Valvontatulokset

Vierasainevalvontaohjelman (Eläinlääkejäämien valvontaohjelman) tulokset vuonna 2021

Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaohjelmaa on toteutettu vuosittain sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625 artikla 150 ja neuvoston direktiivin 96/23/EY liitteet) vaatimuksesta.  Tavoitteena on valvoa, ettei tuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita ja etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelmassa seurataan myös ympäristöstä peräisin olevien vieraiden aineiden (mm. raskasmetallit, pestisidit ja homemyrkyt) esiintymistä ja pitoisuuksia elintarvikkeissa.

Vuonna 2021 vierasainevalvontaohjelma pyrittiin toteuttamaan lähes suunnitelmien mukaisesti Covid-19 tilanteesta huolimatta. Luonnonvaraiseen riistaan kuuluvia näytteitä (hirvi) ei tutkittu. Tutkimuksia tehtiin yhteensä 4137 näytteestä ja tuloksia saatiin lähes 50 000. Analytiikassa ns. monijäämämenetelmien käyttöönottoa on laajennettu edelleen. Taulukossa 49 on esitetty tuotantolukuihin perustuvat näytemäärät eläin- tai elintarvikeryhmittäin ja tutkimusten jakautuminen eri aineryhmiin sekä määräystenvastaisten näytteiden määrät vuonna 2021. Osa näytteistä on tutkittu useampaan ryhmään kuuluvien aineiden varalta. Määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellaiset näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä raja-arvon tai toimenpiderajan ylittävä määrä tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita. Todetut määräystenvastaisuudet tai niiden epäilyt johtavat aina tapausta koskeviin virallisiin selvityksiin.

Taulukko 1.       Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl) eri eläin- tai elintarvikeryhmissä eri aineryhmien tutkimusten osalta (kpl) sekä määräysten vastaiset näytteet (kpl) vuonna 2021 (22.4.2022) 

 

Eläinryhmä tai eläimestä saatava elintarvike

Kielletyt aineet

Sallitut eläin-lääkkeet

Kontaminantit

Näytteet yhteensä

Määräystenvastaiset näytteet (kpl) ja niistä todetut jäämät

Nautaeläimet

767

408

154

1204

1 lihas / ibuprofeeni

Siat

588

820

171

1416

 

Siipikarja

402

327

38

625

 

Lampaat

19

28

12

47

 

Hevoset

23

11

5

35

 

Hirvet

0

0

0

0

 

Tarhattu riista

0

52

41

83

1 maksa/ivermektiini
5 maksa/kadmium
8 munuainen/kadmium
1 rasva/HCB

Maito

209

311

101

311

1 bentsyylipenisilliini
3 diklofenaakki

Kala

55

39

50

136

 

Kananmuna

142

201

50

201

 

Hunaja

80

80

48

80

 

 

Taulukossa 1 esitettyjen tulosten lisäksi joitakin tuotantoeläimille kiellettyjä kasvua edistäviä aineita tai niiden aineenvaihduntatuotteita voi esiintyä pieniä pitoisuuksia myös luonnollisesti. Naudan virtsanäytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia testosteroni-betaa, nandroloni-alfaa ja boldenoni-alfaa. Kahden naudan virtsanäytteestä todettiin tiourasiilia, jota voidaan todeta silloin, kun eläimen rehussa on ollut ristikukkaisia kasveja. Sikanäytteissä todettiin nandroloni-betaa ja yhden hevosen virtsanäytteestä todettiin sekä nandroloni-alfaa että -betaa. Yhdestä broilerin verinäytteestä todettiin pieni pitoisuus estradioli-betaa.

Määritysmenetelmien herkkyyksien lisääntyminen johtaa siihen, että pieniä, luonnollisesti esiintyviä hormonipitoisuuksia todetaan aikaisempaa helpommin ilman, että kyseessä olisi aineiden säädösten vastainen käyttö. Kiellettyjen aineiden käyttöä ei todettu.

Sallittujen lääkeaineiden jäämiä osoitettiin neljästä maitonäytteestä; yhdestä raja-arvon ylittävä pitoisuus bentsyylipenisilliiniä ja kolmesta maitonäytteestä kipulääkkeenä käytettävää diklofenaakkia, jota sisältäviä valmisteita ei kuitenkaan ole hyväksytty Suomessa tuotantoeläimille käytettäväksi. Yhdestä nautanäytteestä todettiin pieni pitoisuus kipulääkkeenä käytettävää ibuprofeenia, jota ei ole lainkaan hyväksytty käytettäväksi tuotantoeläimille. Kaikki tapaukset selvitettiin virallisesti, mutta selviä syitä jäämälöytöihin ei saatu selville. Diklofenaakkijäämien osalta mahdollisuutta, että näyte olisi päässyt kontaminoitumaan jo tuotantotilalla, ei voitu täysin sulkea pois. Yhdestä poron maksanäytteestä todettiin loislääkkeenä käytettävää ivermektiiniä todennäköisesti sen vuoksi, että lääkitty eläin oli joutunut poroerotuksen yhteydessä väärään aitaukseen.

Suuresta osasta tarhattuun riistaan kuuluvien porojen maksa- ja munuaisnäytteistä osoitettiin ympäristöstä peräisin olevaa kadmiumia kuten aikaisemminkin. Myös lihasnäytteitä tutkittiin, mutta niissä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Yhteensä yhdeksästä poron rasvanäytteestä todettiin pieniä pitoisuuksia HCB:tä (heksaklorobentseeni) ja yhdessä näytteessä pitoisuus ylitti hiukan torjunta-ainesäädöksissä asetetun raja-arvon. Samanaikaisesti tutkituissa lihasnäytteissä ei todettu HCB-jäämiä.

Hometoksiineihin kuuluvaa zearalenonia tai sen aineenvaihduntatuotteita todettiin pieniä pitoisuuksia myös vuonna 2021 sioista (n=47) , naudoista (n=6) ja hevosista (n=2) otetuista virtsanäytteistä. Lisäksi todettiin pieni pitoisuus okratoksiinia yhdestä sian munuaisnäytteestä. Yhdestä maitonäytteestä todettiin alle raja-arvon olevan pitoisuus aflatoksiini-M1.

Vuoden 2021 vierasainevalvontaohjelman toteutuminen ja tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisempinakin vuosina (taulukko 2).  Määräystenvastaisten näytteiden osuus oli 0,15 %. Tämä oli vähän korkeampi kuin aikaisempi osuus (0 - 0,02 %) tutkituista näytteistä huomioitaessa eläinten lääkityksistä mahdollisesti aiheutuvat jäämät. Otettaessa huomioon kontaminantteja sisältäneiden näytteiden määrät, määräystenvastaisten näytteiden osuus oli myös vähän korkeampi kuin edeltävinä vuosina (vuonna 2021 0,48 %). Todettujen jäämätapausten lukumäärät ovat osittain lisääntyneet sen vuoksi, että käytössä olevilla määritysmenetelmillä voidaan osoittaa aikaisempaa useampia lääkeaineita ja pienempiä pitoisuuksia. Muutamista näytteistä osoitetut pienet jäämäpitoisuudet eivät kuitenkaan vaarantaneet elintarviketurvallisuutta.

Sivu on viimeksi päivitetty 5.9.2023