Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuonna 2019

Ruokavirasto pitää tilastoa markkinoilta poisvedettävistä elintarvikkeista. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät ovat olleet kasvussa nyt neljättä vuotta peräkkäin. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010 – 2019 ovat nähtävissä kuvassa 1.

Takaisinvedoiksi laskettuja tapauksia oli tasan 200, mikä on 32 tapausta (19 %) edellisvuotta enemmän. Tietoja takaisinvedoista on kirjattu järjestelmällisemmin vuodesta 2006 lähtien. Tietojen kirjaamistavat ovat jonkin verran täsmentyneet ajan myötä ja siksi eri vuosien tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Kuva 1. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010–2019

Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010–2019 pylväsdoagrammina

Mikä on takaisinveto?

Elintarvikealan toimijan tulee vetää pois markkinoilta elintarvikkeet, jotka voivat aiheuttaa riskin kuluttajan terveydelle tai johtaa kuluttajaa oleellisesti harhaan. Tapaus luokitellaan Ruokavirastossa takaisinvedoksi, kun määräystenvastainen elintarvike on lähtenyt sen valmistajan tai markkinoille saattajan hallusta ketjun seuraavalle toimijalle ja sen matka kuluttajille tai raaka-aineeksi teollisuuteen pyritään pysäyttämään. Toisinaan koko erä on yhä väliportaan hallussa varastoituna, eikä kuluttajan terveys ole ehtinyt vaarantua. 

Toimiva ja tehokas järjestelmä

Takaisinvetojen lukumäärän kasvusta ei ole syytä vetää suoraa johtopäätöstä siitä, että kuluttajien turvallisuus olisi vaarantunut samassa suhteessa. Kasvuun löytyy useita selittäviä syitä. On havaittu esimerkiksi, että kuluttaja kokee olevansa ilmoitusvastuussa, kun huomaa terveydelle haitallisen elintarvikkeen markkinoilla. Merkittävä osa takaisinvetojen määrän kasvusta johtuu löydetyistä allergeenivirheistä. Ilmoittamattomasta allergeenistä koituu terveysvaaraa, ja kuluttajien aktiivisuuden lisääntyminen on saattanut jopa vähentää virheellisten elintarvikkeiden määrää markkinoilla.

Elintarvikealan toimija vastaa elintarvikkeen turvallisuudesta. Omavalvonnan kehittyminen (tuoteanalyysit, laaduntarkkailu ym.)  on vaikuttanut siihen, että virheitä löytyy ja takaisinvetoja tehdään enemmän.

Viranomaisvalvonta on entistä riskiperusteisempaa. Aiemmin määräystenvastaiseksi todettuja elintarvikkeita ja valvontakohteita, joissa on arvioitu olevan enemmän riskejä, tarkastetaan jatkossa useammin. Tämän vuoksi viranomaistarkastukset myös johtavat aiempaa todennäköisemmin epäkohtien havaitsemiseen.

Monet takaisinvedot koskevat kivijalkakauppa-toimijoita, jotka ovat itse ostaneet tuote-erän, yleensä suoraan EU:n ulkopuolella sijaitsevalta tuottajalta tai valmistajalta. Näissä tilanteissa tuotemäärät ovat hyvin pieniä ja terveysriski kohdistuu vain pieneen määrään kuluttajia.

Monessa kasvinsuojeluainejäämiin liittyvässä takaisinvedossa asetetut enimmäismäärät ylittyivät niin vähän, että tuotteista ei aiheutunut akuuttia kuluttajavaaraa. Kyseinen erä tuli kuitenkin vetää pois myynnistä ja hävittää kuluttajille aiheutuvan kumuloituvan terveysvaaran minimoimiseksi.

Tuotteen takaisinveto ei aina tarkoita tuotteen tuhoamista käyttökelvottomana. Pakkausmerkintävirheen ollessa kyseessä on usein hyväksyttävää kiinnittää tuotteeseen uusi, korjattu etiketti ja palauttaa sitten tuote myyntiin. Korjaustoimenpide soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa tuote ei vaadi kylmäsäilytystä. Toimijoita kannustetaan myös ohjaamaan tuotteet hävittämisen sijaan hyväntekeväisyyteen, kunhan kuluttajaturvallisuus ei vaarannu, vaan tarvittavat tiedot tuotteesta välittyvät kuluttajalle. Tästä aiheesta löytyy enemmän tietoa Ruokaviraston verkkosivustolla.

Elintarvikkeissa havaitut virheet

Takaisivetojen syiden luokitteluun ei ole sovittua virallista käytäntöä. Ruokavirasto käyttää tässä yhteydessä luokittelua, jossa elintarvikkeen määräystenvastaisuutta katsotaan kuluttajan näkökulmasta.  Esimerkiksi mikrobiologiset virheet ovat mitä moninaisempia, joko jo tuotteen raaka-aineessa olleita tai vasta pakkausvaiheessa tuotteeseen tulleita tekijöitä ja jotka kuluttaja kohtaa aistittavina tai huomaamattomina hygieenisen laadun virheinä. Allergeenivirheitä ovat pakkausmerkinnöissä mainitsemattomat ainesosat tai niiden jäämät, EU:n elintarviketietoasetuksen allergeeniluettelossa mainituista ainesosista.

Yleisimmät syyt takaisinvetoihin vuonna 2019

Niin pitkään kuin takaisinvetoja on seurattu, on huomattu selittämätöntä vaihtelua takaisinvetojen syissä. Tasaista kehitystä suuntaan tai toiseen ei voida havaita. Viimeisen kolmen vuoden aikana ovat kuitenkin allergeenisyyt, mikrobiologiset syyt ja (lukumäärältään vähäisemmät) lisäainevirheet olleet selkeimmin lisääntymään päin.

Vuoden 2019 takaisinvetojen syyt on kuvattu ryhmiteltynä kuvassa 2. Alla kuvataan yleisimpiä takaisinvetojen syitä tarkemmin.

Allergeenivirheet

Jotkin elintarvikkeen ainesosat aiheuttavat osalle kuluttajista allergisen tai yliherkkyydestä johtuvan reaktion, mutta eivät vaikuta toisiin kuluttajiin haitallisesti. Tällaisia ainesosia ovat esimerkiksi gluteenia sisältävät viljat, maito, kala, muna ja maapähkinä, jotka tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä korostetusti. Joskus tuotannossa tapahtuu virhe, ja elintarvikkeeseen päätyy vahingossa allergisoiva ainesosa, josta ei ole merkintää pakkauksessa. Syitä tapahtuneeseen voi olla esimerkiksi vanhan reseptin mukainen etiketti tai tuotanto- tai pakkausprosessissa tapahtunut virhe, jolloin pakkauksessa on kokonaan tai osaksi väärää tuotetta. Allergeenivirheiden osuus takaisinvedoissa oli toista vuotta peräkkäin suurin, 27 %. Nousua edellisvuoteen oli 50 %.

Mikrobiologiset virheet

Erilaiset mikrobiologiset virheet (salmonella-, listeria- ym. bakteerit ja homeet) aiheuttivat toiseksi eniten takaisivetoja (20 % tapauksista). Tapausten määrässä oli nousua 29 % edellisvuoteen.

Salmonella on usein ollut takaisinvetojen syynä. Vuonna 2019 tehtiin 15 takaisinvetoa salmonellan vuoksi. Nämä elintarvikkeet olivat useimmiten muualta Euroopasta tuotua lihaa. Myös nestemäisiä elintarvikkeita vedettiin pois myynnistä. Kahdeksan tuotteen pakkaukset pullistuivat käymisen vuoksi.

Lisäainevirheet

Lisäainevirheet johtivat 18 takaisinvetoon. Näissä tapauksissa elintarvike sisälsi lisäainetta, joka ei ole sallittu kyseiseen elintarvikkeeseen tai lisäaineen määrä elintarvikkeessa ylitti suurimman sallitun määrän. Lisäainevirheistä johtuvien takaisinvetojen määrä oli hieman edellisvuotta suurempi. Kuudessa takaisinvedossa oli kyse EU:n alueella kokonaan kielletyistä Rhodamiini B. tai Sudan-väriaineista, joita pidetään terveydelle haitallisina. Muissa takaisinvedoissa lisäainevirhe ei aiheuttanut terveysvaaraa.

Muita takaisinvedon syitä ja niiden esimerkkejä

  • Kasvinsuojeluainejäämiin liittyvät syyt (8 %): elintarvikkeissa havaittu kasvinsuojeluainejäämiä, joiden määrät ylittävät EU:ssa asetetut enimmäismäärät.
  • Pakkausmerkintävirheet (6 %); väärä päiväys, puuttuvat suomenkieliset merkinnät tai pakkaussekaannus
  • Homemyrkyt (6 %); joissain elintarvikkeissa otollisissa olosuhteissa syntyvät myrkyt

 

Kuva 2. Vuoden 2019 takaisinvetojen syyt ryhmiteltynä

Vuoden 2019 takaisinvetojen syyt ryhmiteltynä pylväsdiagrammina.

Takaisinvedetyistä elintarvikkeista ja elintarvikekontaktimateriaaleista 45 % oli lähtöisin toisesta EU-maasta. Suomalaisia elintarvikkeita takaisinvedetyistä tuotteista oli noin 28 % ja EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevia myös noin 28%.

RASFF – kuluttajat – omavalvonta; tieto kulkee

Elintarvikkeen määräystenvastaisuus ja takaisinvetotarve voidaan huomata yrityksen omavalvonnassa tai viranomaisvalvonnassa. Kuluttajat saattavat kertoa havainnoistaan joko suoraan yritykselle tai viranomaiselle. Myös muut yritykset kuten esimerkiksi elintarvikkeiden vähittäismyyjät voivat havaita poikkeaman tuotteen laadussa tai merkinnöissä. Vuoden 2019 kolme suurinta takaisinvedon ensitiedon lähdettä on kuvattu jäljempänä olevassa kuvassa 3.

EUn elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän RASFFin (Rapid Alert System for Food and Feed) kautta Suomelle ilmoitettujen takaisinvetojen määrä on vuoden 2017 selkeän notkahduksen jälkeen palautunut takaisin melko korkealle tasolle. Vuoden 2019 aikana RASFFin kautta saatiin tieto kolmanneksesta kaikista takaisinvedoistamme.

Kuluttajilta tai toisilta elintarvikealan toimijoilta tulleen tiedon pohjalta on vuonna 2019 tehty takaisinvetoja lähes kaksinkertainen määrä aiempien vuosien tasoon verrattuna. Määrä edustaa neljäsosaa kaikista takaisinvedoista. Kuluttajat ovat havainneet, todennäköisesti oman tai läheisen allergisen reaktion vuoksi, ilmoittamattomia allergeeneja sekä pakkaussekaannuksia. Viimemainituissa tapauksissa tuote on itsessään moitteeton, mutta se on toisen tuotteen pakkauksessa.

Kuva 3. Mistä tieto takaisinvetotarpeesta on tullut?

Mistä tieto takaisinvetotarpeesta on tullut.

 

Takaisinvedot löytyvät internetistä

Osasta takaisinvetoja tehdään tiedote Ruokaviraston internetsivuille.  Ruokavirasto välittää tiedon yrityksen tekemästä takaisinvedosta erityisesti silloin, jos kyse on kuluttajatuotteesta, virheellä on akuutti haittavaikutus kuluttajan terveyteen tai elintarvikkeesta annettavat tiedot johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Kuluttajatiedotetta ei yleensä tehdä suurkeittiötuotteista, koska kyseiset elintarvikkeet eivät ole kuluttajien suoraan hankittavissa, vaan suurkeittiön raaka-ainetta tai ravintoloissa nopeasti käytettäviä elintarvikkeita. Näiden tuotteiden takaisinvedot toteutuvat tehokkaasti jakeluketjun omalla viestinnällä ja muilla valvonnan toimilla. Suurkeittiötuotteiden osuus kaikista takaisinvedoista on ollut 2010-luvulla 10 - 15 prosenttia.

Kuluttajille tiedottaminen takaisinvedetystä tuotteesta on ensisijaisesti takaisinvetoa suorittavan yrityksen vastuulla. Tiedottamiseen käytettävää tapaa tai mediaa ei ole erikseen määrätty. Sähköinen media (uutissivustot, facebook, twitter, yrityksen internetsivut) on nopea tapa levittää tietoa, mutta osa kuluttajista on yhä sen ulkopuolella ja siksi myös painetulla medialla on paikkansa kaikkien kuluttajien tavoittamisessa.

Ilmoita epäilyistä oman kunnan terveystarkastajalle

Kuluttajien, jotka epäilevät elintarvikkeen olevan terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman kuntansa elintarvikevalvontaan. Tuotevirheestä on hyvä kertoa myös elintarvikkeen ostopaikkaan, jotta kauppa voi tarvittaessa pysäyttää välittömästi tuotteen myynnin muille asiakkaille.

Sivu on viimeksi päivitetty 3.3.2020