1. Jos tilallani todetaan afrikkalainen sikarutto ja kaikki sikani lopetetaan, saanko jotain korvauksia valtiolta?
Valtion varoista maksetaan eläinten lopettamista, omaisuuden hävittämistä sekä näihin liittyviä puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteitä koskevan määräyksen täytäntöönpanoon liittyvästä työstä, laitteiden ja välineiden käytöstä sekä tarvikkeista ja aineista aiheutuvat kustannukset.
Sikojen omistajalla on oikeus saada valtion varoista korvaus sioista, jotka on määrätty lopetettavaksi todetun tai epäillyn afrikkalaisen sikaruton takia. Sikojen omistajalla on oikeus korvaukseen myös jos tartuntatilaa ympäröivällä rajoitusvyöhykkeellä on paljon sikoja, joita ei voida suojata tartunnalta ja sikojen lopettaminen on välttämätöntä afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Korvauksena suoritetaan eläimen käypä arvo ilman kyseessä olevaa tautia. Korvauksia voidaan alentaa tai oikeus niihin voidaan menettää kokonaan, jos eläintautien torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä (eläintautilaki, eläintunnistusjärjestelmälaki sekä eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annettu laki tai vastaavat EU- ja kansalliset säädökset) on selkeästi rikottu.
2. Joutuisinko lopettamaan sikojani ilman korvausta, jos sikatilani sijaitsee afrikkalaisen sikaruton takia perustetulla rajoitusvyöhykkeellä, enkä vyöhykerajoitusten takia voisi siirtää sikojani ja sikalaan tulisi ylitäytön takia hyvinvointiongelmia?
Jos sikojen siirtämistä koskevat rajoitusvyöhykkeen rajoitukset ovat olleet voimassa yli 14 vuorokautta ja huomattavasti vaikeuttavat sikojen pitoa taloudellisista tai eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä, voi sikojen pitäjä hakea Ruokavirastolta päätöstä eläinten lopettamisesta. Ruokavirasto voi tehdä päätöksen sikojen lopettamisesta ja omistajalla on oikeus saada valtion varoista korvatuksi enintään kolme neljäsosaa eläimen käyvästä arvosta. Jos korvattavia tapauksia on paljon, voidaan korvauksen määrää alentaa.
3. Jos sikatilalla todetaan afrikkalainen sikarutto, niin miten korvataan tilan saneerauksen yhteydessä hävitetty omaisuus?
Omistajalla on oikeus saada valtion varoista korvaus sellaisista eläimistä saaduista tuotteista sekä muista sellaisista aineista, tavaroista, esineistä tai rakenteista, jotka on Ruokaviraston päätöksellä afrikkalaisen sikaruton hävittämiseksi hävitetty tai käsitelty siten, että ne ovat vahingoittuneet tai muuttuneet käyttökelvottomiksi. Korvauksena suoritetaan omaisuuden käypä arvo.
4. Voiko sikojen pitäjä saada korvausta tuotannon menetyksestä?
Jos afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi tai leviämisen estämiseksi epäily- tai tartuntatilalle tai rajoitusvyöhykkeellä tai -alueella määrätty kielto, ehto, rajoitus tai toimenpide estää tai vaikeuttaa eläintuotantoa, voidaan sikojen pitäjälle aiheutunut, hänen toimeentuloaan merkittävästi vaikeuttava taloudellinen vahinko korvata valtion varoista. Korvauksena voidaan suorittaa enintään kolme neljäsosaa vahingon suuruudesta.
5. Mitä jää korvausten ulkopuolelle?
Edellisissä kysymyksissä tarkoitettuja kustannuksia ja menetyksiä ei korvata, jos ne ovat syntyneet elintarvikkeiden jalostuksessa, muiden eläimistä saatavien tuotteiden tai rehujen valmistuksessa taikka elintarvikkeiden tai muiden tuotteiden kaupan pitämisessä.
6. Miten haen korvausta muun muassa lopetetuista sioistani ja hävitetystä omaisuudesta?
Korvauksia haetaan Ruokavirastosta, joka tekee päätöksen niiden myöntämisestä. Korvausta on haettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun eläin on lopetettu. Muita korvauksia on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvauksiin oikeuttavat toimenpiteet on suoritettu taikka kiellon, ehdon tai rajoituksen voimassaolo on päättynyt. Hakemukseen on liitettävä riittävä selvitys kustannuksista ja vahingoista. Läänineläinlääkäriltä tai kunnaneläinlääkäriltä saa korvaushakemuslomakkeen, hakemuksen tekemisen avuksi. Hakemukseen pyydetään myös kunnan- ja läänineläinlääkärin lausunto siitä, että eläintautien torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä on noudatettu.
7. Voidaanko korvauksia olla myöntämättä?
Oikeus korvauksiin menetetään kokonaan tai osittain, jos korvaukseen oikeutettu (sikojen pitäjä) on rikkonut eläintautilakia, eläintunnistusjärjestelmästä annettua lakia, eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annettua lakia, niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tai eläintautilailla täytäntöön pantavaa Euroopan unionin säädöstä taikka ei ole noudattanut mainittujen lakien tai säädösten nojalla tehtyä hallintopäätöstä. Oikeus korvauksiin menetetään myös, jos korvaukseen oikeutettu on hankkiessaan siat tai muun omaisuuden tiennyt tai hänen olosuhteet huomioon ottaen olisi pitänyt tietää, että eläin sairastaa tai kantaa korvauksen perusteena olevaa tautia tai että omaisuudessa on tartuntaa.
Korvauksia ei makseta valtion varoista myöskään siltä osin kuin korvaukseen oikeutettu on saanut tai on oikeutettu saamaan samasta vahingosta korvauksen Euroopan unionin perustamasta rahastosta.
8. Voidaanko korvaukset periä takaisin?
Ruokaviraston on määrättävä korvaus maksettavaksi takaisin kokonaan tai osaksi, jos sen saaja on korvausta hakiessaan antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka salannut tietoja ja tällä menettelyllä on ollut vaikutusta korvauksen myöntämiseen.
Ruokaviraston on lisäksi velvoitettava se, joka on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut korvauksen perusteena olevan taudin leviämisen toisen omistamiin eläimiin, kokonaan tai osaksi korvaamaan valtiolle kustannukset ja korvaukset, jotka on tämän menettelyn seurauksena korvattu valtion varoista.