Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuonna 2020

Ruokavirasto pitää tilastoa markkinoilta poisvedettävistä elintarvikkeista. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät ovat olleet kasvussa nyt viidettä vuotta peräkkäin. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010 – 2020 ovat nähtävissä kuvassa 1.

Takaisinvedoiksi laskettuja tapauksia oli 267, mikä on 67 tapausta (33,5 %) edellisvuotta enemmän. Tietoja takaisinvedoista on kirjattu järjestelmällisemmin vuodesta 2006 lähtien. Tietojen kirjaamistavat ovat jonkin verran täsmentyneet ajan myötä ja siksi eri vuosien tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Kuva 1. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010–2020

Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010–2020. Määrät ovat kasvussa viidettä vuotta peräkkäin.

Mikä on takaisinveto?

Elintarvikealan toimijan tulee vetää pois markkinoilta elintarvikkeet, jotka voivat aiheuttaa riskin kuluttajan terveydelle tai johtaa kuluttajaa oleellisesti harhaan. Tapaus luokitellaan Ruokavirastossa takaisinvedoksi, kun määräystenvastainen elintarvike on lähtenyt sen valmistajan tai markkinoille saattajan hallusta ketjun seuraavalle toimijalle ja sen matka kuluttajille tai raaka-aineeksi teollisuuteen pyritään pysäyttämään. Toisinaan koko erä on yhä väliportaan hallussa varastoituna, mutta joissain tapauksissa tuotetta on ehditty myydä myös kuluttajille. Tuotevirheen vakavuudesta riippuen kuluttajia voi olla tarpeen varoittaa tuotteen terveysvaarasta.

Toimiva ja tehokas järjestelmä

Takaisinvetojen lukumäärän kasvusta ei ole syytä vetää suoraa johtopäätöstä siitä, että kuluttajien turvallisuus olisi vaarantunut samassa suhteessa. Kasvuun voi olla muitakin syitä. On oletettavaa, että osa kuluttajista kokee olevansa ilmoitusvastuussa, kun huomaa terveydelle haitallisen elintarvikkeen markkinoilla.  Esimerkiksi kokemukset ja havainnot ilmoittamattomasta allergeenistä tuodaan julkisuuteen tai ilmoitetaan valmistajalle. Näin kuluttajien aktiivisuuden lisääntyminen on saattanut jopa vähentää virheellisten elintarvikkeiden todellista määrää markkinoilla.

Elintarvikealan toimija vastaa elintarvikkeen turvallisuudesta. Yritysten omavalvonnan kehittyminen (tuoteanalyysit, laaduntarkkailu ym.)  on vaikuttanut siihen, että virheitä löytyy herkemmin ja yritykset tekevät takaisinvetoja aiempaa enemmän.

Viranomaisvalvonta on riskiperusteista. Aiemmin määräystenvastaiseksi todettuja elintarvikkeita tarkastetaan jatkossa yhä useammin, samoin valvontakohteita, joissa on havaittu olevan enemmän riskejä. Tämän vuoksi viranomaistarkastukset myös johtavat aiempaa todennäköisemmin epäkohtien havaitsemiseen.

Monet takaisinvedot koskevat kivijalkakauppa-toimijoita, jotka ovat itse ostaneet tuote-erän, yleensä suoraan EU:n ulkopuolella sijaitsevalta tuottajalta tai valmistajalta. Näissä tilanteissa tuotemäärät ovat hyvin pieniä ja terveysriski kohdistuu vain pieneen määrään kuluttajia.

Monessa kasvinsuojeluainejäämiin liittyvässä takaisinvedossa asetetut enimmäismäärät ylittyivät niin vähän, että tuotteista ei aiheutunut akuuttia kuluttajavaaraa. Kyseiset erät tuli kuitenkin vetää pois myynnistä ja hävittää kuluttajille aiheutuvan kumuloituvan terveysvaaran minimoimiseksi.

Tuotteen takaisinveto ei aina tarkoita tuotteen tuhoamista käyttökelvottomana. Pakkausmerkintävirheen ollessa kyseessä on usein hyväksyttävää kiinnittää tuotteeseen uusi, korjattu etiketti ja palauttaa sitten tuote myyntiin. Korjaustoimenpide soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa tuote ei vaadi kylmäsäilytystä. Toimijoita kannustetaan myös ohjaamaan tuotteet hävittämisen sijaan hyväntekeväisyyteen, kunhan kuluttajaturvallisuus ei vaarannu. Tästä aiheesta löytyy enemmän tietoa Ruokaviraston verkkosivustolla.

Elintarvikkeissa havaitut virheet

Takaisinvetojen syihin ei ole sovittua virallista luokittelutapaa. Ruokavirasto käyttää tässä yhteydessä luokittelua, jossa elintarvikkeen määräystenvastaisuutta katsotaan kuluttajan näkökulmasta. Esimerkiksi mikrobiologiset virheet ovat mitä moninaisempia, joko jo tuotteen raaka-aineessa olleita tai vasta pakkausvaiheessa tuotteeseen tulleita tekijöitä, jotka kuluttaja kohtaa selvästi aistittavina tai täysin huomaamattomina hygieenisen laadun virheinä. Allergeenivirheitä ovat sellaiset pakkausmerkinnöistä erehdyksessä pois jääneet elintarvikkeen ainesosat tai niiden jäämät, jotka on mainittu EU:n elintarviketietoasetuksen allergeeniluettelossa.

Yleisimmät syyt takaisinvetoihin vuonna 2020

Niin pitkään kuin takaisinvetoja on seurattu, on huomattu selittämätöntä vaihtelua takaisinvetojen määrissä eri syyluokissa. Tasaista kehitystä suuntaan tai toiseen ei voida havaita. Viime vuosina ovat kuitenkin allergeenisyyt ja mikrobiologiset syyt olleet määrältään suurimpia. Vuoden 2020 erityispiirre takaisinvetojen suhteen oli etyleenioksidijäämien havaitseminen ja siitä seuranneet lukuisat takaisinvedot.

Vuoden 2020 takaisinvetojen syyt on kuvattu ryhmiteltynä kuvassa 2. Alla kuvataan yleisimpiä takaisinvetojen syitä tarkemmin.

Etyleenioksidijäämät seesaminsiemenissä

Syyskuussa Ruokavirastolle ilmoitettiin EU:n elintarvikehälytysjärjestelmän (RASFF; Rapid Alert System for Food and Feed) välityksellä etyleenioksidijäämistä seesaminsiemenissä. Tämän jälkeen vastaavasta tuotevirheestä johtuvia ilmoituksia tuli lukuisia ja niistä seurasi Suomessa yhteensä 45 takaisinvetoa. Tästä käytännössä aiemmin tuntemattomasta tuotevirheestä muodostui tavanomaisten mikrobiologisten syiden kanssa lukumäärältään yhtä suuria takaisinvetojen aiheuttajia. Takaisinvedettäviä tuotteita olivat erityisesti seesaminsiemenet, tahini-tahnat, seesamiöljyt sekä erilaiset leipätuotteet. Suurin osa leivistä oli paistopistetuotteita tai ravintolakäyttöön tarkoitettuja.

Ilmiön taustalla oli Intiassa toteutettu käytäntö, jossa seesaminsiemeniä on puhdistettu mm. salmonellasta etyleenioksidilla ennen tuotteiden lähetystä eurooppalaisille yrityksille. Etyleenioksidi tunnetaan steriloivasta vaikutuksesta, mutta sen enimmäismäärästä säädetään torjunta-ainejäämäasetuksessa ( (EY) N:o 396/2005, liite I). Aineen arvellaan pitkään jatkuvassa käytössä lisäävän syöpäriskiä. Vuoden 2021 alussa ei ole ilmennyt viitteitä siitä, että etyleenioksidia olisi käytetty laajasti muussakin yhteydessä.

Mikrobiologiset virheet

Erilaiset mikrobiologiset virheet (salmonella-, listeria- ym. bakteerit ja homeet) aiheuttivat, kuten etyleenioksidikin, 45 takaisinvetoa (17 % tapauksista). Tapausten määrässä oli nousua 12,5 % edellisvuoteen verrattuna.

Salmonella on tyypillinen syy takaisinvetoon. Vuonna 2020 tehtiin 14 takaisinvetoa salmonellan vuoksi. Nämä elintarvikkeet olivat useimmiten muualta Euroopasta tuotua lihaa. Myös nestemäisiä elintarvikkeita vedettiin pois myynnistä käymisen vuoksi. Seitsemässä tapauksessa takaisinvedon perusteena oli listeria.

Allergeenivirheet

Eräät elintarvikkeiden ainesosat aiheuttavat osalle kuluttajista allergisen reaktion. Tällaisia ainesosia ovat esimerkiksi gluteenia sisältävät viljat, maito, kala, muna ja maapähkinä. Nämä tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä korostetusti. Joskus elintarvikkeeseen päätyy vahingossa allergisoiva ainesosa, josta ei ole merkintää pakkauksessa. Syitä tapahtuneeseen voi olla esimerkiksi vanhan reseptin mukainen etiketti. Tuotanto- tai pakkausprosessissa voi myös tapahtua virhe, jolloin pakkauksessa on kokonaan tai osaksi väärää tuotetta. Allergeenivirheen vuoksi tehtiin 38 takaisinvetoa. Useimmin, eli 14 tapauksessa, takaisinvedon aiheuttajana oli maito.

Torjunta-ainejäämät

Kasvien tuotannossa käytettyjen torjunta-ainejäämien vuoksi tehdyt takaisinvedot lisääntyivät edellisvuodesta runsaasti. Hedelmissä, vihanneksissa tai muissa kasviperäisissä elintarvikkeissa todettiin peräti 36 kertaa takaisinvedon tarve. Monessa tapauksessa raja-arvot ylittyivät niin vähän, että tuotteista ei aiheutunut akuuttia kuluttajavaaraa. Kyseinen erä tuli tällöin vain vetää pois myynnistä ja hävittää kuluttajien kumuloituvan vaaran minimoimiseksi.

Joissain tapauksissa kyse on ollut liian suurista jäämistä, joissain tapauksissa kokonaan kielletystä aineesta. Vaikka joitakin torjunta-aineita ei saa käyttää viljelyssä EU:n alueella, niille on voitu asettaa sallitut enimmäismäärät tuontituotteissa.

Muita takaisinvedon syitä ja niiden esimerkkejä

  • Pakkausmerkintävirheet (16 takaisinvetoa); väärä päiväys, puuttuvat suomenkieliset merkinnät tai pakkaussekaannus.
  • Kontaktimateriaalista johtuvia takaisinvetoja tehtiin 16. Kymmenen näistä koski EU:n muoviasetuksen 10/2011 vastaisia hyväksymättömiä kasvikuituja (esim. bambujauhoa) sisältäviä muovisia keittiötarvikkeita, astioita ja vastaavia.
  • Hyväksymättömistä uuselintarvikkeista johtuvia takaisinvetoja oli viime vuonna 16 kpl. Useimmiten uuselintarvikeainesosia havaittiin ravintolisissä (6 kpl), mutta myös tavanomaisissa elintarvikkeissa, kuten juomissa (6 kpl). Uuselintarvikkeet ovat ainesosia, joiden käyttö elintarvikkeena EU:n alueella ei ole tunnettua, minkä vuoksi niiden markkinoille saattaminen ei ole sallittua ilman erillistä turvallisuusarviota ja uuselintarvikelupaa.
  • Lisäainevirheet johtivat 15 takaisinvetoon. Näissä tapauksissa elintarvike sisälsi lisäainetta, joka ei ole sallittu kyseiseen elintarvikkeeseen tai lisäaineen määrä elintarvikkeessa ylitti suurimman sallitun määrän.

Kuva 2. Vuoden 2020 takaisinvetojen syyt ryhmiteltynä

Vuoden 2020 takaisinvetojen syyt ryhmiteltynä.

Takaisinvedetyistä elintarvikkeista ja elintarvikekontaktimateriaaleista (ilman seesaminsiementapauksia) oli 35 % lähtöisin toisesta EU-maasta. Suomalaisia elintarvikkeita takaisinvedetyistä tuotteista oli noin 18 % ja EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevia 36 %.  Seesaminsiementapaukset mukaan lukien 46 %:ssa takaisinvedoista tuote tai syy oli EU:n ulkopuolelta.

RASFF – omavalvonta – viranomaisvalvonta; eri lähteet

Elintarvikkeen määräystenvastaisuus ja takaisinvetotarve voidaan huomata esimerkiksi yrityksen omavalvonnassa tai viranomaisvalvonnassa. Kuluttajatkin saattavat kertoa havainnoistaan joko suoraan yritykselle tai viranomaiselle. Myös muut yritykset kuten esimerkiksi elintarvikkeiden vähittäismyyjät voivat havaita poikkeaman tuotteen laadussa tai merkinnöissä. Vuoden 2020 neljä suurinta takaisinvedon ensitiedon lähdettä on kuvattu jäljempänä olevassa kuvassa 3.

EUn elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän RASFFin (Rapid Alert System for Food and Feed) kautta Suomelle ilmoitettujen tapausten kautta on syntynyt viime vuosina eniten takaisinvetoja. RASFFin kautta tulleista tiedoista sai alkunsa 92 takaisinvetoa, joista 27 liittyi seesaminsiemeniin. Muut ilmoitukset jakautuivat hyvin tasaisesti eri syiden kesken.

Kun yritys ilmoittaa viranomaisille takaisinvedosta, se ilmoittaa usein (vuonna 2020 41 tapauksessa) tuotteen virheen käyneen ilmi yrityksen omavalvonnan yhteydessä. Tällä tarkoitetaan erilaisia seuranta- ja mittaustoimenpiteitä sekä yleistä tuotteiden ja tuotannon havainnointia, jota yrityksessä tehdään. Nämä takaisinvetotapaukset vaikuttavat painottuvan mikrobiologisiin virheisiin, jotka on havaittu omavalvontaohjelman mukaisissa laboratoriotutkimuksissa tai muussa tuotteiden laadun seurannassa.

Tulli suorittaa paitsi EU:n ulkopuolelta tulevien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden rajavalvontaa, myös yleistä elintarvikkeiden markkinavalvontaa. Suunnitelmallisen ja aiempiin havaintoihin perustuvan näytteenoton kohdistuminen riskielintarvikkeisiin on johtanut viime vuonna 38 takaisinvetoon. Näistä tapauksista 21:ssä virhe oli tuotteessa todettu torjunta-ainejäämä.  

Kuva 3. Mistä tieto takaisinvetotarpeesta on tullut?

Mistä tieto takaisinvetotarpeesta on tullut?

Takaisinvedot löytyvät internetistä

Osasta takaisinvetoja tehdään tiedote Ruokaviraston internetsivuille.  Ruokavirasto julkaisee tietoa yrityksen tekemästä takaisinvedosta erityisesti silloin, jos kyse on kuluttajatuotteesta, virheellä on akuutti haittavaikutus kuluttajan terveyteen tai elintarvikkeesta annettavat tiedot johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Kuluttajatiedotetta ei yleensä tehdä suurkeittiötuotteista, koska kyseiset elintarvikkeet eivät ole kuluttajien suoraan hankittavissa, vaan suurkeittiön raaka-ainetta tai ravintoloissa nopeasti käytettäviä elintarvikkeita. Näiden tuotteiden takaisinvedot toteutuvat tehokkaasti jakeluketjun omalla viestinnällä ja muilla valvonnan toimilla. Suurkeittiötuotteiden osuus kaikista takaisinvedoista on ollut yleensä 10 - 15 prosenttia.

Kuluttajille tiedottaminen takaisinvedetystä tuotteesta on ensisijaisesti takaisinvetoa suorittavan yrityksen vastuulla. Tiedottamiseen käytettävää tapaa tai mediaa ei ole erikseen määrätty. Sähköinen media (uutissivustot, facebook, twitter, yrityksen internetsivut) on nopea tapa levittää tietoa. Osa kuluttajista ei kuitenkaan seuraa näitä ja siksi myös painetulla medialla on paikkansa kaikkien kuluttajien tavoittamisessa.

Ilmoita epäilyistä oman kunnan terveystarkastajalle

Kuluttajien, jotka epäilevät elintarvikkeen olevan terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman kuntansa elintarvikevalvontaan. Tuotevirheestä on hyvä kertoa myös elintarvikkeen ostopaikkaan, jotta kauppa voi tarvittaessa pysäyttää välittömästi tuotteen myynnin muille asiakkaille.

Sivu on viimeksi päivitetty 8.9.2021