Marraskuun alussa on Ruokavirastoon toimitettu useita laulujoutsenia, joissa on todettu korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssavirus. Tapauksista suurin osa löytyi Virolahdelta, missä yli kymmenen joutsenta oli havaittu kuolleena tai sairaana itärajan läheisyydessä Kiiskijärvellä. Lisäksi lintuinfluenssaa on todettu Oulusta, ja sairaana tai kuolleena löytyneiden joutsenten näytteitä on tutkittavana mm. Haapajärveltä ja Puolangalta.
Sairastuneissa oli aikuisia lintuja, mutta myös nuoria, tämän kesän poikasia. Joutsenilla oli nähty hermostollisia oireita, kuten ympyrää uimista, mikä on ollut tyypillistä lintuinfluenssaan sairastuneille vesilinnuille. Lintuinfluenssaan sairastunut lintu voi myös olla apaattinen ja lentokyvytön. Lintu voi kuolla hyvin nopeasti ilman havaittavia oireita.
Laulujoutsenten muutto on parhaillaan käynnissä. Muuttoreiteillä ja levähdyspaikoilla voi olla kymmeniä tai satoja joutsenia yhdessä, mikä helpottaa lintuinfluenssaviruksen leviämistä. Joutsenten lintuinfluenssakuolemia voikin ilmetä syksyn mittaan vielä lisää.
Sekä laulu- että kyhmyjoutsenia on kuollut paljon lintuinfluenssaan koko 2020-luvun epidemian ajan Euroopassa. H5N1-lintuinfluenssavirus on aiheuttanut syksyllä mm. huomattavaa kurkien kuolleisuutta Saksassa. Eri puolilla Eurooppaa lintuinfluenssaa on levinnyt myös siipikarjaan.
Siipikarjan ja muiden lintujen pitäjien tulee huolehtia hyvästä tautisuojauksesta, jotta tartunta ei leviäisi lintujen pitopaikkaan. Lintujen pitäjien tulisi huolehtia mm. siitä, että linnut eivät pääse tekemisiin luonnonvaraisten lintujen kanssa, lintujen rehut ja juomavesi on suojattu luonnonvaraisilta linnuilta ja lintujen pitopaikkaan kuljettaessa vaihdetaan suojavaatteet ja jalkineet sekä pestään kädet. Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.
Älä koske kuolleisiin lintuihin paljain käsin. Älä vie sairaita luonnonvaraisia vesilintuja tilaan, jossa on muita lintuja, äläkä hoida luonnonvaraisia lintuja paikassa, jossa pidetään lintuja kotieläimenä. Jos havaitset luonnonvaraisten lintujen joukkokuoleman tai -sairastumisen, ota viipymättä yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin.
Lintuinfluenssavirusten kyky tarttua ihmiseen on heikko ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen luonnonvaraiseen lintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Tartunta voi kuitenkin johtaa hyvin vakavaan tautiin, joten on tärkeää välttää altistumista virukselle sairaiden tai kuolleiden eläimien kautta.
Lisää tietoa:
Lintuinfluenssa
Lintuinfluenssatapaukset Suomessa
Ohjeita luonnonvaraisten lintujen hoitajille
Lisätietoja:
Eläintautien valvonta
erityisasiantuntija Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348
Lintujen virustaudit ja diagnostiikka
johtava tutkija Niina Tammiranta, p. 040 489 3377
erikoistutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi