Lainsäädäntö

Biologisten torjuntaeliöiden ja pölyttäjien eli makroeliöiden maahantuonnin, markkinoinnin ja käytön valvonnasta säädetään kasvinterveyslaissa ja näiden valvonnasta vastaa Ruokavirasto. 

Kasvinsuojeluun käytettävät mikrobiologiset valmisteet (virukset, sienet, bakteerit) kuuluvat kasvinsuojeluainelain piiriin ja niiden valvonnasta vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Mehiläisten ja kimalaisten pidosta, tuonnista ja sisämarkkinakaupasta säädetään eläintautien osalta maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa ja rekisteristä vastaa Ruokavirasto.

Kansallinen lainsäädäntö

Kansalliset torjuntaeliöitä ja pölyttäjiä koskevat säädökset löytyvät Finlexin sivuilta:

  • Kasvinterveyslaki, 29.11.2019/1110
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus biologisessa torjunnassa ja pölytyksessä käytettävien makroeliöiden markkinoinnista, käytöstä ja maahantuonnista 1300/2019
    • Asetukseen lisätty menettely makroeliöiden tutkimuskäyttöä koskien
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus Ruokaviraston maksullisista suoritteista, 1193/2021

Kansainvälinen lainsäädäntö

EU:ssa ei ole yhdenmukaista lainsäädäntöä biologisessa torjunnassa ja pölytyksessä käytettävien eliöiden turvalliselle käytölle. Jäsenmaissa ei myöskään ole varsinaista erityislakia biologisille torjuntaeliöille, vaan usein asia on ratkaistu kahden lain yhteistoiminnalla.

Kansainväliset standardit ja sopimukset

Noudattamalla Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön (EPPO) laatimia standardeja voidaan varmistaa makroeliöiden turvallinen käyttö yhteisen lainsäädännön puuttuessa. EPPO:n standardista PM 6/3 löytyy listattuna EPPO:n alueella pitkään käytössä olleet lajit, joiden käytössä ei ole ilmennyt ongelmia. Standardit löytyvät EPPO:n sivuilta englanniksi. Suomessa vaadittavat ilmoitukset ja lupahakemukset on laadittu EPPO:n standardiin 6/2 perustuen. Pölyttäjistä ei ole olemassa vastaavaa listaa, mutta Suomessa pölyttäjät arvioidaan torjuntaeliöiden tavoin.

  • EPPO PM 6/1: Eksoottisten torjuntaeliöiden maahantuonti ensimmäistä kertaa tutkimustarkoituksiin
  • EPPO PM 6/2: Ei-alkuperäisten torjuntaeliöiden maahantuonti ja vapauttaminen luontoon
  • EPPO PM 6/3: EPPO:n alueella laajasti käytössä olevat torjuntaeliöt
  • EPPO PM 6/4 Päätöksentekoa tukeva kaavio biologisten torjuntaeliöiden maahantuontia ja luontoon vapauttamista varten

Kansainvälisen kasvinsuojelun yleissopimus (IPPC) ja biologista monimuotoisuutta käsittelevä yleissopimus (CBD) koskevat biologisia torjuntaeliöitä. EPPO toimeenpanee osaltaan omissa standardeissaan IPPC:n biologisia torjuntaeliöitä koskevaa standardia.

  • IPPC ISPM3
Sivu on viimeksi päivitetty 2.6.2022