Mitä teen, jos saan saaliiksi normaalista poikkeavan kalan?
Ruokaviraston Oulun toimipaikassa tutkitaan lohikuolemien syytä. Ota yhteyttä tutkijaan sen selvittämiseksi, onko tarvetta lähettää kalaa näytteeksi (kalatautieläinlääkäri puh. 050 477 8646). Näytteiden pakkaus- ja lähetysohjeet (pdf).
Mitä teen, jos löydän kuolleen kalan?
Kuolleina löydetyissä kaloissa on pilaantumisprosessi jo alkanut, joten ne eivät sovellu näytteeksi. Jos mitenkään mahdollista, hautaa kala. Havainnon voi raportoida netissä osoitteessa: rapporterafisk.sva.se
Voiko Tornionjoen lohien lihaa syödä?
Jos kala on normaalissa kalastuksessa saatu, eikä siinä ole pahoja vesihomekasvustoja tai laajaa ihotulehdusta, voi sen hyvin syödä. Kuolleina löydettyjä tai yltä päältä vesihomeen peitossa olevia lohia ei tietenkään voi käyttää elintarvikkeena, sillä niiden elimistössä voi olla ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita tai bakteerimyrkkyjä.
Selviä viitteitä ympäristömyrkkyjen osuudesta lohien kuolleisuuteen ei ole. Itämeren kalojen syöntisuosituksia noudattamalla ei lohien elintarvikekäytöstä ole vaaraa.
Voiko tautisiin lohiin koskea, voiko tauti tarttua ihmisiin?
Kalojen taudit eivät tartu ihmisiin, joten kaloja voi käsitellä. Pitkälle pilaantuneita raatoja käsitellessä on kuitenkin parempi käyttää käsineitä tai jotakin välinettä.
Pitääkö kalastusvälineet käsitellä jotenkin Tornionjoella kalastamisen jälkeen?
Kun siirrytään kalastamaan eri vesistöön, on aina hyvä noudattaa tautiturvallisuutta parantavaa välineitten käsittelyä. Vähintäänkin on puhdistettava välineet mekaanisesti sekä kuivattava perusteellisesti. Joillakin alueilla, kuten IHN-viruksen takia perustetuilla seuranta-alueilla, välineistö pitää myös desinfioida.
Tornionjoella ei toistaiseksi ole tiedossa epäilyä tarttuvasta taudista, joten tavallinen puhdistus riittää- poikkeuksena jos esimerkiksi haavia on käytetty kuolleiden kalojen noukkimiseen.
Mitä Ruokavirasto tekee selvittääkseen lohikuolemien syyn?
Ruokavirasto on useana vuonna osallistunut Tornionjoen lohien tutkimuksiin, yhdessä Suomen ja Ruotsin viranomaisten kanssa. Ruokavirastossa tutkimusta on suunnattu myös vesihomeoireiden taustalla oleviin tekijöihin erillisessä hankkeessa.
Ruokavirasto tekee yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston, Luonnonvarakeskuksen sekä jokivarren kontaktikalastajien kanssa, jotta Oulun toimipaikkaan saataisiin mahdollisimman hyvin säilyneitä näytteitä tutkittaviksi.
Vuonna 2020 Ruokaviraston tutkijat ovat tehneet myös erikseen sovittuja kenttäkäyntejä Tornionjoen kalastuslupatuloista saadun rahoituksen turvin. Syksyn 2020 lisääntynyttä kuolleisuutta varten tarvitaan myös näytekaloja, ja Ruokavirastolla on ELY:n poikkeuslupa niiden hankkimiseksi. Lisäehdoista ole yhteydessä aina etukäteen Ruokavirastoon.