Lattiakanala
Lattia- eli avokanalassa saa olla enintään yhdeksän kanaa käytettävissä olevan alan neliömetriä kohden. Lattiakanalassa kanoilla on oltava ruokintakourua kanaa kohden vähintään 10 cm, vesinippoja 10 kanaa kohden vähintään yksi nippa, ortta vähintään 15 cm/kana, pesätilaa yhteispesissä 120 kanan ryhmää kohden vähintään 1 m² sekä vähintään kolmannes käytössä olevasta pinta-alasta pehkua. Lattiakanalassa kanat voivat liikkua vapaasti ja kuopia pehkua.
Ruokavirasto suorittaa kaikkiin yli 350 kanaa käsittäviin uusiin lattiakanaloihin rekisteröintitarkastuksen. Lattiakanalat tarkastetaan ennen niiden käyttöönottoa ja ne rekisteröidään Ruokaviraston rekisteriin. Jos jo käytössä oleviin lattiakanaloihin tehdään muutoksia, tarkastetaan kanalat uudelleen.
Lisätietoja lattiamunien tuotantomuodon hyväksymisestä ylitarkastaja Taina Lehdonkivi Ruokavirasto, p. 050 3868 417, taina.lehdonkivi@ruokavirasto.fi
Häkkikanala
Häkkikanaloista on vuoden 2012 alusta poistuneet käytöstä perinteiset kanahäkit ja niiden tilalle ovat tulleet varustellut eli virikehäkit. Virikehäkeissä kanoilla on pesä, pehkua ja orsi. Kutakin häkissä pidettävää kanaa kohden on oltava tilaa vähintään 750 cm², josta käytettävissä olevaa alaa on oltava kanaa kohden vähintään 600 cm².
Ulkokanala
Ulkokanojen munilla tarkoitetaan sellaisia kananmunia, jotka on tuotettu tuotantomuotoon hyväksytyssä ulkokanalassa. Tuottajan, joka haluaa tuottaa kananmunia, joita myydään pakkausmerkinnällä ”Ulkokanojen munia”, on haettava tuotantomuodolle hyväksyntä ennen tuotannon aloittamista. Tuotantomuodon hyväksyntää haetaan Ruokavirastosta.
Ulkokanojen munia tuottavien tuotantotilojen on täytettävä lainsäädännössä esitetyt vaatimukset ulkokanojen pidolle. Kanoilla on oltava päiväsaikaan mahdollisuus liikkua laidunalueella. Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden siihen, että munia voidaan edelleen pitää kaupan ”ulkokanojen munina”, vaikka kanoja pidettäisiin sisällä tuotantokauden aikana yhtäjaksoisesti enintään 16 viikkoa. Laidunalueen on oltava enimmäkseen kasvillisuuden peitossa, eikä sitä saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin hedelmätarhana, metsämaana, ja jos toimivaltainen viranomainen sen sallii, karjanlaitumena. Laidunalueen eläintiheys saa olla enintään 2500 kanaa käytettävissä olevan alan hehtaaria kohden tai enintään yksi kana neljää neliömetriä kohden. Laidunalueen säde saa olla enintään 150 metriä rakennuksen lähimmästä ulosmenoaukosta. Säde voi kuitenkin olla enintään 350 metriä rakennuksen lähimmästä ulosmenoaukosta, jos laidunalueella on katoksia riittävästi ja tasaisesti sijoitettuina siten, että hehtaaria kohden on vähintään neljä katosta.
Ulosmenoaukkojen on oltava vähintään 35 senttimetriä korkeat ja 40 senttimetriä leveät ja ne on sijoitettava rakennuksen koko pituudelle. Kutakin 1000 kanan ryhmää kohden on oltava joka tapauksessa käytössä 2 metriä leveä aukkotila. Ulkotilojen on oltava saastumisen ehkäisemiseksi pinta-alaltaan riittävät suhteessa kanojen määrään ja pohjan laatuun sekä varustettu suojilla huonoja sääolosuhteita ja petoeläimiä vastaan ja tarvittaessa asianmukaisilla juomalaitteilla.
Ulkokanojen munia tuottavien toimijoiden on lisäksi otettava huomioon, että tuotantotilojen ja toiminnan tulee täyttää myös vaatimukset, jotka koskevat yleisesti lattia- ja kerroslattiakanalatuotantoa.
Ulkokanaloissa tuotettuihin kananmuniin leimattavaan tuottajakoodiin merkitään tuotantotavan kohdalle numero 1, joka ilmaisee, että kananmunat ovat peräisin ulkokanalaksi hyväksytystä tuotantotilasta.
A-luokan munia sisältävien vähittäismyyntipakkausten ulkopinnalla on oltava tieto munien tuotantotavasta. Hyväksytyn ulkokanojen tuottajan vähittäismyyntipakatut kanamunat merkitään merkinnällä ”Ulkokanojen munia”.
Tarvittaessa neuvoja ja ohjeita ulkokanojen pitämisestä sekä salmonellavalvonnasta saa oman kunnan eläinlääkäriltä.
Lisätietoja ulkokananmunien tuotantomuodon hyväksymisestä erityisasiantuntija Taina Lehdonkivi Ruokavirasto p. 050 3868 417, taina.lehdonkivi@ruokavirasto.fi
Luomukanala
Kanojen enimmäismäärä siipikarjarakennuksessa on 3000 eläintä. Sisätiloissa voidaan pitää 6 eläintä/m² ja ortta tulee varata 18 cm/eläin. Yksilöpesässä voi olla enintään 7 kanaa tai yhteispesässä enintään 83 kanaa pesäneliömetrillä. Luomukanaloissa ikkunoiden tai muun valoa läpäisevän materiaalin pinta-ala seinissä ja/tai katossa on oltava vähintään 5 % eläinsuojan lattiapinta-alasta. Siipikarjalle tarkoitetussa rakennuksessa vähintään 1/3 lattiapinta-alasta on oltava kiinteää lattiaa.
Siipikarjarakennuksen ulkorajalla sijaitsevien ulosmenoluukkujen yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään 4 metriä siipikarjarakennuksen sisätilan vähimmäispinta-alan käytettävissä olevan alan sataa neliömetriä kohti. Mikäli liikkuminen ulko- ja sisätiloihin tapahtuu katoksen kautta, sisärakennuksen ja katoksen välillä sijaitsevien ulosmenoluukkujen yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään 2 metriä siipikarjarakennuksen sisätilan vähimmäispinta-alan käytettävissä olevan alan sataa neliömetriä kohti, ja katoksen ja ulkojaloittelualueen välillä sijaitsevien ulosmenoluukkujen yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään 4 metriä siipikarjarakennuksen sisätilan vähimmäispinta-alan käytettävissä olevan alan sataa neliömetriä kohti. Yksittäisten aukkojen koko on mitoitettava vähintään eläinsuojelumääräysten mukaisesti. Lattiakanaloissa, joista eläimet pääsevät ulos, on yksittäisen kulkuaukon oltava vähintään 35 cm korkea ja 40 cm leveä.
Luomukanojen on päästävä ulkotiloihin aina, kun sääolosuhteet sen sallivat, vähintään toukokuusta lokakuuhun. Ulkotilaa tulee varata 4 m²/kana, josta yli 50 % tulee olla kasvuston peitossa. Ulkoiluajan on aina kun mahdollista oltava vähintään 1/3 siipikarjan elämästä. Siipikarjalle epäsuotuisia säätiloja, jolloin lintuja ei tarvitse ulkoiluttaa, ovat mm. rankkasade, pakkanen tai erittäin kova tuuli.
Kanat on ruokittava luomurehuilla. Siipikarjan ruokinnassa edellytetään 30 % rehuomavaraisuutta. 31.12.2026 asti nuoren siipikarjan ruokinnassa on mahdollista käyttää rajoitetuissa määrin (5 %) muuta kuin luonnonmukaisesti tuotettua valkuaisrehua 12 kuukauden tarkastelujaksolla. Tavanomaisen valkuaisrehun käyttö nuorelle siipikarjalle edellyttää, että toimija hakee luvan rehun käytölle Ruokavirastosta ja päätös on myönteinen. Ruokavirasto tulkitsee nuoreksi siipikarjaksi Gallus gallus eläimet, jotka ovat enintään 30 viikon ikäisiä. Kanojen päivittäiseen rehuannokseen tulee sisältyä myös karkearehua. Synteettisten vitamiinien käyttö on sallittua.
Eläinten lääkintään saa käyttää vain sellaisia lääkevalmisteita, jotka on Suomessa sallittu käytettäviksi tuotantoeläimille. Lääkevalmisteiden käyttö ennaltaehkäisevästi on kielletty, lukuun ottamatta fytoterapeuttisia ja homeopaattisia lääkkeitä. Ennaltaehkäiseväksi lääkevalmisteiden käytöksi ei katsota eläinlääkärin määräämiä hoitoja. Tilalla saa olla vain eläinlääkärin määräämiä lääkevalmisteita. Loislääkkeiden tulee olla eläinlääkärin määräämiä. Kasvun ja tuotannon edistämiseen tarkoitetut aineet ovat kiellettyjä. Rokotteiden käyttö on sallittu (immunologiset eläinlääkkeet). Luonnonmukaisessa tuotannossa varoaika kaikille eläimistä saataville elintarvikkeille on kaksinkertainen normaaliin varoaikaan verrattuna ja vähintään 48 tuntia. Vähintään 48 tunnin varoaika ei koske rokotteita eikä eläinlääkkeeksi luokiteltavia vitamiini- ja hivenainevalmisteita.
Lisätietoja luomukanaloista erityisasiantuntija Merja Manninen, Ruokavirasto p. 040 849 8325, merja.manninen@ruokavirasto.fi
Luomumunantuotanto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/848, sitä täydentävissä asetuksissa ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 7/2022 kuvattuihin säädöksiin. Luonnonmukaisen munantuotannon tuotantoehdot ovat vähimmäisvaatimuksia, joita toimijan tulee noudattaa. Luonnonmukaisessa eläintuotannossa on myös noudatettava eläinsuojelusäädöksiä, jollei luonnonmukaista eläintuotantoa koskevissa säädöksissä aseteta toiminnalle tiukempia vaatimuksia.