla on oikeus tehdä hallinnollisia tarkastuskäyntejä ja tilalla tehtäviä tarkastuksia. Tuenhakija on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin tarvittaessa avustamaan tarkastuksessa.

Korvausta voidaan alentaa tai korvaus voidaan jättää maksamatta, jos Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää tai jos tuenhakija on jättänyt noudattamatta sopimukseen perustuvia korvauksen ehtoja. Tehtävän vähennyksen määrään vaikuttavat korvauksen ehtoja koskevan laiminlyönnin vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus.

Jos valvonnassa todetaan, että tuenhakija ei ole noudattanut sopimusehtoja, ehdollisuuden ehtoja, maatalousmaan avoimena pitämisen velvoitetta tai jos sopimuksen mukaisissa pinta-aloissa on virheitä, voidaan tuenhakijalle maksettavaa ympäristökorvausta vähentää siten kuin siitä erikseen säädetään.

Uutta ympäristösopimusta ei voi tehdä, jos valvonnassa on todettu, että korvauksen saaja on jättänyt olennaisesti noudattamatta vastaavaan sopimukseen perustuvia korvauksen ehtoja korvauksen hakemista edeltävän kahden sopimusvuoden aikana.

13. Sopimuksen siirtäminen

Sopimus voidaan siirtää:

  • siirtämällä koko sopimus, esim. koko tilan hallinnan siirron vuoksi
  • jakamalla sopimus, jolloin osa sopimuslohkoista siirtyy toiselle henkilölle

Jos koko maatila siirretään toiselle henkilölle sopimuksen voimassaolon aikana, sopimuksen vastaanottaja voi jatkaa sopimusta sen jäljellä olevan voimassaoloajan, jos hän täyttää sopimuksen ehdot.

Sopimuksen siirtämistä on haettava 15 työpäivän kuluessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä toimittamalla lomake 160 ELY-keskukseen.

14. Sopimuksen pinta-alan muutokset

Sopimukseen sisältyvää alaa voidaan muuttaa sopimuskauden aikana valvonnan, hallinnollisen tarkastuskäynnin, peltolohkorekisterin ajantasaistuksen tai korvauksen saajan hakemuksen perusteella.

14.1 Sopimusalan väheneminen

Sopimuksen pinta-ala voi vähentyä ilman takaisinperintää, jos

  • sopimusalan hallinta siirretään toiselle tuenhakijalle ja jos sopimukseen sisältyvä ala ei poistamisen jälkeen laske alle 0,30 hehtaarin vähimmäisalan.
  • sopimusehtojen mukaista hoitoa ei enää jatketa, mutta ala jää kuitenkin tuenhakijan hallintaan.
  • on kyse ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tilanteesta.

14.2 Sopimusalan lisääminen

Sopimukseen voi lisätä vuosittain sopimukseen soveltuvaa alaa, jos valtion talousarvion määrärahatilanne sen sallii. Ruokavirasto ilmoittaa vuosittain peltotukien haun yhteydessä, jos lisäalojen hakeminen on mahdollista. Alan lisäämisen on oltava sopimuksen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäala tarkastetaan hallinnollisella tarkastuskäynnillä. Alan lisäämistä voi hakea Vipu-palvelussa.

15. Sopimuksen muuttaminen

Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi.

Myös perinnebiotoopin arvoluokkaa voidaan muuttaa sopimuksen voimassaoloaikana, jos alan todetaan, perinnebiotoopin arvon määrityksessä käytettävien inventointikriteerien perusteella, muuttuneen joko huonompaan tai parempaan suuntaan.

Voit hakea sopimuksen toimenpiteiden muuttamista tai perinnebiotoopin arvoluokan muuttamista ELY-keskuksesta seuraavan peltotukien haun päättymiseen mennessä. Jos perinnebiotooppilohkon arvoluokka nostetaan, korkeampaa tukitasoa maksetaan seuraavasta vuodesta alkaen.

Jos hoitosuunnitelmaan kirjattu laiduntaminen ei ole mahdollista luonnonolosuhteiden, ylivoimaisen esteen tai sopimusalueen luontoarvoille aiheutuvan haitan vuoksi, tuenhakijan on haettavat sopimuksen päättämistä tai kohteen hoitotoimenpiteen vaihtoa erikseen kirjallisesti ELY-keskuksesta.

Ennen tarkentamista korvauksensaajaa on kuultava asiasta. ELY-keskuksen sopimuksen tarkentamista koskevan päätökseen voi hakea oikaisua.

16. Tuenhakijan ilmoitusvelvollisuus ja asiakirjojen säilyttäminen

Tuenhakijan on viipymättä ilmoitettava korvauksen myöntäneelle ELY-keskukselle sellaisesta korvauksen saajaa tai tuettavaa toimintaa koskevasta olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa vaikuttaa korvauksen määrään tai aiheuttaa korvauksen takaisinperimisen tai lakkauttamisen. Muutos voi olla esimerkiksi koko tilan tai sen osan myynti tai vuokraus toiselle viljelijälle tai eläintuotannon lopettaminen.

Tuenhakija on velvollinen antamaan korvauksen myöntävälle ELY-keskukselle korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot.

Tuenhakijan on säilytettävä korvauksen ehtoihin liittyvät muistiinpanot ja todistukset vähintään neljän vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä.

17. Sopimuksesta luopuminen

Ympäristösopimuksesta voi luopua ilman takaisinperintää, jos:

  • ympäristösopimukseen kuuluva ala vähenee sopimuksen siirtämisen johdosta alle vähimmäismäärän.
  • luopumisen syynä on ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde. Tuenhakijan on esitettävä ylivoimaisesta esteestä riittävät todisteet kirjallisesti. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen osalta tällainen on lääkärinlausunto tuenhakijan terveydentilasta.

Sopimuksesta luopumista koskeva ilmoitus, kuten myös ilmoitus ylivoimaisten esteiden aiheuttamasta sopimuksesta luopumisesta, on tehtävä kirjallisesti ELY-keskukseen ennen luopumista ja ylivoimaisen esteen ollessa kyseessä viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa siitä, kun tuenhakijan tai hänen oikeudenomistajansa on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus.

Tapaukset, joissa vuosittainen maksu on jäänyt hakematta, katsotaan sopimuksesta luopumiseksi, mutta tästä aiheutuu takaisinperintä.

Uutta ympäristösopimusta ei tehdä, jos korvauksen saaja on kesken sopimuskauden luopunut vastaavasta sopimuksesta eikä luopumisesta ole kulunut kahta vuotta.

Uutta ympäristösopimusta ei voi tehdä, jos valvonnassa on todettu, että korvauksen saaja on jättänyt olennaisesti noudattamatta vastaavaan sopimukseen perustuvia korvauksen ehtoja korvauksen hakemista edeltävän kahden sopimusvuoden aikana.

18. Sopimuksen purkaminen ja maksetun korvauksen takaisinperiminen

ELY-keskus voi purkaa sopimuksen, jos sopimuksen tehnyt tuenhakija tai tuenhakija, jolle sopimus on myöhemmin siirretty, on salannut sopimuksen tekemiseen olennaisesti vaikuttavan seikan tai antanut sellaisesta virheellistä tietoa. Sopimus voidaan purkaa, jos sopimuksen kohteena oleva ala ei täytä korvauksen myöntämisen edellytyksiä tai, jos sopimuksen haltija rikkoo sopimusehtoja. Jos ympäristösopimus puretaan, sopimuksen perusteella maksettu korvaus on perittävä takaisin koko sopimuskaudelta.

Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peritään takaisin, jos

  • korvauksen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet;
  • hallinnollisella tarkastuskäynnillä havaitaan sopimukseen kelpaamatonta alaa;
  • korvauksensaaja ei ole noudattanut korvauksen ehtoja;
  • tuenhakija on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut korvauksen myöntämiseen tai maksamiseen;
  • tuenhakija estää tarkastuksen tai
  • Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttää.

Tuen takaisinperimisestä päättää korvauksen myöntänyt viranomainen.

Perusteettomasti tai liikaa maksetulle määrälle voidaan periä korkoa maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (1334/2022) 42 §:n mukaan. Perittävälle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua vuotuista viivästyskorkoa. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka alkaa 60 päivää takaisinperintäpäätöksen tekemisajankohdasta ja päättyy saatavan suorittamisajankohtaan tai, jos saatava vähennetään myöhemmin maksettavasta erästä, vähennyksen tekemisajankohtaan.

Periminen toimitetaan siinä järjestyksessä mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) on säädetty.

19. Tietojen toimittaminen ja tuen julkisuus

Toimivaltaisella viranomaisella tai Ruokavirastolla on oikeus saada tuensaajalta tukien seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset selvitykset ja seurantatiedot

Lisäksi EU-lainsäädäntö edellyttää, että jäsenvaltion on julkaistava hakupalvelussa tiedot tuensaajalle Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksetuista tuista mukaan lukien yksityishenkilöiden tukitiedot. Tietojen toimittamisesta ja tukien julkisuudesta on kerrottu tarkemmin Peltotukien hakuoppaalla.

20. Ylivoimainen este

Ylivoimaisesta esteestä on kerrottu tarkemmin Peltotukien hakuoppaalla.

Sopimuksen maksun hakeminen voi estyä sopimuskauden aikana ylivoimaisen esteen vuoksi. Vapaamuotoinen, kirjallinen ilmoitus ylivoimaisesta esteestä pitää toimittaa ELY-keskukseen 15 työpäivän kuluessa siitä, kun se on ollut mahdollista toimittaa.

Jos sopimuksesta luopumisen syynä on ylivoimainen este, korvausta ei peritä takaisin.

21. Muutoksenhaku

Tuenhakija voi hakea muutosta sopimus- ja tukipäätökseen tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle ELY-keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. ELY-keskuksen oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.