Salmonella-suvun bakteereissa on noin 2 500 erilaista serotyyppiä. Monet serotyypeistä poikkeavat toisistaan taudinaiheutuskyvyn ja ympäristössä säilymisen suhteen. Salmonelloosi on Salmonella-sukuun kuuluvan suolistobakteerin aiheuttama tauti. Salmonellatartunta on tavallisimmin seurausta ulosteen saastuttaman elintarvikkeen nauttimisesta.
Salmonellan resistenssi ihmisissä
Ihmisistä eristettyjen salmonellojen resistenssiä on seurattu ja tulokset julkaistu Finres-julkaisuissa vuodesta 2013. Yleisintä resistenssi on ollut fluorokinoloneille. Vaikka kaikkien salmonellatartuntojen alkuperää ei tunneta, tiedetään, että ulkomailta saadut salmonellat ovat resistentimpiä kuin kotimaista alkuperää olevat kannat.
Salmonella elintarvikkeissa
Antibioottiherkkyyttä testataan säännöllisesti kotimaisista eläinperäisistä elintarvikkeista eristetyissä salmonelloissa. Ajoittain tähän on sisällytetty myös toimialan omavalvonnassa kerättyjen salmonellojen antibioottiherkkyyden testaus. Kotimaisista eläinperäisistä elintarvikkeista salmonelloja eristetään erittäin harvoin ja ne ovat olleet herkkiä testatuille antibiooteille.
Salmonella eläimissä
Eläimistä eristettyjen salmonellojen antibioottiherkkyyttä on tutkittu Suomessa vuodesta 1983 lähtien.
Tuotantoeläimet
Suomessa salmonellan esiintyvyyttä on seurattu järjestelmällisesti naudoissa, sioissa ja siipikarjassa vuodesta 1995 osana salmonellaohjelmaa. Kaikkien salmonellaohjelmassa eristettyjen salmonellakantojen antibioottiherkkyys testataan. Lisäksi tuotantotilan salmonellasaneerauksen aikana tilalta eristetyn salmonellakannan antibioottiherkkyyttä seurataan testaamalla herkkyys vähintään kerran vuodessa. Koska salmonellalöydökset tuotantoeläimissä ovat Suomessa vähäisiä, on herkkyysmäärityksiin päätyvien kantojen määrä pieni. Tutkittuja kantoja on vuosittain ollut yleisesti vain noin 20–30.
Vuodesta 2007 alkaen resistenssiä on todettu pääasiassa naudoilta eristetyillä salmonellakannoilla. Vuonna 2007 todettiin Suomessa harvinainen, streptomysiinille, sulfalle ja tetrasykliinille resistentti S. Typhimurium FT NST -tartunta kuudessa nautakarjassa. Tartunta oli lähtöisin vasikoita tuottavalta tilalta, josta se levisi kasvatukseen myytyjen vasikoiden sekä niihin liittyvien kontaktien välityksellä. Nautojen salmonellakannoissa on esiintynyt myös muita moniresistenttejä muotoja (eli resistenssiä vähintään kolmelle eri antibioottiryhmälle). Vuosina 2013–2015 naudoilla todettiin moniresistenttiä S. Typhimurium -kantaa ja vuonna 2018 moniresistentti S. Kentucky ST198 -kanta, joka oli resistentti ampisilliinille, fluorokinoloneille, gentamisiinille, sulfonamideille ja tetrasykliineille. Samaa S. Kentucky ST198 -kantatyyppiä on todettu Euroopassa yleisesti erityisesti siipikarjalla, mutta myös ihmisillä. Vuonna 2019 kahdessa vasikkakasvattamossa todettiin moniresistentti monofaasinen S. Typhimurium -kanta. Vuonna 2021 moniresistenttejä salmonellakantoja todettiin usealla nautatilalla: S. Typhimurium -serotyyppiä todettiin kolmella tilalla ja S. Kentucky -serotyyppiä kahdella. Vuonna 2022 moniresistentti S. Typhimurium -serotyyppi todettiin yhdellä nautatilalla.
Vuonna 2009 eläimistä testattiin poikkeuksellinen määrä kantoja sika- ja siipikarjatiloilla esiintyneen S. Tennessee -epidemian takia. Rehun välityksellä tiloille levinnyt kanta oli herkkä kaikille testatuille antibiooteille.
Vuonna 2012 siasta eristettiin S. Typhimurium -kanta, joka oli resistentti kolmannen polven kefalosporiineille ja jatkotutkimuksissa kannalla todettiin plasmidivälitteinen AmpC-geeni blaCMY-2. Vuonna 2019 yhdessä emakkosikalassa ja neljässä lihasikalassa todettiin moniresistentti monofaasinen S. Typhimurium -kanta. Tämän jälkeen moniresistenttejä monofaasisia S. Typhimurium -kantoja on todettu vuosittain yhdellä tai kahdella sikatilalla.
Muut kotieläimet
Joinakin vuosina on selvitetty myös lemmikkielämistä (mm. kissa, koira, matelijat) eristettyjen salmonellojen resistenssiä. Kannat ovat pääosin olleet herkkiä tutkituille antibiooteille.
Salmonellakantojen resistenssin merkitys Suomessa
Suomesta eristettyjen salmonellojen antibioottiresistenssi on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa. Tuotantoeläimissä ja kotimaisissa elintarvikkeissa todetuista salmonelloista suurin osa on ollut herkkiä kaikille testatuille antibiooteille. Moniresistenttejä salmonellakantoja on todettu useassa Euroopan maassa sekä ihmisillä että eläimillä, mutta Suomessa ne eivät ole yleisiä.