Monilla kuluttajilla on Pohjoismaissa gluteeni-intoleranssi. He ovat riippuvaisia erityisesti heitä varten tuotettujen tuotteiden turvallisuudesta.
Vuonna 2014 astuivat voimaan yhteiset EU-säännökset, jotka asettavat vaatimuksia kuluttajille annettavista tiedoista, kun elintarvike ei sisällä gluteenia tai kun siinä esiintyvää gluteenia on vähennetty. Markkinoilla on nykyään paljon erilaisia gluteenittomiksi merkittyjä tuotteita.
Ruokavirasto (aiemmin Evira), Livsmedelsverket (Ruotsi), Mattilsynet (Norja) ja Fødevarestyrelsen (Tanska) ovat toteuttaneet yhteispohjoismaisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella hankkeen, jossa selvitettiin vastaavatko gluteenittomat tuotteet EU:n tuotevaatimuksia.
Hankkeen tavoitteena oli
- tarkastaa ”gluteeniton”- ja ”erittäin vähägluteeninen” -merkintöjä koskevien sääntöjen noudattaminen, ml. se, että gluteenipitoisuus ei ylitä raja-arvoja
- tarjota sääntöihin liittyvää ohjeistusta ja lisätä niiden tunnettuutta
- varmistaa, että merkinnät eivät johda kuluttajaa harhaan
- tarkastaa, että yritykset käyttävät omavalvonnassaan asianmukaisia käytäntöjä merkitäkseen tuotteet gluteenittomiksi.
- varmistaa, että tuotteet on merkitty yleisten merkintäsääntöjen mukaisesti
Hankkeessa valvonta kohdistettiin sellaisiin valmiiksi pakattuihin tuotteisiin, jotka on varustettu gluteeniton- tai erittäin vähägluteeninen -merkinnällä seuraavien neljän tuoteryhmän sisällä:
- raaka-aineet (leivonnassa)
- jauhosekoitukset,
- aamiaistuotteet sekä
- leivät, kakut, keksit
Hanke osoitti, että useimmat hankkeeseen sisältyneet ”gluteenittomiksi” merkityt tuotteet ovat raja-arvon mukaisia (enintään 20 mg gluteenia kiloa kohden).
Raja-arvo ylittyi vain kahdessa yhteensä 153 analysoidusta näytteestä, jotka oli merkitty ”gluteenittomiksi”. Gluteenin enimmäismäärää koskevaa sääntöä noudatetaan näin ollen hyvin. Vaikka hankkeessa analysoitiin vain rajallinen määrä tuotteita, ne valittiin sen pohjalta, että niillä olisi levikkiä eri Pohjoismaissa ja että niiden myynti olisi merkittävää, jolloin tuotepuutteilla olisi merkitystä monelle.
Pakkausmerkintärutiinit varmistavat osaltaan tuotteiden turvallisuuden
Tärkeintä hankkeessa oli tarkastaa, onko tuotteitaan ”gluteenittomiksi” tai ”erittäin vähägluteenisiksi” merkitsevillä yrityksillä käytössä rutiinit, joilla ne varmistavat tuotteidensa noudattavan gluteeniasetuksen vaatimuksia.
Yleisesti tuotteet oli merkitty hyvin, mutta yritysten on jatkossakin käytävä läpi merkintärutiinejaan, jotta vältyttäisiin kuluttajille mahdollisesti vakavia seurauksia aiheuttavilta virheiltä. Tästä on esimerkkinä se, että ainesosaluettelossa ei ole ilmoitettu kaikkia ainesosia ja että allergeenit eivät erotu selvästi muista ainesosista.
Monissa tuotteissa käytettiin mainintoja, jotka eivät ole gluteeniasetuksen sääntöjen mukaisia. Lisäksi todettiin muutamia merkintävirheitä. Joidenkin tuotteiden merkinnät eivät esimerkiksi olleet näkyvissä tai luettavissa, joissakin tuotteissa käytettiin väärää kieltä, ja joidenkin tuotteiden ainesosaluettelosta puuttui tieto allergisoivista ainesosista ja niiden visuaalinen korostaminen.
Koska sääntöjen noudattaminen oli yleisesti hyvällä tasolla, projektiryhmä ei näe välitöntä tarvetta toistaa kampanjaa pariin vuoteen. Voisi kuitenkin olla hyvä toteuttaa vastaava kampanja vähittäiskaupassa valmistettavista pakkaamattomista elintarvikkeista.