Tämä sivu koskee elintarvikealan toimijoiden ja valvojien varautumista tilanteeseen, jossa Suomessa on todettu afrikkalainen sikarutto (ASF). Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka sen leviämisestä Suomeen on kasvanut. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen elävästä siasta eikä sianlihasta.
1. Kuinka kauan ASF-virus säilyy sianlihassa?
Virus säilyy pakastetussa sianlihassa useita vuosia. Virus säilyy sianlihatuotteissa useita kuukausia, jopa vuoden, jos sianlihalle ei tehdä viruksen tuhoamiseen riittävää käsittelyä. Lue lisätietoa sianlihan riskinhallintakäsittelyistä.
2. Miten ASF-virus leviää?
Lue lisätietoa Ruokaviraston sivuilta "Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta", erityisesti kohdasta 3.
3. Mitä tarkoittavat rajoitusvyöhyke, valvontavyöhyke, tartuntavyöhyke ja suojavyöhyke? Mitä tarkoittavat I, II ja III -vyöhyke?
Lue lisätietoa Ruokaviraston sivuilta "Rajoitukset ASF-tapauksessa".
4. Voiko liha-alan laitos valmistaa elintarvikkeita sianlihasta, joka on peräisin tartuntatilalta toimitetusta siasta?
Tartuntatilalta ei saa toimittaa sikoja muualle sen jälkeen, kun tartunta on todettu. Ruokavirasto määrää kaikki tartuntatilan siat lopetettavaksi. ASF-viruksen oletettuna itämisaikana pidetään pisimmillään 15 vuorokautta, mutta epidemiologisessa selvityksessä ja lisätutkimuksissa aikamääre voi muuttua myös pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Tartuntatilalta kuljetetut siat ja niiden liha tulee jäljittää sen ajanjakson osalta, jona taudin oletetaan olleen tilalla. Sen jälkeen Ruokavirasto määrää tuotteet hävitettäväksi.
5. Miksi tartuntatilalta peräisin olevista sioista saatua lihaa ei saa saattaa markkinoille, kun ASF-virus ei kuitenkaan tartu ihmiseen?
Toimenpiteet tehdään kokonaistautitilanteen hallitsemiseksi ja ASF-viruksen leviämisen estämiseksi. ASF-virus säilyy käsittelemättömässä sianlihassa erittäin pitkiä aikoja ja tauti leviää helposti viruksella saastuneen sianlihan välityksellä. Taudin leviäminen aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita muun muassa sikatiloille ja koko lihateollisuudelle.
6. Voiko teurastamo ottaa vastaan sikakuljetuksen, joka on peräisin rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevalta sikatilalta, jossa ei ole todettu tartuntaa?
Kyllä, jos se on toimitettu teurastamoon läänineläinlääkärin myöntämän poikkeusluvan mukaisesti.
7. Voiko liha-alan laitoksessa käsitellä sekä rajoitusvyöhykkeen sisältä että rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelta peräisin olevien sikojen lihaa?
Edellytyksenä on aina, että toimija hakee kirjallisesti läänineläinlääkäriltä elintarvikehuoneistokohtaista hyväksyntää sekä rajoitusvyöhykkeen sisäpuolelta että ulkopuolelta peräisin olevien sikojen lihan käsittelyyn. Hyväksyntä edellyttää, että elintarvikehuoneiston tilat tämän mahdollistavat ja tämä otetaan toiminnassa huomioon. Elintarvikehuoneiston rakenteiden, kulkureittien, elintarvikkeiden varastointi- ja käsittelytilojen sekä toimintojen tulee mahdollistaa näiden raaka-aineiden ja valmistuksen täydellinen rakenteellinen erottaminen tai harkinnanvaraisesti ajallinen erottaminen. Asiasta on syytä keskustella oman valvojan kanssa. Erilläänpito ja sen seuraaminen otetaan elintarvikehuoneiston valvonnassa huomioon.
8. Voiko rajoitusvyöhykkeen sisällä sijaitseva teurastamo ottaa vastaan sikoja rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelta?
Elintarvikehuoneiston tiloissa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon muun muassa rajoitusvyöhykkeen sisäpuolelta ja ulkopuolelta toimitetun sikojen ja sianlihan erilläänpito kaikissa tuotantovaiheissa. Katso 7. kohdasta lisätietoa elintarvikkeiden erilläänpitoon liittyvistä hyväksymisvaatimuksista. Edellytyksenä on aina, että teurastamo hakee kirjallisesti aluehallintovirastolta elintarvikehuoneistokohtaista hyväksyntää kyseiselle toiminnalle.
9. Millaisia poikkeuskäsittelyjä toteuttamalla liha-alan laitos voisi saattaa sianlihoista valmistettuja elintarvikkeita markkinoille?
Tutustu sivuun "Erityisehdot ja elintarvikkeiden riskinhallintakäsittelyt".
10. Millä tavalla käsitellyt tuotteet (katso myös kohta 9.) merkitään?
Tuotteet, joille on tehty riskinhallintakäsittely, voidaan merkitä normaalilla soikealla EU:n tunnistusmerkillä. Suomen sisällä siirrettävät tuotteet, joille ei ole tehty riskinhallintakäsittelyä, merkitään erityisellä tunnistusmerkillä.
11. Mitä mahdollista erityistä tulee huomioida jäljitettävyyden hallinnassa ASF-tapauksissa?
Jos tuotetta aiotaan toimittaa muihin EU-maihin, voi tuote-eräkohtaisiin vaatimuksiin kohdistua erillisiä lisätodistuksia.
12. Mitä voin elintarvikealan toimijana tehdä varautuakseni ASF-virukseen jäljitettävyyden hallinnan näkökulmasta?
Varmista, että yrityksessänne on suunniteltu ja käyttöönotettu elintarvikelainsäädännön vaatimukset täyttävä jäljitettävyysjärjestelmä (ohjeistusta eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyysvaatimuksista löydät täältä). Varmista, että riittävä määrä henkilökuntaa osaa käytännössä soveltaa jäljitettävyysjärjestelmää sujuvasti: tuotteet ja niihin käytetyt raaka-aineet pystytään jäljittämään tarvittaessa lyhyelläkin varoitusajalla niin eteen- kuin taaksepäin. Järjestä tarvittaessa henkilökunnalle ylimääräisiä jäljitettävyysharjoituksia. Tarkista elintarvikkeiden merkitsemiseen liittyvät käytännöt. Perehdy myös Ruokaviraston ASF-ohjeen kohtaan Jäljitettävyys. Jos tarvitset ohjeistusta tai neuvontaa elintarvikelainsäädännön mukaisista jäljitettävyysvaatimuksista tai niiden noudattamisesta, ota yhteyttä paikalliseen elintarvikevalvojaan. Varmistumalla yrityksesi toimivasta jäljitettävyysjärjestelmästä ja sen tehokkaasta käytöstä takaat, että yrityksesi pystyy tilanteen vaatiessa osallistumaan tuotteiden nopeaan takaisinvetoon ja siten ASF-viruksen leviämisen ehkäisyyn parhaalla mahdollisella tavalla.
13. Miten elintarvikehuoneiston valvoja ja toimija saavat tiedon ASF-tapauksesta?
Aluehallintoviraston vastuulla on toteuttaa alueellaan tiedotustoimenpiteet. Läänineläinlääkärin johdolla pyritään varmistamaan ensisijaisesti, että tieto kulkee toimijoille, joita asia koskee, kuten teurastamot ja lihaa jalostavat elintarvikehuoneistot. Rekisteröidyt elintarvikehuoneistot saavat tietoa ASF-tapauksesta esimerkiksi Ruokaviraston internetsivuilta. Lue lisätietoa tiedottamisesta myös Ruokaviraston sivuilta "Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta", kohdasta 15.
14. Milloin ASF-tapauksissa tulee kyseeseen tuotteiden takaisinveto esimerkiksi vähittäismyymälöistä, ravintoloista tai suurkeittiöistä?
Jos sianlihaa tai sianlihaa sisältäviä tuotteita on toimitettu eteenpäin, läänineläinlääkärin johdolla valvontaviranomaiset ottavat tapauskohtaisen harkinnan perusteella yhteyttä liha-alan elintarvikehuoneistoihin, tukku- tai vähittäismyyntipaikkoihin sekä ravintoloihin ja suurkeittiöihin tuotteiden jäljittämiseksi. Mahdollinen takaisinveto koskee tuoretta ja pakastettua sianlihaa sekä tarvittaessa esimerkiksi sianlihavalmisteita. Takaisinveto koskee myös sioista peräisin olevia sivutuotteita. Ruokavirasto antaa tuotteista vastaavalle toimijalle määräyksen esimerkiksi tuotteiden hävittämisestä. ASF-viruksen oletettu itämisaika on pisimmillään 15 vuorokautta, eli takaisinvedot saattavat koskea myös lihaa, joka on peräisin sioista, jotka on toimitettu tilalta ennen taudin toteamista.
15. Kuka tekee päätöksen tuotteiden takaisinvedosta?
Ruokavirasto määrää tarvittaessa yrityksen vetämään tuotteita takaisin. Toimija vastaa aina omasta toiminnastaan, ja toimijan tulee aloittaa takaisinveto jo siinä vaiheessa, kun hän epäilee (tai hänen on syytä epäillä), että elintarvike on saastunut ASF-viruksella. Toimijan tulee olla heti yhteydessä paikalliseen valvojaan, jos syntyy epäily siitä, että toimija on vastaanottanut tai kenties jo toimittanut eteenpäin lihaa tai lihavalmisteita, jotka ovat saattaneet saastua ASF-viruksella.
16. Voiko vähittäismyymälä, ravintola tai suurkeittiö palauttaa lihat tai lihatuotteet takaisin ne toimittaneeseen hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon, jos sopii siitä ensin hyväksytyn elintarvikehuoneiston kanssa?
Vähittäismyymälästä, ravintolasta tai suurkeittiöstä ei saa palauttaa lihaa tai lihatuotteita liha-alan hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon. Vastuu on yhtäläisesti molemmilla osapuolilla - liha-alan hyväksytty elintarvikehuoneisto ei saa ottaa vastaan lihaa tai lihatuotteita vähittäismyymälästä, ravintolasta tai suurkeittiöstä. Tuotteet pitää hävittää viranomaisten (Ruokavirasto, aluehallintovirasto) antamien ohjeiden mukaisesti.
17. Miten minun toimijana tulee ottaa jätehuolto huomioon?
ASF-virus voi levitä helposti myös ruokajätteen mukana. Huolehdi toiminnassasi, että ulkona sijaitsevat jäteastiat ovat aina suljettuna niin, että haittaeläimet (mukaan lukien linnut) eivät pääse levittämään jätteitä ympäristöön. Varmistathan muutenkin, että yrityksesi jätehuolto on asianmukaisella tasolla.
18. Millainen desinfioiva pesuaine tuhoaa ASF-viruksen elintarvikkeiden käsittelyyn tarkoitetuilta pinnoilta?
ASF-viruksen tuhoamiseksi pinnoilta, ne tulee sekä pestä että desinfioida tarkoitukseen sopivilla kemikaaleilla. Puhdistustoimenpiteissä tulee käyttää mieluiten desinfioivaa pesuainetta sekä erikseen vielä pesun jälkeen desinfiointiainetta. Elintarvikealan toimijat voivat tiedustella tarkoitukseen sopivia kemikaaleja suoraan pesu- ja desinfiointikemikaalien toimittajilta. Ruokaviraston tekemän kyselyn perusteella kemikaalitoimittajilla on hyvin tarjolla erilaisia tarkoitukseen soveltuvia kemikaaleja, joista useimmat ovat muutenkin jo niin elintarvikealan toimijoiden kuin siivous- ja puhdistusalan toimijoiden jokapäiväisessä käytössä.
19. Millainen desinfiointiaine tuhoaa ASF-viruksen elintarvikkeiden käsittelyyn tarkoitetuilta pinnoilta?
Markkinoilla on lukuisia desinfiointikemikaaleja, jotka sopivat elintarviketilojen desinfiointiin niin, että ASF-virus tuhoutuu. Elintarvikealan toimijat voivat tiedustella tarkoitukseen sopivia kemikaaleja suoraan pesu- ja desinfiointikemikaalien toimittajilta. Ruokaviraston tekemän kyselyn perusteella kemikaalitoimittajilla on hyvin tarjolla erilaisia tarkoitukseen soveltuvia kemikaaleja, joista useimmat ovat muutenkin jo niin elintarvikealan toimijoiden kuin siivous- ja puhdistusalan toimijoiden jokapäiväisessä käytössä. Jos Suomessa todettaisiin ASF-tartunta, annettaisiin pesusta ja desinfioinnista tarvittaessa tarkempia ohjeita.
20. Mitä muuta pesu- ja desinfiointitoimissa tulee huomioida?
Toimijan tulee noudattaa yleisiä hyviä pesukäytäntöjä (mukaan lukien oikeanlaiset pesumenetelmät, pesuaineiden asianmukaiset käyttövahvuudet ja niin edelleen). Ensimmäiseksi, ennen varsinaista pesuaineella pesua, on tärkeää aina poistaa elintarvikejäämät ja muu mahdollinen irtolika pinnoilta ja tiloista. Sen jälkeen tehdään varsinainen pesu pesuaineella. Desinfiointiaine tehoaa ainoastaan levitettynä kuivalle pinnalle, joka on ensin pesty hyvin mekaanisesti. Jos pinnalla on jäljellä orgaanista likaa, ei desinfiointiaine tehoa.
21. Miten ASF vaikuttaa sianlihan ja siasta saatavien tuotteiden vientiin EU:n ulkopuolelle?
ASF:n toteamisella on vaikutuksia myös vientiin silloin, jos viennin kohdemaa on asettanut tuotteiden viennille ASF:iin liittyviä ehtoja. Osa kohdemaista edellyttää tautivapautta koko Suomen alueella, vaikka vientiin tarkoitettu liha, lihatuotteet tai sivutuotteista saadut tuotteet eivät olisi tartunta- tai rajoitusvyöhykkeeltä peräisin. Taudin esiintyminen siassa tai villisiassa jossakin päin Suomea voi siis pysäyttää viennin tiettyihin maihin koko Suomesta. Vaikutuksia voi olla myös muista eläinlajeista saatavien tuotteiden vientiin. Jos selviää, että vientiin on lähtenyt tuotteita sellaisella viennin eläinterveystodistuksella, jossa on vakuutuksia koskien ASF:a, on vientiyrityksen ja valvojan ilmoitettava siitä Ruokaviraston vientijaostolle. Ruokavirasto ohjeistaa ilmoittamisesta tarkemmin verkkosivuillaan tautitapauksen yhteydessä. Ruokavirasto ilmoittaa viennin kohdemaalle tautitapauksesta, jotta kohdemaan viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin vientierän saapuessa.