Terveydenhuollon yleisiä tavoitteita ovat:
- ylläpitää ja edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla parantaa tilan kannattavuutta
- ylläpitää vapautta tai saavuttaa vapaus merkittävistä sioilla esiintyvistä tarttuvista eläintaudeista ja loistartunnoista
- ennaltaehkäistä sikojen sairastumista sellaisten vähemmän merkittävien tartuntojen seurauksena, joita ei ole käytännössä mahdollista saneerata tiloilta pois
- pyrkiä sikojen lääkitystarpeen vähentämiseen ja mahdollisimman hyvin kohdennettuun ja tarkoituksenmukaiseen lääkkeiden käyttöön
- ennaltaehkäistä mikrobilääkeresistenssin kehittymistä sioille tautia aiheuttavissa bakteereissa
Terveydenhuoltoon liittyvät eläintautitutkimukset Ruokavirastossa
Näytteiden lähettämisen syy
Jos tilalla todetaan eläinten sairastumisia, sioista on mahdollista lähettää näytteitä tutkittavaksi Ruokavirastoon. Näytteiden lähettämisen syynä voi olla äkillinen taudinpurkaus, jonka syy halutaan selvittää. Näytteiden lähettämisen kimmokkeena voi olla myös jossain ikäryhmässä pidempään jatkunut tai ajoittainen ongelma, jonka aiheuttaja halutaan saada selville.
Näytelajit
Sioista voidaan lähettää tutkittavaksi kokonaisia kuolleita eläimiä, elinnäytteitä, verinäytteitä, ternimaitonäytteitä, ulostenäytteitä ja sierainlimanäytteitä. Näytteenotto suunnitellaan yhdessä hoitavan eläinlääkärin kanssa, jotta tutkittavaksi saadaan selvitettävän asian kannalta sopivia näytteitä.
Tutkimuspaikat
Ruokavirastossa tehdään sikojen diagnostisia tutkimuksia Helsingissä, Seinäjoella ja Kuopiossa. Suurikokoisia näytteitä voidaan tarvittaessa tutkia myös Oulussa.
Patologis-anatomisia ja bakteriologisia tutkimuksia tehdään kaikissa edellä mainituissa alueellisissa toimipaikoissa. Sikanäytteiden patologis-anatomisia tutkimuksia tehdään ensisijaisesti Helsingissä ja Seinäjoella. Virologiset tutkimukset tehdään Helsingissä virologian tutkimusyksikössä. Vasta-ainetutkimukset porsasyskän ja aivastustaudin varalta sekä ulostenäytetutkimuspakettitutkimukset tehdään Helsingin toimipaikassa.
Näytteiden maksullisuus
Sikanäytteistä tehtävät tutkimukset ovat pääsääntöisesti maksullisia. Lakisääteisesti vastustettavien tautien osalta toimitaan eläinlääkintölainsäädännön mukaisesti.
Tilakohtaiseen terveydenhuoltoon liittyvä diagnostiikka
Ruokaviraston tutkimuksissa etsitään tarkkaa syytä tilan sikojen sairastumiselle. Ruokavirastoon tutkittavaksi lähetetyistä näytteistä tehtävät tutkimukset liittyvät usein niin sanottuihin tavallisiin tartuntoihin, joita esiintyy yleisesti suomalaisissakin sioissa ja joiden saneeraaminen pois sikatiloilta ei ole käytännössä mahdollista. Kun sairastumisten aiheuttaja (esimerkiksi jokin tietty bakteeritartunta) saadaan selville, tieto auttaa sekä lääkehoidon tarkoituksenmukaisessa toteuttamisessa että ennaltaehkäisytoimenpiteiden suunnittelussa.
Lääkitseminen ja mikrobilääkeherkkyys
Lääkeaineiden teho eri taudinaiheuttajiin vaihtelee. Tutkimusten perusteella selvitetty taudinaiheuttaja vaikuttaa hoitoon tarvittavan lääkkeen valintaan ja toteutettavaan lääkitystapaan. Jos todetulla aiheuttajabakteerilla tiedetään esiintyvän mikrobilääkeresistenssiä, myös tiettyjen eristettyjen bakteerien mikrobilääkeherkkyys voidaan tutkia.
Taudinaiheuttajilla on usein myös omat tyypilliset ajankohtansa, jolloin ne aiheuttavat sairastumisia. Sairastumisajankohtaan voivat vaikuttaa esimerkiksi sian ikä tai tuotantovaihe. Tarvittavat lääkitykset voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisesti, kun sairastumiselle erityisesti altistavat kasvatusvaiheet ovat tiedossa.
Ennaltaehkäisy
Pidemmällä aikavälillä on tarkoituksenmukaista pyrkiä ennaltaehkäisemään sikojen sairastumisia.
Kun aiheuttaja tiedetään, ennaltaehkäisyssä voidaan käyttää hyväksi olemassa olevaa tietoa esimerkiksi siitä, miten sian ikä, kasvatusvaihe tai olosuhteet vaikuttavat sairastumisriskiin kyseisen tartunnan seurauksena. Taudinaiheuttajan perusteella huomio ennaltaehkäisyssä voidaan keskittää esimerkiksi tartuntapaineen pienentämiseen puhdistuskäytäntöjä parantamalla, eläintiheyden pienentämiseen, eläinten siirtojen ja yhdistelyjen vähentämiseen, rehunantotapaan, ruokintakertojen lukumäärän muuttamiseen, rokotusohjelman käynnistämiseen, ilmanvaihdon toimintaan jne.
Sikava -terveysluokitukseen liittyvät tutkimukset Ruokavirastossa
Porsasyskätutkimukset
Ruokaviraston Helsingin toimipaikassa tehdään porsasyskävasta-ainetutkimukset verinäytteistä.
Sikava -terveysluokitusrekisterin erityistason tutkimukset
Ruokavirastossa Helsingissä virologian tutkimusyksikössä tehdään Sikava -terveysluokitusrekisterin uudistuseläimiä tuottavien tilojen erityistasolla vaadittavat vasta-ainetutkimukset PRRS-taudin varalta.
Ruokavirastossa tehdään ne vasta-ainetutkimukset, joita edellytetään karjuja keinosiemennysasemille toimittavilta sikaloilta eläinlääkintölainsäädännön kohdan G8 mukaisesti. Kyseisten tilojen on kuuluttava Sikava -terveysluokitusrekisterin erityistasolle tai hoidettava tilan eläinten terveydentilan valvonta vastaavalla tavalla.
Tautiepäilyihin ja sikojen sairastumisiin liittyvät tutkimukset
Ruokavirastossa tehdään diagnostiset tutkimukset näytteistä, jotka on otettu epäiltäessä tilalla jotain lakisääteisesti vastustettavaa eläintautia tai kansallisesti elinkeinon kannalta merkittävää eläintautia tai selvitettäessä muuta tilakohtaista eläinten sairastumisten aiheuttajaa. Jos tilan eläinten oireet viittaavat vakavaan vastustettavaan eläintautiin, tila on velvollinen ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin. Tarvittavista toimenpiteistä ja näytteenotosta on määräykset eläinlääkintölainsäädännössä.
Elinkeinon ja yhteisötason terveydenhuollon kannalta näytteiden lähettäminen ja tutkiminen on tärkeää tartunnan leviämisen estämiseksi myös tilanteissa, joissa tilalla epäillään esimerkiksi porsasyskää, dysenteriaa tai aivastustautia. Myös kapiepäilyn takia otetut näytteet voidaan tutkia Ruokavirastossa. Tämän lisäksi tilojen itsensä kannalta tärkeisiin tartuntoihin liittyviä diagnostisia tutkimuksia tehdään Ruokavirastossa. Tieto tilalla esiintyvistä niin sanotuista tavallisista taudinaiheuttajista auttaa ja palvelee sekä tilan hoitavaa eläinlääkäriä että tilaa sikojen sairastumisia ennaltaehkäisevien ja lääkitystarvetta vähentävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.