1. Mikä on uuselintarvike?
– Uuselintarvikkeilla tarkoitetaan tuotteita, joiden käyttö ihmisravinnoksi on ollut EU:n alueella hyvin vähäistä ennen toukokuuta 1997. Ajankohta määräytyy sen mukaan, että asiaa koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston ensimmäinen asetus (EY) N:o 258/97 tuli voimaan 15.5.1997. Uuselintarvikkeiksi katsotaan myös elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, joihin on sovellettu muuta kuin yleisesti käytettyä tuotantomenetelmää, kun tämä menetelmä aiheuttaa elintarvikkeiden tai elintarvikkeiden ainesosien koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia niiden ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin. Tällainen menetelmä on esimerkiksi nanoteknologia.
Uuselintarvikkeille pitää hakea Euroopan komissiolta uuselintarvikelupa, ennen kuin ne voidaan tuoda markkinoille EU:n alueella.
Lisätietoa uuselintarvikkeista Uuselintarvikkeet-sivulta.
2. Mistä tietää, pitääkö jollekin tuotteelle tai aineosalle hakea uuselintarvikelupaa?
– Uuselintarvikelupa tarvitaan, jos tuotteella tai ainesosalla ei ole käyttöhistoriaa EU:n alueella ennen toukokuuta 1997. Elintarvikealan yrittäjän vastuulla on selvittää asia ja tarvittaessa todistaa käyttöhistoria.
Apuna voi käyttää esimerkiksi komission nettisivuilla olevaa uuselintarvikeluetteloa, johon on koottu tietoa erilaisista elintarvikkeista ja niiden ainesosista uuselintarvikestatuksen suhteen. Muita hyviä tietolähteitä on lueteltu Uuselintarvikestatuksen selvittäminen -sivulla.
Komission täytäntöönpanosäädös koskien uuselintarvikestatuksen selvittämistä valmistunee alkuvuodesta 2018.
3. Miten haetaan uuselintarvikelupaa?
– Uuselintarvike voi päästä markkinoille kahden eri menettelyn kautta. Hakemusmenettelyä käytetään, kun uuselintarvike tulee ensimmäistä kertaa EU:n elintarvikemarkkinoille. Tällöin markkinointilupa myönnetään toimijan hakemuksesta, jonka tulee sisältää selvitys tuotteen turvallisuudesta komission täytäntöönpanoasetuksen mukaan. Helpotettua ilmoitusmenettelyä voi käyttää, mikäli tuote on ollut perinteisesti ja turvallisesti käytössä EU:n ulkopuolisessa maassa vähintään 25 vuoden ajan.
Lisätietoa uuselintarvikeluvan hakemisesta Uuselintarvikeluvan hakeminen -sivulta.
4. Pitääkö tuotteelle hakea uuselintarvikelupa, jos lupa on jo aiemmin saatu vastaavanlaiselle tuotteelle?
- Kyllä. Vanhan asetuksen mukaista käsitettä "olennaisesti vastaava" ei enää ole, vaan lupa on haettava hakemusmenettelyn kautta. Sen sijaan luvat eivät enää ole hakijakohtaisia eli kuka tahansa toimija voi tuoda markkinoille unionin luettelon mukaisen hyväksytyn uuselintarvikkeen.
5. Mistä tietää, onko jokin tuote tai ainesosa saanut uuselintarvikeluvan?
– Komissio ylläpitää uuselintarvikeluetteloa hyväksytyistä uuselintarvikkeista
6. Vapauttiko Ruokavirasto hyönteisten tai villiyrttien myynnin ja käytön elintarvikkeena vuoden 2018 alussa?
– Ruokavirasto ei ole kieltänyt tai vapauttanut uuselintarvikkeiksi katsottavien elintarvikkeiden myyntiä tai käyttöä. Kyse on EU-lainsäädännöstä, joka kieltää hyväksymättömien uuselintarvikkeiden myynnin ja käytön elintarvikkeena koko EU:n alueella. Jos hyönteisillä tai villiyrteillä on merkittävää käyttöhistoriaa elintarvikkeena EU:n alueella ennen vuotta 1997, niiden myynti ja käyttö elintarvikkeena on sallittua. Käyttöhistorian osoittaminen on elintarvikealan toimijan tehtävä. Jos merkittävää käyttöhistoriaa elintarvikkeena ei ole, tulee hyönteisille tai villiyrteille hakea uuselintarvikelupaa myös vuonna 2018.
Lisätietoa uudistetusta uuselintarvikeasetuksesta ja sen tuomista muutoksista Uuselintarvikeasetuksen uudistus -sivulta.
7. Ovatko eksoottiset kalat ja lihat uuselintarvikkeita?
– Kalat ja lihat kuuluvat aivan samalla tavalla uuselintarvikeasetuksen piiriin kuin muutkin elintarvikkeet. Jos merkittävää elintarvikekäyttöhistoriaa EU:n alueella ei ole ollut ennen vuotta 1997, ne katsotaan uuselintarvikkeiksi. Mikäli sen sijaan merkittävää käyttöä on ollut jossain EU-maassa, niitä ei katsota uuselintarvikkeiksi.
8. Miksi kolesterolia alentavat kasvisterolit ovat uuselintarvikkeita, mutta vastaavalla tavalla vaikuttavat kasvistanolit eivät?
– Kasvistanoliesterit tuotiin markkinoille Benecol-tuotteissa ennen toukokuuta 1997, eivätkä ne näin ollen täytä uuselintarvikkeen määritelmää.
9. Miksi 5-HTP:tä ei saa myydä ravintolisänä, mutta Griffonia simplicifolian siemeniä saa, vaikka nekin sisältävät 5-HTP:tä?
5-hydroksitryptofaani eli 5-HTP on yhdiste, joka on Euroopan komission uuselintarvikekatalogin (Novel Food Catalogue) mukaan hyväksymätön uuselintarvike. Tämä tulkinta koskee puhdasta (tai lähes puhdasta) 5-HTP-yhdistettä, huolimatta siitä, onko se valmistettu synteettisesti tai uutettu luontaisesta lähteestä kuten Griffonia simplicifolian siemenistä.
Hyväksymättömien uuselintarvikkeiden käyttö elintarvikkeiden, kuten ravintolisien, valmistuksessa ei ole sallittua. Vain hyväksyttyjä uuselintarvikkeita, joiden turvallisuus elintarvikkeena on varmistettu, saa tuoda markkinoille EU:ssa.
Griffonia simplicifolia kasvin siemenet sisältävät luontaisesti 5-HTP-yhdistettä. Griffonia simplicifolian siementen käyttö on kuitenkin sallittua ravintolisissä, sillä niitä on käytetty ravintolisissä EU:n alueella ennen 15.5.1997. Ne eivät siis ole uuselintarvikkeita ravintolisissä käytettynä.
10. Onko chian siementen myyminen Suomessa laillista?
– Chia-kasvin (Salvia hispanica) siemenet ja niitä sisältävät elintarvikkeet ovat uuselintarvikkeita. Tietoa erilaisten chiaa sisältävien tuotteiden hyväksyttävyydestä elintarvikkeina on koottu komission luetteloon sivuille Chian siementen käyttö elintarvikkeissa.
11. Saanko kerätä ja syödä takapihallani kasvavia villiyrttejä?
– Luonnonvaraisten kasvien keräily omaan käyttöön on jokamiehenoikeudet huomioiden vapaata, eikä elintarvikelainsäädäntö rajoita sitä millään tavalla. Jokainen saa siis kerätä ja syödä luonnosta omalla vastuulla myös villiyrttejä. Kun toiminta on kaupallista eli esimerkiksi tuotteita myydään kaupassa tai ravintolassa, kuuluu se elintarvikelainsäädännön piiriin.
12. Saako maitohorsman varsia käyttää elintarvikkeena esimerkiksi parsan tapaan?
– Kyllä saa. Maitohorsman nuoret versot ja varret ei katsota olevan uuselintarvikkeita, joten niiden elintarvikekäyttö on vapaata. Ruokavirasto on laatinut toimialan kanssa listan, johon on kerätty elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit ja kasvinosat ja niiden sallittavuus eri elintarvikeryhmissä.
13. Onko jäkälien vienti elintarvikkeina muihin EU-maihin sallittua?
– Jäkälät eivät ole sallittuja tavanomaisena elintarvikkeena eli niiden vientikään tähän tarkoitukseen ei ole EU:ssa sallittua. Joidenkin jäkälälajien käyttö on kuitenkin sallittua ravintolisissä, teetyyppisissä tuotteissa, mausteina tai annoskoristeena. Esimerkiksi harmaaporonjäkälä (Cladonia rangiferina) on sallittu ravintolisissä, mutta sen yleinen elintarvikekäyttö vaatii kuitenkin uuselintarvikeluvan. Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) puolestaan on uuselintarvike ja vaatii luvan, ennen käyttöä elintarvikkeena. Islanninjäkälä tai isohirvenjäkälä (Cetraria islandica) on Suomessa sallittu käytettäväksi teetyyppisenä tuotteena, mausteenkaltaisesti tai annoskoristeena. Tämä tulkinta ei ole yhteiseurooppalainen, joten muut jäsenmaat saattavat suhtautua asiaan toisin. Yleinen käyttö vaatii tässäkin tapauksessa uuselintarvikeluvan.
14. Katsotaanko pakurikääpä (Inonotus obliquus) uuselintarvikkeeksi?
– Pakurikääpä (Inonotus obliquus) katsotaan EU:ssa uuselintarvikkeeksi, jonka käyttö on sallittu vain rouheena tai vesi- tai etanoliuutteena ravintolisäasetuksen määritelmän mukaisissa ravintolisissä. Tämän lisäksi pakurikääpää voidaan myydä ja markkinoida ainakin Suomessa teetyyppisenä tuotteena (yrttiteenä). Yrttiteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tuoreesta tai kuivatusta kasvista tai kasvin osasta vesiuutolla valmistettua haudutettua juomaa, jota käytetään teen tai kahvin tapaan. Juomaan ei saa kuitenkaan lisätä poreita tai sokeria. Pakurikäävän käyttö muissa elintarvikkeissa (niin sanotuissa "tavanomaisissa" elintarvikkeissa, kuten smoothieissa, juomissa, proteiinijauheissa, leivässä tai kaakaossa) on sen sijaan kiellettyä, kunnes sille on haettu ja myönnetty uuselintarvikeasetuksen (EU) 2015/2283 mukainen markkinointilupa.
15. Saako Suomessa markkinoida eteläamerikkalaista makean makuista stevia-yrttiä?
– Stevia-kasvi (Stevia rebaudiana) katsotaan EU:ssa uuselintarvikkeeksi, jonka kuivattujen lehtien ja lehdistä valmistettujen vesiuutteiden käyttö on sallittu vain teetyyppisenä tuotteena (yrttiteenä). Yrttiteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tuoreesta tai kuivatusta kasvista tai kasvin osasta vesiuutolla valmistettua haudutettua juomaa, jota käytetään teen tai kahvin tapaan. Stevian lehtien käyttö muissa elintarvikkeissa (niin sanotuissa "tavanomaisissa" elintarvikkeissa, kuten jugurteissa tai leivonnaisissa) on sen sijaan kiellettyä, kunnes sille on haettu ja myönnetty uuselintarvikeasetuksen (EU) 2015/2283 mukainen markkinointilupa.
Huomaa, että steviakasvin lehtiuutteesta valmistettujen stevioliglykosidien käyttö makeutusaineena on sallittu EU:n lisäainelainsäädännön mukaan. Lisätietoa stevioliglykosideistä Stevioliglykosidit-sivulta.
16. Saako noni-hedelmää sisältäviä tuotteita markkinoida Suomessa?
– Saa, mutta ainoastaan luvan saaneita noni-tuotteita. Sallitut noni-tuotteet on lueteltu unionin luettelossa.
17. Onko ginseng uuselintarvike?
– Eri ginseng-lajikkeista Panax ginseng-lajikkeella tiedetään olevan käyttöhistoriaa EU:n alueella ennen toukokuuta 1997, joten se ei ole uuselintarvike.
Muista ginseng-lajikkeista Panax notoginseng-, Panax pseudoginseng- ja Panax quinquefolius -lajikkeilla on käyttöhistoriaa vain ravintolisinä. Näiden lajikkeiden käyttö ravintolisissä on sallittua, mutta niiden käytön laajentaminen muihin elintarvikkeisiin vaatii uuselintarvikeluvan.
18. Ovatko eksoottiset goji- tai acai-marjat uuselintarvikkeita?
– Eivät ole. Komission uuselintarvikeluettelon mukaan Etelä-Amerikasta peräisin olevaa acai-marjaa (Euterpe oleracea) ja Aasiasta peräisin olevaa goji-marjaa (Lycium barbarum) ei katsota uuselintarvikkeeksi, joten niitä saa myydä elintarvikkeena.
19. Saako yaconia tai yaconista valmistettuja elintarvikkeita myydä ja markkinoida Suomessa?
– Nykyään saa, tilanne on muuttunut vuoden 2014 alusta. Yaconin eli Smallanthus sonchifolius -kasvinjuurimukuloiden merkittävä elintarvikekäyttöhistoria EU:n alueella ennen vuotta 1997 on pystytty osoittamaan, eikä sitä näin ollen enää katsota uuselintarvikkeeksi.
20. Mitä on quorn?
– Quorn on Englannin johtavin mykoproteiinia sisältävien elintarvikkeiden brändi. Mykoproteiiniksi katsotaan mikä tahansa proteiinirikas elintarvike, joka on prosessoitu syötävästä sienestä. Quornia myydään laajasti Euroopassa ja muualla maailmassa kasvissyöjien ruokavalioksi. Quornia ei katsota uuselintarvikkeeksi.
21. Onko korkeapainepastörointi menetelmä, jonka katsotaan kuuluvan uuselintarvikeasetuksen piiriin?
– Korkeapainepastörointi on valmistusmenetelmä, jonka kohdalla pitää tapauskohtaisesti miettiä, kuuluuko se uuselintarvikeasetuksen piiriin. Mikäli korkeapaineteknologian käyttö ei aiheuta lopputuotteen koostumukseen tai rakenteeseen merkittäviä muutoksia ravintoarvon, aineenvaihdunnan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksien suhteen, se ei ole uuselintarvikeasetuksen mukainen uusi menetelmä (uuselintarvikeasetus (EU) 2015/2283, 3 artikla 2.a). Toimijan tehtävä on itse arvioida menetelmän vaikutukset lopputuotteeseen ja tarvittaessa osoittaa.