Rehun valmistus, rehujen pakkausmerkinnät

Julkaisupäivä: 14. kesäkuuta 2022

Kaikki luomutuotannon ohjeet

Ohje: 819/04.02.00.01/2022

Rehun valmistus, rehujen pakkausmerkinnät

Tässä osiossa ohjeistetaan mitä asioita sinun tulee rehulainsäädännön lisäksi huomioida suunnitellessasi luomurehujen valmistusta, markkinointia, varastointia, kuljetusta ja luomurehujen sisämarkkinakauppaa. Luomurehujen tuontia EU:n ulkopuolelta käsitellään muiden luomutuotteiden tuonnin ohjeessa. Tämä ohjeen tarkoitus on helpottaa sinua toimimaan lainsäädännön mukaisesti ja antaa käytännön neuvoja, joita noudattamalla toimintasi täyttää luomulainsäädännön vaatimukset. Ohjeessa Ruokavirasto tulkitsee lainsäädäntöä, joten ohje ei ole juridisesti sitova. Sinun tulee itse varmistaa lainsäädännön vaatimukset.

Luomurehujen valvontajärjestelmä kattaa tällä hetkellä tuotantoeläinten rehut. Lemmikki- tai luonnoneläinten rehuille ei toistaiseksi ole Suomessa luomuvalvontajärjestelmää, joten näitä rehuja ei voi Suomessa valmistaa ja markkinoida luomutuotteina. Kun EU:n yhteiset standardit näille rehuille saadaan valmiiksi, tehdään Suomeen valvontajärjestelmä myös näille rehuille.

Lisätietoja kaikkien rehujen valvonnasta saat Ruokaviraston kotisivuilta www.ruokavirasto.fi tai Ruokaviraston rehujaostosta.

1 Luomurehujen valvontajärjestelmään liittyminen

Rehualan toimintaan kuuluu koko rehuketju alkutuotannosta kaupan portaaseen asti. Luonnonmukaisten rehujen valvontajärjestelmään voit hakea, kun olet rekisteröitynyt rehualan toimijaksi Ruokavirastoon. Luomurehujen valvontaan liittyvän rehualan toimijan pitää noudattaa sekä rehu- että luomulainsäädäntöä.

1.1 Kenen tulee liittyä luomurehujen valvontajärjestelmään?

Luomurehuja valmistavien, markkinoivien, varastoivien ja/tai maahantuovien rehualan toimijoiden tulee liittyä luomurehujen valvontajärjestelmään. Luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavien merkintöjen käyttö rehuissa edellyttää liittymistäsi luomuvalvontajärjestelmään, jotta koko luomutuotantoketju on valvottu. Luomurehuvalvontaan on kuuluttava myös, jos olet antanut sopimuksella kolmannelle osapuolelle tehtäväksi luonnonmukaisten rehujen tuotannon, varastoinnin, valmistuksen, maahantuonnin tai maastaviennin.

Luomutilojen välinen kauppa:

Luomuvalvontajärjestelmään kuuluvien tilojen välillä voidaan käydä kauppaa jalostamattomilla kasvinviljelytuotteilla liittymättä luomurehujen valvontajärjestelmään.

Viljan koostumuksen muuttaminen erottamalla viljasta jotain osia on rehun valmistamista (esim. rypsin puristaminen, viljan kuoriminen). Tässä tapauksessa luomutilan pitää rekisteröityä rehualan toimijaksi ja liittyä luomurehujen valvontajärjestelmään.

Vähittäiskauppa:

Jos markkinoit luomurehuja suoraan loppukäyttäjälle tai kuluttajille, sinun ei tarvitse kuulua luomurehuvalvontaan, jos et itse tuota tai valmista luomurehuja etkä varastoi niitä muualla kuin myyntipisteen yhteydessä.

Tuotantoeläinten rehujen myyjän pitää kuitenkin olla rekisteröitynyt rehualan toimija (esim. maatalouskaupat).

Luomurehujen maahantuonti:

Luomurehujen maahantuonti edellyttää liittymistäsi luomurehujen valvontajärjestelmään. Samoin, jos annat tuonnin kolmannen osapuolen tehtäväksi.

Tukkukauppa:

Jos myyt luonnonmukaisesti tuotettuja rehuja muille kuin suoraan kuluttajalle/loppukäyttäjälle (esim. vähittäiskaupoille), pitää sinun kuulua luomurehujen valvontajärjestelmään. Samaten luomurehuja välittävän yrityksen pitää kuulua luomurehuvalvontaan.

Varastointi

Luomurehujen varaston pitää olla luomuhyväksytty. Jos käytät ulkopuolista varastopalvelua luomurehujesi varastointiin, sinun pitää ilmoittaa Ruokavirastolle ennen varastoinnin aloittamista, missä varastointilaitoksissa luomurehua tullaan varastoimaan ja varmistua siitä, että varastointilaitos kuuluu luomuvalvontajärjestelmään.

Varastointia voidaan tehdä alihankinnalla kirjallisella sopimuksella, jolloin alihankkijan ei tarvitse itse liittyä luomurehujen valvontajärjestelmään. Myös luomurehuja alihankkijana toimivalle varastolle tehdään luomurehutarkastus vuosittain päämiehen tarkastuksen lisäksi. Sopimus alihankinnasta on tehtävä ennakkoon ja päämiehen on ilmoitettava Ruokavirastoon varastoinnin ja alihankinnan aloittamisesta ennen toiminnan aloittamista.

Kuljetus

Kuljetusyrityksen ei tarvitse liittyä luomurehuvalvontaan. Oman yrityksen ulkopuolisia kuljetusyrityspalveluja käyttävän luomurehun toimittajan pitää varmistua siitä, että kuljetusyritys osaa ja voi käsitellä luomurehuja, ja että yritys on rekisteröitynyt rehualan toimija.

Luomurehuaineet ja valmiit luomurehut pitää kuljettaa pääsääntöisesti suljetuissa pakkauksissa, joissa tulee olla asianmukaiset pakkausmerkinnät. Suljetulla pakkauksella tarkoitetaan pakkausta tai säiliötä, joka on kiinni niin, ettei sisältö voi kontaminoitua tai sitä ei voi korvata toisella tuotteella tahattomasti, vaan pakkaus tai esim. kontin sinetti pitää rikkoa tarkoituksella. Yksittäisten pakattujen rehujen kohdalla riittää se, että rehut on pakattu suljettuihin myyntipakkauksiin, joita ei voi avata ilman, että pakkaus rikkoutuu. Kahden luomuvalvontajärjestelmään kuuluvan toimijan välillä luomurehuja voidaan kuljettaa pakkaamatta (esim. luomutilat).

1.2 Valvontajärjestelmään hyväksytyn toimijan velvollisuudet

Luomurehujen valvontajärjestelmään liittyneen toimijan velvollisuudet yhtenevät muiden luomutoimijoiden velvollisuuksien kanssa. (Yleiset ehdot)

Rehuihin liittyvä laadunvarmistussuunnitelma ja luomusuunnitelma täytyy pitää ajan tasalla. Luomusuunnitelmaan kuuluvat vähimmäisvaatimukset löytyvät kohdasta Yleiset ehdot. Yrityksesi laadunvarmistussuunnitelman (omavalvonnan) tarkoituksena on varmistaa hyvien toimintatapojen avulla kaikkien rehujen turvallisuus sekä luomurehujen aitous ja erillään pito muista rehuista. Sinun tulee huomioida HACCP-periaatteet (Hazard Analysis and Critical Control Point) toiminnassasi ja ylläpitää vaara-analyysiä ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmää, jossa huomioidaan sekä rehujen turvallisuus että luomurehujen erityisvaatimukset. Laatujärjestelmää, kirjanpitoa ja taselaskelmia tarkastetaan tarkastuskäynneillä.

Kirjalliset ohjeet

Sinulla tulee olla kirjallinen ohjeistus kaikista käytännön toimenpiteistä, jotka olet laatinut varmistaaksesi luomutuotannon sääntöjen noudattamisen. Näitä ovat esim. puhdistustoimenpiteet, omavalvonnan näytteenotto ja näytteiden analysointi. Laatujärjestelmässäsi määritellään rehuista tutkittavat analyysit, analysointitiheys, analyysien määrät ja analysoiva laboratorio sekä tuotannon ajallinen tai muu eriyttäminen, jos samoissa tiloissa valmistetaan myös muuta kuin luomurehua.

Varotoimenpiteiden kuvaus

Sinun pitää kuvata varotoimenpiteet ja niiden toteutuksesta täytyy pitää kirjaa. Varotoimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa, että luomurehu ei kontaminoidu missään tuotannon, varastoinnin tai kuljetuksen vaiheessa eikä sen valmistukseen käytetä luonnonmukaisessa tuotannossa hyväksymättömiä tuotantopanoksia tai -menetelmiä. Velvollisuuksiisi kuuluvat luotettava siilokirjanpito ja sen varmentaminen, työntekijöiden huolellinen perehdytys, luomutuotannon sääntöjen tunteminen, vastuiden jako organisaatiossa sekä tarvittavat puhdistustoimenpiteet ja huuhteluajot, kun valmistetaan myös muita kuin luomurehuja.

Myös alihankkijan pitää toimia luomuasetuksen vaatimusten mukaisesti ja häneltä täytyy löytyä tarvittavat asiakirjat ja kuvaukset. Alihankintasopimus pitää tehdä kirjallisesti, ja alihankinta pitää kuvata ja huomioida laatujärjestelmässäsi. Päämiehenä sinun on ilmoitettava Ruokavirastolle alihankinnan alkamisesta.

1.3 Kirjanpito ja taselaskelmat

Rehujen jäljitettävyyden todentamiseksi sinun tulee pitää kirjaa valmistetuista luomurehuista ja rehuissa käytetyistä raaka-aineista. Kirjanpidosta on käytävä ilmi luomurehujen valmistukseen hankitut rehuaineet/rehut, niiden tuotantotapa (luomu, siirtymävaihe, tavanomainen), rehuaineiden myyjä, tuotteiden toimittaja (jos eri kuin myyjä, esim. kuljetusliike) ja toimituspäivä. Valmistettujen luomurehujen osalta tulee pitää kirjaa rehujen luonteesta (täysrehu tms.), määrät, valmistuspäivämäärät sekä rehun ostajan/vastaanottajan yhteystiedoista.

Jos yrityksesi ei varastoi tai käsittele fyysisesti luomurehuja, ovat kirjanpitovaatimukset seuraavat: Ostettujen ja myytyjen luonnonmukaisten tuotteiden luonne, määrät, toimittajat, ostajat, vastaanottajat sekä tuotteiden myyjät tai viejät, jos nämä eivät ole samalla tavarantoimittajia.

Luomurehujen vastaanotossa sinun pitää kirjata pakkausmerkintöjen ja saateasiakirjojen vastaavuuden tarkastusten tulos. Vastaanotettaessa luomurehuja tarkistat, että pakkauksissa ja saateasiakirjoissa olevat tiedot (toimijan ja tuotteen nimi, eränumero, valvontaviranomaisen tunnusnumero) vastaavat toisiaan. Tarkastuksen tuloksen voit kirjata esim. vaatimuksenmukaisuusvakuuteen (erän yksilöivä asiakirja), ja vahvistaa päivämäärällä ja allekirjoituksella.

Kirjanpidostasi pitää saada helposti selville vastaanotetut, varastossa olevat ja luovutetut rehumäärät. Näistä määristä on laadittava määräajoin yhteenvedot. Kirjanpidostasi on käytävä ilmi tuotantopanosten ja tuotoksen tase, joiden on aina oltava yhtä suuret. Tästä syystä myös toiminnassa syntyvä hävikki on kirjattava. Se, kuinka usein taselaskelmia teet, riippuu toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Pääsääntöisesti taseet laaditaan neljännesvuosittain. Erillistä taselaskelmaa ei tarvitse tehdä, jos kirjanpidostasi saa taseen vaivatta, esim. luomutarkastuksen aikana.

Tarkastuskäynnillä tarkastetaan myös varastokirjanpito, josta pitää selvitä toimijan varastossa olevat luonnonmukaiset rehut ja niiden määrä sekä jäljitettävyys. Varastolla täytyy pitää tulevista ja lähtevistä tuotantopanoksista ja luomurehuista kirjaa. Varastokirjanpidon taseella tarkoitetaan yhteenvetoa siitä, kuinka paljon tuotantopanoksia ja valmiita tuotteita varastosta löytyy.

Ajan tasalla olevaa kirjanpitoa on pidettävä yksikkökohtaisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevasta yksiköstä. Kirjanpitoon kirjatut tiedot on voitava osoittaa oikeiksi asianmukaisilla tositteilla. Toimijan tulee varmistaa, että jokaista luomurehusta vastaanoton yhteydessä saadaan erän, alkuperän ja tuotantotavan yksilöivä asiakirja. Asiakirjojen säilytysvelvollisuus on viisi vuotta.

1.4 Tuotantosäännöt

Luomurehut tulee pääsääntöisesti valmistaa kokonaan luonnonmukaisesti tuotetuista rehuaineista. Luomutuotannossa sallitut tavanomaisesti tuotetut rehuaineet ja rehun lisäaineet on listattu asetuksen (EU) N:o 2021/1165 liitteessä III. Rehun lisäaineiden ja valmistuksen apuaineiden käyttöä tulee rajoittaa vain välttämättömään käyttöön tai erityisiin ravitsemuksellisiin tarkoituksiin. Kivennäisrehujen, hivenaineiden, vitamiinien tai vitamiinien esiasteiden tulee olla ensisijaisesti luonnollista alkuperää. Luomurehujen valmistuksessa tulee käyttää ensisijaisesti biologisia, mekaanisia ja fysikaalisia menetelmiä. Luomutuotannossa olevat tuotantoeläimet tulee ruokkia eläimen ravitsemukselliset tarpeet sen eri kehitysvaiheissa täyttävällä luomurehulla.

Luomurehuissa käytettävien raaka-aineiden ja valmistusmenetelmien on oltava luomusäädösten ja hyvän rehujen valmistuskäytännön periaatteiden mukaisia. Sinun pitää varmistaa, että vain luomusäädösten mukaiset rehut on merkitty luomuviittauksin, ja varmistaa riittävillä varotoimenpiteillä, että luomurehut eivät kontaminoidu sallimattomilla rehuilla, raaka-aineilla tms. Nämä varotoimenpiteet tulee sisällyttää laadunvarmistussuunnitelmaan ja HACCP-järjestelmään.

Tavanomaisten ja luomurehujen erillään pito:

Jos käsittelet, varastoit ja/tai kuljetat samoissa tiloissa tai kalustolla sekä luonnonmukaisesti että tavanomaisesti tuotettuja rehuja, sinua koskevat erillään pitovaatimukset. Sinun on huolehdittava siitä, että luomurehut ja muut rehut, tai muut kuin luomutuotannossa sallitut aineet, eivät pääse sekoittumaan eivätkä vaihtumaan missään valmistuksen, varastoinnin tai kuljetuksen vaiheessa.

Luomurehut on valmistettava ajallisesti tai paikallisesti erillään muusta rehujen valmistuksesta. Lisäksi luomurehujen valmistustoiminta on suoritettava yhtenäisenä jaksona ja kokonaisina erinä. Luomurehujen valmistus, pakkaus tai muut käsittelytoimenpiteet tavanomaisen tuotannon jälkeen tulee aloittaa vasta kun laitteet on huolellisesti puhdistettu, jotta luomurehut eivät kontaminoidu. Tätä varten sinulla pitää olla suunnitelma, miten tuotantolaitteet ja –tilat voidaan puhdistaa siten, etteivät luomurehut kontaminoidu.

Valmiit luomurehut tulee varastoida eri paikassa tai ajallisesti eri aikaan kuin muut rehut. Toiminnoista (luomu ja muut) sekä valmistusmääristä tulee pitää kirjaa ja ilmoittaa ne pyydettäessä Ruokavirastolle. Rehujen jäljitettävyydestä tulee varmistua riittävillä toimenpiteillä (esim. valmistuserien numeroinnilla) sekä huolehtia, ettei luomurehuja sekoiteta tai etteivät ne sekoitu muihin rehuihin.

Puhdistustoimenpiteet:

Sinun pitää määritellä toimintaan riittävän tehokkaat puhdistusmenettelyt (mm. toimenpiteet, käytettävät välineet ja aineet sekä puhdistusten tiheys). Puhdistustoimenpiteet kuvaat laatujärjestelmässä ja niiden suorittaminen on aina kirjattava ylös. Esim. tuotantolinjat voidaan ajaa tyhjiksi, sen jälkeen puhdistaa hyvin, tarkastaa puhdistuksen tulos fyysisesti ja kirjata tarkastuksen tulos, joka merkitään kirjanpitoon. Luomurehujen valmistuksen alkaessa voit vielä tarvittaessa ottaa ensimmäisestä erästä pienen määrän luomurehua erilleen (ns. huuhteluajo). Huuhteluajon rehun voit markkinoida tavanomaisesti tuotettuna. Toimivan erillään pidon todistat asianmukaisella kirjanpidolla.

Kielletyt aineet ja valmistusmenetelmät:

Tietyt raaka-aineet ja valmistusmenetelmät eivät sovellu luomutuotantoon. Luomueläintuotannossa ei ole sallittua käyttää kasvunedistäjiä tai synteettisiä aminohappoja. Luomurehuissa ei saa käyttää rehuaineita, jotka on valmistettu kemiallisesti syntetisoitujen liuottimien avulla (esim. uuttamisprosessista saatavat rouheet).

Muuntogeenisten organismien (gmo) ja tuotteiden, jotka on tuotettu muuntogeenisistä organismeista tai ovat niiden tuottamia, käyttö on kielletty luonnonmukaisessa tuotannossa. Poikkeuksena ovat eläinlääkkeet, joita edellä mainittu kielto ei koske. Sinun on itse varmistettava, etteivät käyttämäsi tuotteet tai tuotantopanokset (esim. rehuaineet tai rehun lisäaineet) ole valmistettu gm-aineksista tai tuotettu niiden avulla. Pääsääntöisesti rehujen ja elintarvikkeiden kohdalla voit luottaa tuotteen pakkausmerkintöihin tai tuotteen mukana kulkeviin asiakirjoihin, koska lainsäädäntö edellyttää merkitsemään gm-rehut ja -elintarvikkeet. Muiden tavanomaisesti tuotettujen tuotantopanosten kohdalla sinun on vaadittava myyjältä valmistajan antama vakuutus, ettei tuote sisällä muuntogeenisiä organismeja tai niillä tuotettuja aineita. Näitä potentiaalisia rehuaineita ovat sellaiset rehun lisäaineet, kuten entsyymit ja mikrobivalmisteet, joita valmistetaan muuntogeenisistä organismeista, niistä tuotetuista tuotteista tai niiden avulla. Luonnonmukaisesti tuotettujen rehujen/rehuaineiden osalta vakuutta ei tarvita.

Tilanteessa, jossa EU:ssa hyväksyttyä muuntogeenistä ainesta on todettu luomurehusta, tulee ensin selvittää gm-aineksen pitoisuus. Jos gm-aineksen pitoisuus alittaa lainsäädännön asettaman muuntogeenisen aineksen merkintärajan (0,9 %), kontaminoituminen on yksittäinen tapaus ja sitä on ollut teknisesti mahdotonta välttää, voidaan rehu markkinoida luomuna tai ko. luomurehuaineesta voidaan valmistaa luomurehuja. Ruokavirasto suosittelee, että luomurehuja valmistava tai markkinoiva toimija seuraa hankkimiensa raaka-aineiden/luomurehujen laatua tutkimalla rehuista gm-aineksia osana omavalvontaa.

Luomurehuja tai niiden raaka-aineita ei saa käsitellä siten, että käsittelyllä pyritään palauttamaan jokin ominaisuus, joka on valmistuksessa tai varastoinnissa menetetty. Tällaisten tekniikoiden käyttö on kielletty myös silloin, jos niillä on kuluttajaa harhaanjohtava vaikutus tai niillä korjataan huolimatonta käsittelyä. Luomurehujen käsittelyssä ionisoivan säteilyn käyttö on kielletty.

Luonnonmukaisen tuotannon siirtymävaiheessa saatu rehu:

Luomurehussa ei saa olla samaa rehuainetta luomuna ja tavanomaisena tai siirtymävaiheessa tuotettuna ja tavanomaisena.

Luonnonmukaisen tuotannon siirtymävaiheessa saatua rehua (ns. SV2-rehu) voidaan käyttää kotieläinten ruokinnassa luomutiloilla. Jos luomutuotannon SV2-rehu on muualla kuin omalla tilalla tuotettu, sen käyttö voi olla enintään 30 % rehuannoksesta. Lisätietoja siirtymävaiheessa saadun rehun käytöstä löytyy ohjeen Eläintuotanto -kohdasta.

Tavanomaisen valkuaisrehun käyttö sikojen ja siipikarjan ruokinnassa:

Komission asetus 2021/1165 mahdollistaa alle 35 kg sikojen ja nuoren siipikarjan ruokinnassa tavanomaisten valkuaisyhdisteiden käytön 31.12.2026 asti, jos luonnonmukaisesti tuotettua valkuaisrehua ei ole saatavilla. Luomutila voi käyttää tavanomaista valkuaisyhdistettä enintään 5 % vuosittaisesta (12 kk jakso) maatalousperäisten rehujen sisältämästä kuiva-aineesta.

Rehut, joiden osalta epäillään, että ne eivät täytä luomuvaatimuksia:

Jos epäilet, että tuottamasi, valmistamasi tai toiselta toimijalta saamasi rehu ei täytä luomuvaatimuksia, on sinun joko poistettava luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavat merkinnät kyseisestä tuotteesta tai siirrettävä rehut erilleen ja lopetettava niiden markkinointi luonnonmukaisesti tuotettuna. Voit valmistaa, pakata ja/tai saattaa rehun markkinoille luomuna vasta, kun epäilys on poistunut. Mikäli kyseinen rehu täyttää rehulainsäädännön vaatimukset, voit markkinoida rehun tavanomaisesti tuotettuna. Sinun on välittömästi ilmoitettava Ruokavirastolle tällaisista epäilyttävistä tapauksista. Ruokavirasto voi vaatia, että tuotetta ei saa markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuna elleivät toimittamasi tai jostain muusta lähteestä saadut tiedot vakuuta Ruokavirastoa siitä, että epäilys on poistettu. Mikäli toimit vastoin luomusäädöksiä, voidaan sinulle määrätä markkinointikielto.

2 Tuotantotarkastukset

2.1 Mitä ovat tuotantotarkastukset?

Rehualan toimijoita valvotaan tuotantotarkastuskäynneillä. Rehuhygienia-asetukseen perustuvat tarkastukset määräytyvät rehualan toimijoille riskiperusteisesti, ja tällä tarkastuksella katsotaan, että täytät rehulainsäädännön vaatimukset.

Tämän lisäksi luomurehujen valvontajärjestelmään kuuluvien rehutoimijoiden luona tehdään luomutarkastus vähintään kerran vuodessa, jolla varmistetaan, että noudatat luonnonmukaisen tuotannon vaatimuksia. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta, ja valvonnassa havaittuihin riskeihin perustuen voidaan myös tehdä ylimääräisiä luomurehutarkastuksia. Jos toiminnassasi on havaittu epäkohtia, voidaan yrityksellesi määrätä maksullinen uusintatarkastus.

Jonain vuosina luomurehujen valvontaan kuuluvalle toimijalle tehdään siis useampia tarkastuskäyntejä rehuihin liittyen.

Luonnonmukaisten rehujen valvonta on pääasiassa asiakirjavalvontaa ja siksi luomuvalvontaan liittyminen edellyttää toimintatapojen kirjallista kuvausta ja suoritettujen toimenpiteiden jatkuvaa kirjaamista. Luomutarkastuksella yrityksesi työohjeet, rehuaineiden/rehujen merkinnät sekä kaikki luomutoimintaan liittyvät tositteet ovat tärkeitä tarkastuksen kohteita ja sinun on varmistettava, että kaikki asiakirjat löytyvät ja ovat tarkastettavissa tarkastuskäynnillä. Tarkastuksella tarkastetaan fyysisesti myös tuotanto- ja varastotiloja sekä varmistetaan, että luomurehujen erillään pito toimii, pakkausmerkinnät ovat kunnossa ja sekoittuminen muihin rehuihin on estetty tehokkaasti.

Luomutarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, jonka perusteella Ruokavirasto tekee päätöksen tuotantotarkastuksen hyväksymisestä. Varmennat tuotantotarkastuskertomuksen allekirjoituksellasi (tai kuittaus sähköpostilla). Hyväksytyn tuotantotarkastuksen jälkeen saat valvontajärjestelmään kuulumisesta asiakirjaselvityksen. Mikäli kuulut johonkin toiseen luomuvalvontajärjestelmään esim. elintarvikkeiden tai alkutuotannon osalta, samalla tarkastuskäynnillä voidaan suorittaa kaikkien tuotantosuuntien luomutarkastukset.

2.2 Tarkastajat

Ruokavirasto valvoo luonnonmukaisesti tuotettujen rehujen valvontajärjestelmään kuuluvia toimijoita käyttäen apunaan valtuuttamiaan tarkastajia. Tarkastajat toimivat virkavastuulla. Tarkastajat tekevät Ruokaviraston toimeksiannosta valvontajärjestelmään kuuluvan toimijan luona tuotantotarkastuksen vähintään kerran vuodessa.

2.3 Valvontamaksut

Luomurehujen valvonta on maksullista ja luomuhakemusten käsittelystä, tarkastuksista ja päätöksistä laskutetaan voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Hinnasto on saatavissa Ruokaviraston nettisivuilta.
Ruokaviraston hinnasto perustuu kulloinkin voimassa olevaan Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen Ruokaviraston maksullisista suoritteista.

3 Rehujen merkitseminen luonnonmukaisesti tuotetuiksi

Rehussa katsotaan olevan luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia ilmauksia, jos annat ostajan ymmärtää pakkausmerkinnöissä, mainonnassa tai kaupallisissa asiakirjoissa, että rehu olisi tuotettu luomusäädösten mukaisesti. Muuntogeeniseksi merkittyjä rehuja/rehuaineita tai niistä valmistettuja rehuja ei saa markkinoida luonnonmukaisena. Luomurehujen merkintöjä ei sovelleta lemmikkieläinten ruokiin eikä luonnonlintujen rehuihin.

3.1 Oikeus käyttää viittausta luomutuotantoon

Oikeus käyttää viittausta luomutuotantoon alkaa rehualan toimijan luomuvalvontaan hyväksymispäätöksen päivämäärästä. Hyväksymispäätöksen saatuasi voit markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuja rehuja luomuun viittaavin myyntiväittämin ja merkinnöin. Valvontajärjestelmään liittyessäsi olet sitoutunut tuotanto-ohjeiden noudattamiseen. Vastuulla on, että luovuttamasi rehut täyttävät kaikissa tilanteissa niitä vastaavat luomutuotannon vaatimukset rehulainsäädännön vaatimusten lisäksi.

3.2 Rehujen pakolliset pakkausmerkinnät

Luonnonmukaiset rehut merkitään ensisijaisesti rehulainsäädännön mukaisesti, jonka lisäksi ne merkitään luomusääntöjen mukaisesti. Vastuullasi on, että valmistamasi, maahantuomasi tai markkinoimasi rehut on varustettu asianmukaisilla merkinnöillä. Rehujen merkinnöistä löytyy lisätietoa:
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/rehu--ja-lannoiteala/rehut-ja-rehualan-toimijat/rehujen-merkinnat2/.

Luonnonmukaisesti tuotetun rehun nimessä voit käyttää luomutuotantoon viittaavia ilmaisuja kuten luonnonmukainen, bio tai eko. Ilmausta voit käyttää ainoastaan sellaisissa rehuissa, joiden koostumuksesta 95 % kuiva-aineesta on tuotettu luonnonmukaisesti. Tämän lisäksi enintään 5 % luomurehun kuiva-aineesta voi koostua aineista, jotka on mainittu asetuksen (EU) 2018/848 artiklassa 24 tai asetuksen (EU) 2021/1165 liitteessä III.

Jos rehu ei ole luomurehua, mutta sitä voi käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa, voit merkintöissä kertoa ”Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetuksen (EU) N:o 2018/848 ja (EU) N:o 2021/1165 mukaisesti”. Nämä voivat olla esimerkiksi rehuja, jotka sisältävät eri määriä luonnonmukaisesti tuotettuja ja/tai siirtymävaiheessa saatuja ja/tai sellaisia tavanomaisia rehuaineita, jotka on mainittu asetuksen (EU) 2018/848 artiklassa 24 tai asetuksen (EU) 2021/1165 liitteessä III. Viittausta voivat käyttää myös luomurehujen valvontajärjestelmään kuulumattomat toimijat, sikäli kun heidän valmistamansa/markkinoimansa rehut muuten soveltuvat luomukotieläimille.

Luomurehujen merkinnöissä tulee käyttää viimeisen tuotanto- tai valmistustoimenpiteestä vastaavan tarkastusviranomaisen tunnusta. Valvontaviranomaisen tunnusnumeroa on käytettävä niin EU:ssa tuotetuissa kuin EU:n ulkopuolelta tuoduissa rehuissa. Kaikkien Suomessa tuotettujen ja/tai valmistettujen luomurehujen pakkauksissa/saateasiakirjoissa on oltava toimijaa valvovan viranomaisen tunnusnumero. Luomurehujen valvontajärjestelmää valvovan Ruokaviraston tunnusnumero on FI-EKO-201.

EU:n ulkopuolelta Suomeen tuoduissa rehuissa käytetään kolmannen maan tarkastusviranomaiselle/-laitokselle komission vahvistamaa tunnusnumeroa, ei Ruokaviraston tunnusnumeroa.

Luomurehujen etikettiin tai saateasia-kirjoihin on merkittävä seuraavat asiat:

  • toimijan nimi ja osoite sekä, jos eri kuin toimija, tuotteen omistajan tai myyjän nimi ja osoite
  • rehun nimi ja viittaus luonnonmukaiseen tuotantotapaan (siirtymävaihe (SV2)/luomu)
  • valvovan viranomaisen tunnusnumero
  • erätunnus, joka mahdollistaa erän yhdistämisen kirjanpitoon.

Rehusta on annettava kuiva-aineeseen perustuen seuraavat tiedot:

  • luonnonmukaisesti tuotettujen rehuaineiden prosenttiosuus
  • siirtymävaiheessa (SV2) saatujen rehuaineiden prosenttiosuus
  • luonnonmukaiset ja siirtymävaiheessa saadut rehuaineet on lueteltava
  • muiden (ts. tavanomaisen rehuaineiden) prosenttiosuudet
  • maatalousperäisten rehujen kokonaisprosenttiosuus (=kasvi- ja eläin-tuotteet, hiiva sekä keruutuotannon tuotteet, maatalousperäisten rehuaineiden määrään ei lasketa kalajauhoa tai kivennäisrehuja).

3.3 Vapaaehtoiset merkinnät

Yhteisön tunnusta eli lehtilogoa (kuva 1) voit käyttää luonnonmukaisesti tuotetuissa elintarviketuotantoeläinten rehuissa, joiden valmistuksessa ei ole käytetty siirtymävaiheessa saatuja rehuaineita.

(1) Jos merkitset rehut yhteisön tunnuksella, tulee tunnusnumero sijoittaa rehun etiketissä tai saateasiakirjoissa samaan visuaaliseen kenttään yhteisön tunnuksen kanssa.

(2) Tunnuksen kanssa samassa visuaalisessa kentässä on mainittu, missä rehun maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu: ”tuotettu EU:ssa” tai ”tuotettu EU:n ulkopuolella” tai ”tuotettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella”.

(3) Lisäksi voidaan täydentää maan nimi, jos kaikki tuotteeseen sisältyvät raaka-aineet on tuotettu ko. maassa. Vähäiset ainesosat voidaan jättää huomioimatta, edellyttäen, että niiden kokonaismäärä maatalousperäisistä raaka-aineiden kokonaismäärästä on enintään 2 %.

Esimerkkikuva luomurehujen merkinnästä: lehtilogo vihreällä taustalla.

Kuva 1: Yhteisön tunnuksen, lehtilogon käyttö tuotantoeläinten rehuissa

3.4 Luomurehuissa sallitut rehuaineet ja rehun lisäaineet

Luomutuotannossa sallitut muut kuin luonnonmukaisesti tuotetut aineet ja tuotteet on lueteltu komission asetuksen 2021/1165 liitteessä III. Liitteissä lueteltujen aineiden käyttö on rajoitettu ja sallittu vain liitteessä kuvatussa käyttötarkoituksessa.

Vitamiinit:

Luonnonmukaisessa tuotannossa eläinten vitamiinitarve pyritään tyydyttämään käyttämällä luonnollisia vitamiinilähteitä. Pääsääntöisesti vitamiinien tulee olla peräisin maataloustuotteista. Synteettisten vitamiinien käyttömahdollisuus on määritelty eläinlajikohtaisesti.

Sikojen, siipikarjan ja hevosten ruokinnassa maataloustuotteista peräisin olevien synteettisten, luonnonvitamiinien kanssa identtisten vitamiinien käyttö sallitaan. Märehtijöille sallitaan luonnonvitamiinien kanssa identtisten synteettisten A-, D- ja E-vitamiinien antaminen.

Kivennäisrehuaineet:

Luomutuotannossa sallitut kivennäisrehuaineet on lueteltu luomuasetuksen liitteessä III. Ainoastaan liitteessä mainittuja kivennäisiä voidaan käyttää luomukotieläinten ruokinnassa, kivennäisiä ei lasketa maatalousperäisiin ainesosiin.

Eläinperäiset rehuaineet:

Luomuasetus ei rajoita eläinperäisten luonnonmukaisesti tuotettujen rehuaineiden käyttöä. Niitä saa luomutiloilla käyttää muun lainsäädännön antamissa puitteissa (esim. TSE-astus, sivu-tuoteasetus jne.).

Kestävästä kalastuksesta (EU ja ETA-maissa tuotettu kalajauho) saadun kalajauhon käyttö on sallittu muiden kuin kasvinsyöjien (märehtijät) ruokinnassa. Kalajauhon ja muiden tuotteiden valmistuksessa ei saa käyttää kemiallisia liuottimia. Kalajauhoa ei lasketa maatalousperäiseksi ainesosaksi.

Muut rehuaineet:

Vain Saccharomyces cerevisiae ja Saccharomyces carlsbergiensis inaktivoituja tai tapettuja hiivoja voidaan käyttää luomukotieläinten ruokinnassa. Koska hiiva luokitellaan luomutuotannossa maatalousperäiseksi ainesosaksi, niin edellä mainittujen hiivojen käyttö on sallittu luomukotieläimille, vain jos nämä hiivat on tuotettu luonnonmukaisesti. Huom! Elävät hiivat kuuluvat eläintuotantoon vaikuttaviin lisäaineisiin.

Tavanomaisia melassia, mausteita ja yrttejä voidaan käyttää luomutuotantoon soveltuvien rehujen valmistuksessa, jos luonnonmukaista vaihtoehtoa ei ole saatavilla, eikä niiden tuotannossa ei ole käytetty kemiallisia liuottimia. Luomutilalla tavanomaista melassia, yrttejä ja mausteita voidaan käyttää enintään 1 % vuosittaisesta rehuannoksesta. Rehuannos lasketaan eläinlajikohtaisesti maatalousperäisten rehujen kuiva-aineesta ja luomukotieläintilan tulee pitää kirjaa käyttämästään tavanomaisen rehuaineen määrästä.

4 Sisämarkkinakauppa ja tuonti

Luomurehujen sisämarkkinakauppaa tai maahantuontia EU:n ulkopuolelta suunnittelevan toimijan tulee rekisteröityä Ruokaviraston rehualan toimijaksi. Tämän lisäksi toimijan tulee varmistua siitä, että kauppakumppani on rekisteröitynyt rehualan toimija ja kuuluu luomuvalvontajärjestelmään omassa maassaan tai kuuluu luomujärjestelmään, joka on EU:ssa tunnustettu (maahantuonti kolmansista maista).

4.1 Asiakirjat

Rehun tuojan on tarkastettava voimassa oleva asiakirjaselvitys tavarantoimittajaltaan. Sen tulee olla ko. jäsenmaan luomuvalvontaviranomaisen/-tarkastuslaitoksen toimijalle antama. Asiakirjaselvitys tulee saada suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai vaihtoehtoisesti siitä tulee laatia virallinen käännös. Kirjanpitoa varten asiakirjaselvityksestä riittää kopio/sähköinen tallenne.

Asiakirjaselvityksen lisäksi toimijan tulee hankkia luomurehulle eräkohtainen asiakirja (irtorehut), jossa yksilöidään erä, alkuperä ja tuotantotapa. Pakatuissa rehuissa nämä tiedot tulee löytyä rehun etiketistä. Asiakirjaselvitykset, eräkohtaiset asiakirjat ja luomurehujen etiketit tarkastetaan tuotantotarkastuskäynneillä.

Asiakirjojen lisäksi toimijan tulee varmistaa, että luomurehu soveltuu rehuksi myös hygieeniseltä laadultaan. Tuonnin yhteydessä Ruokavirasto ottaa rehuista riskiperusteisesti näytteitä. Rehuista tutkitaan mm. salmonellaa, eläviä tuhohyönteisiä ja hukkakauraa.

4.2 Hygieniavaatimukset ja saastuneen rehun käsittely

Ruokaviraston määrittämien riskirehujen kohdalla rehuista otetaan Suomeen saapuessa viralliset valvontanäytteet mm. rehujen salmonellattomuuden varmistamiseksi. Mikäli luomurehuista todettaisiin salmonellaa, voi toimija hakea käsittelylupaa erälle. Koko tuontierä käsitellään yhtenä eränä, vaikka se olisi jaettavissa osiin (esim. suursäkeittäin tai junavaunuittain).

Salmonella voidaan tuhota luomurehusta kuumennuskäsittelyllä tai luomukäyttöön hyväksytyillä orgaanisilla hapoilla. Toimija hankkii tiedot käsittelystä käsittelyn tekevältä laitokselta ja esittää Ruokavirastolle käsittelysuunnitelman, jossa on kuvattu paikka missä rehun käsittely tehdään, kuka vastaa toiminnasta, rehun kuumennusaika ja lämpötila / käytettävä happo ja sen määrä, luomurehun varastointipaikka, rehun kuljetussuunnitelma ja näytteenottaja, joka ottaa rehusta uusintanäytteet käsittelyn jälkeen. Suunnitelman perusteella Ruokavirasto antaa erälle käsittelyluvan.

Käsittelyn jälkeen erästä otetaan uudet näytteet ja jos erä todetaan puhtaaksi, voidaan luomurehu ottaa käyttöön Ruokaviraston antamalla luvalla.

4.3 Jäljitettävyys

Jäljitettävyyden varmistamiseksi kaikissa luomurehuja koskevissa asiakirjoissa tulee olla luomutuotantoon viittaavat merkinnät (esim. luonnonmukaisesti tuotettu) ja yksilöllinen tunniste, eränumero. Erä ja asiakirjat tulee voida yhdistää luotettavasti ja helposti. Yksinkertaisimmin tämä käy eränumeron avulla. Eränumero voi olla esim. rehun valmistuspäivämäärä. Samaa eränumeroa käytetään vain kerran, jotta rehun jäljitettävyys säilyy. Tuontierissä eränumero tulee kirjata kaikkiin rehun saateasiakirjoihin, jotta asiakirjat ja erä voidaan helposti yhdistää toisiinsa. Mikäli asiakirjoissa ei ole luomutuotannon osalta riittäviä merkintöjä tai asiakirjoja ei voida yhdistää rehuerään, ei valvontaviranomainen voi käsitellä erää luonnonmukaisesti tuotettuna. Velvollisuutesi on huolehtia tarvittaessa esim. kauppakumppania ohjeistamalla, että rehujen jäljitettävyys ja asiakirjojen sekä erän yhdistäminen onnistuu. Asiakirjojen säilytysvelvollisuus on viisi vuotta.

5 Luomurehujen valvonnasta eroaminen

Sinun erottava luomuvalvontajärjestelmästä kirjallisesti. Voit käyttää rehuissa viittausta luonnonmukaiseen tuotantotapaan siihen päivämäärään saakka, jolloin päätös poistamisestasi valvontajärjestelmästä on tehty. Huomioi, että valvontajärjestelmästä eroamisen jälkeen luomurehujen markkinointi luonnonmukaisesti tuotettuna ei ole sallittua. Kaikki hallussasi olevat luomurehut siis muuttuvat tavanomaisiksi heti siitä hetkestä, kun poistamispäätös luomurehujen valvontajärjestelmästä on tehty.

Sanasto:

’Luonnonmukaisesti tuotetut rehut’ ovat rehuja, joista voi niitä markkinoidessa käyttää luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavia merkintöjä toimeenpanoasetuksen mukaisesti.

’Maatalousperäisillä ainesosilla’ tarkoitetaan kasvi- ja eläintuotteita, keruutuotannon tuotteita ja hiivaa.

’Rehun lisäaineella’ tarkoitetaan muita aineita kuin rehuaineita tai esiseoksia, jotka tarkoituksellisesti lisätään rehuihin tai veteen, ja joilla on yksi tai useampi rehun lisäaineelta vaadittu vaikutus. Rehun lisäaine pitää olla hyväksytty käyttötarkoitukseensa rehussa ja rehun kohde-eläimelle (Rehun lisäainerekisteri).

’Siirtymävaiheen rehuilla’ tarkoitetaan luonnonmukaisen tuotannon siirtymävaiheessa tuotettuja rehuja, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2018/848 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun siirtymävaiheen alkamista seuranneiden 12 kuukauden aikana korjattuja rehuja.

’Vaatimustenmukaisuusmerkinnällä’ tarkoitetaan merkintää, joka on osoitus tiettyjen standardien tai muiden säännösten noudattamisesta.

’Rehun valmistuksella’ tarkoitetaan luonnonmukaisten rehujen (rehuaineiden tai rehuseosten) jalostusta, pakkaamista, merkitsemistä tai merkintöjen muuttamista. Tuotteen fyysisen koostumuksen muuttaminen on myös rehun valmistamista, esim. viljan jauhaminen tai kauran kuorinta.

Lisää rehuihin liittyvää sanastoa on ohjeen Eläintuotanto-kohdassa.