Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuonna 2021

Ruokavirasto pitää tilastoa markkinoilta takaisinvedetyistä elintarvikkeista. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät ovat olleet kasvussa nyt kuudetta vuotta peräkkäin. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010–2021 ovat nähtävissä kuvassa 1.

Takaisinvedoiksi laskettuja tapauksia oli 309, mikä on 42 tapausta (16 %) edellisvuotta enemmän. Tietoja takaisinvedoista on kirjattu järjestelmällisemmin vuodesta 2006 lähtien. Tietojen kirjaamistavat ovat jonkin verran täsmentyneet ajan myötä ja siksi eri vuosien tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Kuva 1. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010–2021.

Kuva 1. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010–2021.

Mikä on takaisinveto?

Elintarvikealan toimijan tulee vetää pois markkinoilta elintarvikkeet, jotka voivat aiheuttaa riskin kuluttajan terveydelle tai johtaa kuluttajaa vakavasti harhaan. Takaisinvetotoimenpiteistä on kyse jo silloin, kun määräystenvastainen elintarvike on lähtenyt sen valmistajan tai markkinoille saattajan hallusta ketjun seuraavalle toimijalle ja sen matka kuluttajille tai raaka-aineeksi teollisuuteen pyritään pysäyttämään. Toisinaan koko erä on nopean reagoinnin ansiosta yhä väliportaan hallussa varastoituna, mutta joissain tapauksissa tuotetta on ehditty myydä myös kuluttajille. Tuotteesta vastaavalla toimijalla voi olla, tuotevirheen vakavuudesta riippuen, velvollisuus varoittaa kuluttajia tuotteen terveysvaarasta.

Toimiva ja tehokas järjestelmä

Takaisinvetojen lukumäärän kasvusta ei ole syytä vetää suoraa johtopäätöstä siitä, että kuluttajien turvallisuus olisi vaarantunut samassa suhteessa. Kasvuun voi olla muitakin syitä. On oletettavaa, että osa kuluttajista haluaa ilmoittaa havainnot tuotteessa ilmoittamattomasta allergeenistä viranomaisille tai valmistajalle. Kuluttajien aktiivisuuden lisääntyminen on todennäköisesti monesti nopeuttanut takaisinvedon aloittamista ja näin vähentänyt virheellisten elintarvikkeiden myynnissä oloaikaa.

Elintarvikealan toimija vastaa elintarvikkeen turvallisuudesta. Yritysten omavalvonnan kehittyminen (tuoteanalyysit, laaduntarkkailu ym.) on vaikuttanut siihen, että virheitä löytyy herkemmin ja yritykset tekevät osin siksi takaisinvetoja aiempaa enemmän.

Viranomaisvalvonta on riskiperusteista. Aiemmin määräystenvastaiseksi todettuja elintarvikkeita tarkastetaan jatkossa yhä useammin, samoin valvontakohteita, joissa on havaittu olevan enemmän puutteita. Tämän vuoksi viranomaistarkastukset myös johtavat aiempaa todennäköisemmin epäkohtien havaitsemiseen.

Monet takaisinvedot koskevat kivijalkakauppa-toimijoita, jotka ovat itse ostaneet tuote-erän, yleensä suoraan EU:n ulkopuolella sijaitsevalta tuottajalta tai valmistajalta. Näissä tilanteissa tuotemäärät ovat hyvin pieniä ja terveysriski kohdistuu vain pieneen määrään kuluttajia. Näiden kuluttajien tavoittaminen onnistuu yleensä parhaiten myymäläilmoituksilla ja yrityksen sosiaalisen median kanavilla, minkä vuoksi tapaukset jäävät julkisuudessa usein muita vastaavia vähemmälle huomiolle.

Tuotteen takaisinveto ei aina tarkoita tuotteen tuhoamista käyttökelvottomana. Pakkausmerkintävirheen ollessa kyseessä on usein hyväksyttävää kiinnittää tuotteeseen uusi, korjattu etiketti ja palauttaa sitten tuote myyntiin. Korjaustoimenpide soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa tuote ei vaadi kylmäsäilytystä. Toimijoita kannustetaan myös ohjaamaan tuotteet hävittämisen sijaan ruoka-apuun, kunhan kuluttajaturvallisuus ei vaarannu. Tästä aiheesta löytyy enemmän tietoa Ruokaviraston verkkosivustolla.

Yleisimmät syyt takaisinvetoihin vuonna 2021

Takaisinvetojen syihin ei ole sovittua virallista luokittelutapaa. Ruokavirasto käyttää tässä yhteydessä luokittelua, jossa elintarvikkeen määräystenvastaisuutta katsotaan kuluttajan näkökulmasta. Esimerkiksi mikrobiologiset virheet ovat mitä moninaisempia, joko jo tuotteen raaka-aineessa olleita tai vasta tuotanto- tai pakkausvaiheessa tuotteeseen tulleita tekijöitä, jotka johtavat tuotepakkauksen pullistumiseen, kokkaroitumiseen tai ovat tyystin aistein havaitsemattomia. Allergeenivirheellä tarkoitetaan tapauksia, joissa pakkausmerkinnöistä puuttuu tieto sellaisista elintarvikkeen ainesosista tai niiden jäämistä, jotka on mainittu EU:n elintarviketietoasetuksen allergeeniluettelossa.

Takaisinvetoja ovat perinteisesti aiheuttaneet eniten kolme syytä: mikrobiologiset tekijät, ilmoittamattomat allergeenit sekä kasvien torjunta-ainejäämät. Näiden lisäksi nousee esille usein jokin seikka, johon on elintarvikevalvonnassa kiinnitetty erityistä huomiota. Vuonna 2021 se oli jo edellisenä syksynä alkanut bambukuitua tai muita hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävien elintarvikekontaktimateriaalien EU-laajuinen valvontahanke. Toinen erityispiirre tarkasteluvuodessa oli yhä lisääntyneet havainnot etyleenioksidista eri elintarvikkeissa.  

Vuoden 2021 takaisinvetojen syyt on kuvattu ryhmiteltynä kuvassa 2. Alla kuvataan yleisimpiä takaisinvetojen syitä tarkemmin.

Etyleenioksidijäämät

Syyskuussa 2020 Ruokavirastolle ilmoitettiin EU:n elintarvikehälytysjärjestelmän (RASFF; Rapid Alert System for Food and Feed) välityksellä etyleenioksidijäämistä seesaminsiemenissä. Tämän jälkeen vastaavasta tuotevirheestä johtuvia ilmoituksia tuli lukuisia ja niistä seurasi Suomessa tuona vuonna yhteensä 45 takaisinvetoa. Tästä käytännössä aiemmin tuntemattomasta tuotevirheestä muodostui tavanomaisten mikrobiologisten syiden kanssa tuolloin lukumäärältään yhtä suuria takaisinvetojen aiheuttajia. Takaisinvedettäviä tuotteita olivat erityisesti seesaminsiemenet, tahini-tahnat, seesamiöljyt sekä erilaiset leipätuotteet. Suurin osa leivistä oli paistopistetuotteita tai ravintolakäyttöön tarkoitettuja.

Vuonna 2021 tehtiin yhä havaintoja etyleenioksidista seesamituotteissa, mutta niiden lisäksi etyleenioksidia havaittiin erilaisissa elintarvikelisäaineissa, kuten ksantaanikumissa ja johanneksenleipäpuujauheessa sekä psylliumjauheessa. Sen seurauksena takaisinvetoja tehtiin monenlaisista elintarvikkeista. Etyleenioksidin vuoksi tehtiin yhteensä 72 takaisinvetoa, mikä oli viime vuonna suurin yksittäinen takaisinvetojen syy. Enimmäismääriä useiden elintarvikkeiden etyleenioksidin jäämille on säädetty ns. torjunta-ainejäämäasetuksessa. Lisäksi kesällä 2021 sovittiin EU:n komission johdolla sovellettavista enimmäismääristä etyleenioksidin jäämille lisäaineissa sekä toimintaperiaatteet näiden enimmäismäärien ylittyessä. Tämän, sekä yritysten tarkan omavalvonnan ansiosta etyleenioksidista johtuvia takaisinvetoja tehtiin loppuvuonna vähenemässä määrin.

Etyleenioksidin elintarvikkeisiin päätymisen syyt eivät ole tarkkaan tiedossa. Sitä käytetään joissain EU:n ulkopuolisissa maissa mahdollisesti kasvinsuojeluaineena sekä esimerkiksi siementen ym. elintarviketeollisuuden kasvipohjaisten raaka-aineiden sterilointiin. EU:ssa etyleenioksidin käyttö elintarvikkeiden steriloinnissa on kuitenkin kielletty. Siksi sen enimmäismäärästä säädetään torjunta-ainejäämäasetuksessa ((EY) N:o 396/2005). Aineen arvellaan pitkään jatkuvassa käytössä lisäävän syöpäriskiä.

Mikrobiologiset virheet

Erilaiset mikrobiologiset virheet (salmonella-, listeria- ym. bakteerit ja homeet) aiheuttivat 49 takaisinvetoa (16 % tapauksista). Tapausten määrässä oli nousua 9 % edellisvuoteen verrattuna.

Salmonella on tyypillinen mikrobiologinen syy takaisinvetoon. Vuonna 2021 tehtiin 26 takaisinvetoa salmonellan vuoksi. Aiempina vuosina salmonellaa on todettu enimmäkseen ulkomaisessa lihassa tai lihatuotteessa, mutta nyt sitä löytyi esim. tuoreyrteistä, halvasta ja kananmunista. Nestemäisiä elintarvikkeita vedettiin pois myynnistä käymisen vuoksi. Viidessä tapauksessa takaisinvedon perusteena oli listeria, jota havaittiin ruukkuyrteissä ja juustoissa. 

Allergeenivirheet

Eräät elintarvikkeiden ainesosat aiheuttavat osalle kuluttajista allergisen reaktion. Tällaisia ainesosia ovat esimerkiksi gluteenia sisältävät viljat, maito, kala, muna ja maapähkinä. Nämä tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä korostetusti. Joskus elintarvikkeeseen päätyy vahingossa allergisoiva ainesosa, josta ei ole merkintää pakkauksessa. Syitä tapahtuneeseen voi olla esimerkiksi vanhan reseptin mukainen etiketti. Tuotanto- tai pakkausprosessissa voi myös tapahtua virhe, jolloin pakkauksessa on kokonaan tai osaksi väärää tuotetta. Allergeenivirheen vuoksi tehtiin 29 takaisinvetoa (vrt. edellisvuonna 38) kaikkiaan 13 eri ainesosan takia. 

Torjunta-ainejäämät

Kasvien tuotannossa käytettyjen torjunta-ainejäämien vuoksi tehdyt takaisinvedot lisääntyivät vuonna 2020 runsaasti ja niiden määrä pysyi lähes samalla tasolla myös 2021. Hedelmissä, vihanneksissa tai muissa kasviperäisissä elintarvikkeissa todettiin 33 kertaa takaisinvedon tarve. Monessa tapauksessa raja-arvot ylittyivät niin vähän, että tuotteista ei aiheutunut kuluttajille akuuttia terveysvaaraa. Kyseinen erä tuli tällöin vain vetää pois myynnistä ja hävittää kuluttajien kumuloituvan vaaran minimoimiseksi. Yksittäisistä tuotteista eniten eli kuusi kertaa kohdistui takaisinveto appelsiineihin, joista viisi tapausta koski egyptiläisiä appelsiineja.

Joissain tapauksissa kyse on ollut liian suurista jäämämääristä, joissain tapauksissa kokonaan kielletystä aineesta. Vaikka joitakin torjunta-aineita ei saa käyttää viljelyssä EU:n alueella, niille on voitu asettaa sallitut enimmäismäärät tuontituotteissa. Useissa tapauksissa tuotteiden maahantuojat ilmoittivat lisäävänsä omavalvonnan näytteenottoa löydön jälkeen. 

Muita takaisinvedon syitä ja niiden esimerkkejä

  • Pakkausmerkintävirheet (25 takaisinvetoa); väärä päiväys, puuttuvat suomenkieliset merkinnät tai pakkaussekaannus
  • Kontaktimateriaalista johtuvia takaisinvetoja tehtiin seitsemän enemmän kuin edellisvuonna, eli 23. Peräti 19 näistä koski EU:n muoviasetuksen 10/2011 vastaisia hyväksymättömiä kasvikuituja (esim. bambujauhoa) sisältäviä muovisia keittiötarvikkeita, astioita ja vastaavia.
  • Hyväksymättömistä uuselintarvikkeista johtuvia takaisinvetoja oli viime vuonna 17 kpl. Useimmiten uuselintarvikeainesosia havaittiin ravintolisissä (11 kpl), mutta myös tavanomaisissa elintarvikkeissa, kuten juomissa (5 kpl). Uuselintarvikkeet ovat ainesosia, joiden käyttö elintarvikkeena EU:n alueella ei ole tunnettua, minkä vuoksi niiden markkinoille saattaminen ei ole sallittua ilman erillistä turvallisuusarviota ja uuselintarvikelupaa.
  • Lisäainevirheet johtivat 10 takaisinvetoon. Näissä tapauksissa elintarvike sisälsi lisäainetta, joka ei ole sallittu kyseiseen elintarvikkeeseen tai lisäaineen määrä elintarvikkeessa ylitti suurimman sallitun määrän.

Kuva 2. Vuoden 2021 takaisinvetojen syyt ryhmiteltynä.

Kuva 2. Vuoden 2021 takaisinvetojen syyt ryhmiteltynä.

Takaisinvedetyistä elintarvikkeista ja elintarvikekontaktimateriaaleista (lukuunottamatta etyleenioksiditapauksia) oli 38 % lähtöisin toisesta EU-maasta. Suomalaisia elintarvikkeita takaisinvedetyistä tuotteista oli noin 20 % ja EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevia 42 %. Etyleenioksiditapaukset mukaan lukien 54 %:ssa takaisinvedoista tuote tai syy oli EU:n ulkopuolelta.

RASFF – omavalvonta – viranomaisvalvonta; eri lähteet

Elintarvikkeen määräystenvastaisuus ja takaisinvetotarve voidaan huomata esimerkiksi yrityksen omavalvonnassa tai viranomaisvalvonnassa. Kuluttajatkin saattavat kertoa havainnoistaan joko suoraan yritykselle tai viranomaiselle. Myös muut yritykset kuten esimerkiksi elintarvikkeiden vähittäismyyjät voivat havaita poikkeaman tuotteen laadussa tai merkinnöissä. Vuoden 2021 neljä suurinta takaisinvedon ensitiedon lähdettä on kuvattu jäljempänä olevassa kuvassa 3.

EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän RASFFin (Rapid Alert System for Food and Feed) kautta Suomelle ilmoitettujen tapausten kautta on ryhdytty viime vuosina useimmin takaisinvetoihin. RASFFin kautta tulleista tiedoista sai alkunsa 104 takaisinvetoa, joista 40 liittyi etyleenioksidiin. Muut ilmoitukset jakautuivat hyvin tasaisesti eri syiden kesken.

Kun yritys ilmoittaa viranomaisille takaisinvedosta, se ilmoittaa usein tuotteen virheen käyneen ilmi yrityksen omavalvonnan yhteydessä (vuonna 2021 52 tapauksessa). Tällä tarkoitetaan erilaisia seuranta- ja mittaustoimenpiteitä sekä yleistä tuotteiden ja tuotannon havainnointia, jota yrityksessä tehdään. Nämä takaisinvetotapaukset vaikuttavat painottuvan mikrobiologisiin virheisiin, jotka on havaittu omavalvontaohjelman mukaisissa laboratoriotutkimuksissa tai muussa tuotteiden laadun seurannassa. Myös pakkausvirheet huomataan usein jo valmistuspaikassa.

Tulli suorittaa paitsi EU:n ulkopuolelta tulevien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden rajavalvontaa, myös yleistä elintarvikkeiden markkinavalvontaa. Suunnitelmallisen ja aiempiin havaintoihin perustuvan näytteenoton hyvä kohdistuminen riskielintarvikkeisiin on johtanut viime vuonna 51 takaisinvetoon. 18:ssä näistä tapauksista virhe oli tuotteessa todettu torjunta-ainejäämä.   

Kuva 3. Mistä tieto takaisinvetotarpeesta on tullut?

Kuva 3. Mistä tieto takaisinvetotarpeesta on tullut?

Takaisinvedot löytyvät internetistä

Osasta takaisinvetoja tehdään tiedote Ruokaviraston internetsivuille.  Ruokavirasto julkaisee tietoa yrityksen tekemästä takaisinvedosta erityisesti silloin, jos kyse on kuluttajatuotteesta, virheellä on akuutti haittavaikutus kuluttajan terveyteen tai elintarvikkeesta annettavat tiedot johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Kuluttajatiedotetta ei yleensä tehdä suurkeittiötuotteista, koska kyseiset elintarvikkeet eivät ole kuluttajien suoraan hankittavissa, vaan suurkeittiön raaka-ainetta tai ravintoloissa nopeasti käytettäviä elintarvikkeita. Näiden tuotteiden takaisinvedot toteutuvat tehokkaasti jakeluketjun omalla viestinnällä ja muilla valvonnan toimilla. Suurkeittiötuotteiden osuus kaikista takaisinvedoista on ollut yleensä 10-15 prosenttia. Paistopistetuotteet ja muut välittömästi hankinnan jälkeen syötävät elintarvikkeet ovat myös niitä, joiden kohdalla julkisella kuluttajatiedottamisella ei voida katsoa saavutettavan ajoissa tarkoituksenmukaista hyötyä.

Kuluttajille tiedottaminen takaisinvedetystä tuotteesta on ensisijaisesti takaisinvetoa suorittavan yrityksen vastuulla. Tiedottamiseen käytettävää tapaa tai mediaa ei ole erikseen määrätty. Sähköinen media (uutissivustot, Facebook, Twitter, yrityksen internetsivut) on nopea tapa levittää tietoa. Osa kuluttajista ei kuitenkaan seuraa näitä ja siksi myös painetulla medialla on paikkansa kaikkien kuluttajien tavoittamisessa.

Ilmoita epäilyistä oman kunnan terveystarkastajalle

Kuluttajien, jotka epäilevät elintarvikkeen olevan terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman kuntansa elintarvikevalvontaan. Tuotevirheestä on hyvä kertoa myös elintarvikkeen ostopaikkaan, jotta kauppa voi tarvittaessa pysäyttää välittömästi tuotteen myynnin muille asiakkaille.

Sivu on viimeksi päivitetty 22.3.2022