Mitä PFAS-yhdisteet ovat?
PFAS-yhdisteet ovat pysyviä orgaanisia yhdisteitä, joita on käytetty laajasti teollisissa ja kuluttajille tarkoitetuissa tuotteissa niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi. Niitä on käytetty muun muassa kosmetiikassa, sisustustekstiileissä ja teknisissä vaatteissa, paistinpannuissa, paperia tai kartonkia olevien elintarvikepakkausmateriaalien rasvaa hylkivissä pintakäsittelyaineissa ja sammutusvaahdoissa.
Miten PFAS-yhdisteitä on päätynyt elintarvikkeisiin?
PFAS-yhdisteitä voi vapautua ympäristöön, kun niitä sisältäviä tuotteita valmistetaan, varastoidaan, käytetään ja hävitetään, ja päätyä sitä kautta myös elintarvikkeisiin. Yhdisteiden käyttöä on nykyisin rajoitettu, mutta niiden pysyvyyden vuoksi PFAS-yhdisteitä löytyy edelleen elintarvikkeista.
Mille elintarvikkeille on asetettu PFAS-yhdisteiden enimmäismäärät?
Komission asetuksessa (EU) 2023/915 on asetettu enimmäismäärät PFAS-yhdisteiden osalta munille, kalastustuotteille ja simpukoille, naudan, sian, siipikarjan, lampaan ja riistaeläinten lihalle ja muille syötäville osille.
Miten elintarvikkeiden PFAS-enimmäismäärät on asetettu? Miksi kalalle on sallittu suuremmat pitoisuudet kuin esimerkiksi munille? Miksi eri kalalajeille on sallittu varsin erisuuruisia PFAS-pitoisuuksia?
Enimmäismäärät asetetaan ALARA-perusteisesti (niin alas kuin käytännön toimin on mahdollista, as low as reasonably achieveable) pääsääntöisesti EFSAn tietokantaan jäsenmaista toimitettujen pitoisuustietojen perusteella. Kaikille kaloille (tai muille elintarvikkeille) yhtenäiset raja-arvot saattaisivat johtaa kohtuuttomiin ruokahävikkimääriin ja tiettyjen elintarvikkeiden tai raaka-aineiden osalta jopa elintarvikepulaan. Periaatetta käytettäessä voidaan siis päätyä eritasoisiin pitoisuusraja-arvoihin, kuitenkaan vaarantamatta yleistä elintarviketurvallisuutta. Periaate on käytössä myös kansainvälisiä Codexin raja-arvoja asetettaessa. Vaihtelevat raja-arvot näkyvät paitsi kalalajeilla, myös muiden vierasaineiden osalta esim. viljan raja-arvoissa, joissa vaikkapa ohra voi saada tiukemmat raja-arvot kuin kaura.
Mistä elintarvikkeista on Suomessa tutkittu PFAS-pitoisuuksia ja millaisia pitoisuuksia on havaittu?
Laajimmin PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia elintarvikkeissa on selvitetty kalojen osalta. Pitoisuudet ovat olleet pääosin selvästi alle lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Parhaillaan käynnissä olevassa EU Kalat IV -hankkeessa selvitetään PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia sekä Itämeren kaloissa että järvikaloissa. Muiden elintarvikkeiden osalta PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia on tutkittu toistaiseksi vasta vähän, 5–25 näytettä / tuoteryhmä. Maidossa, lihoissa (nauta, sika, broileri), sianrasvassa ja ulkokanojen munissa pitoisuudet ovat olleet alle laboratoriomenetelmän määritysrajojen. Osassa luomukananmunia on havaittu kohonneita PFAS-pitoisuuksia, muutaman näytteen osalta pitoisuudet ovat myös ylittäneet lainsäädännössä asetetut enimmäismäärät.
Miksi juuri luomukananmunissa on havaittu kohonneita PFAS-pitoisuuksia?
Tehtyjen selvitysten pohjalta vaikuttaa ilmeiseltä, että merkittävin selittävä tekijä kohonneisiin PFAS-pitoisuuksiin on luomutuotannossa kasvatettavien kanojen ruokinnassa käytettävä luonnonkalasta valmistettava kalajauho. Kun kalamassasta kalajauhoa valmistettaessa poistetaan vettä, niin siitä seuraa PFAS-yhdisteiden pitoisuuksien suureneminen lopullisessa kuivatetussa kalajauhossa. Kalajauhon sisältämien PFAS-yhdisteiden määrä on suoraan yhteydessä kalastettavan kalan PFAS-pitoisuuksiin, jotka puolestaan vaihtelevat kalalajeittain ja kalastusalueittain. Kyse ei ole siten siitä, että kalajauhon tai siitä valmistettavan rehun valmistusprosessissa olisi puutteita tai rehulainsäädännön vastaisuuksia. Luonnonkalasta valmistettavalla kalajauholla on luomukanojen ravitsemuksessa keskeinen merkitys, eikä sen käyttöä voida kokonaan lopettaa. Luomukanojen rehussa ei ole mahdollista käyttää rehun lisäaineina hyväksyttyjä aminohappoja, joita puolestaan käytetään tavanomaisesti kasvatettavien kanojen ruokinnassa. Tasapainoisen aminohappokoostumuksen saavuttamiseksi on luomutuotannossa munivien kanojen rehuun lisättävä luonnonkalasta valmistettua kalajauhoa. Ruokavirasto on informoinut rehualan toimijoita ja kananmunantuottajia luonnonkalasta valmistetun kalajauhon käyttöön liittyvästä PFAS-yhdisteiden jäämien riskistä sekä edellyttänyt, että jatkossa luonnonkalasta valmistetun kalajauhon määrää luomutuotannossa on merkittävästi vähennettävä. Lisäksi on pyrittävä käyttämään sellaisia kalajauhoeriä, joissa PFAS-yhdisteiden pitoisuudet ovat mahdollisimman pieniä.
Millä kananmunatiloilla tai tuotemerkillä myydyissä luomumunissa on havaittu PFAS-ylityksiä?
Näytteitä on otettu kananmunatiloilta ja Ruokavirastolla ei ole tietoa millä tuotemerkillä munia myydään.
Tilakohtaisia tuloksia ei ole julkaistu, koska kaikkien luomutuottajien munia ei ole tutkittu. Tulosten julkaiseminen asettaisi tilat eriarvoiseen asemaan.
Luomukanamunia analysoitiin vuosien 2021 ja 2022 aikana ja munantuottajia on tulosten jälkeen ohjeistettu vähentämään kalajauhon käyttöä.
Tutkimusten mukaan PFAS-yhdisteitä sisältämättömän rehun käyttöön siirtymisen jälkeen munien PFAS-yhdisteiden pitoisuuksista häviää puolet runsaassa 4 vuorokaudessa. Kokeellisessa tutkimuksessa 42 vrk jälkeen valtaosa PFAS-yhdisteistä oli poistunut sekä kanan syötävistä osista että munista.
Jos saman tuottajan munia analysoitaisiin nyt ja verrattaisiin tuloksia 2021 tai 2022 teetettyihin tutkimuksiin, on todennäköistä, että tulokset eroaisivat selvästi keskenään. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaisena julkaista tietoja tiloista, joilla enimmäismäärät ylittäviä pitoisuuksia on havaittu.
Tutkimusnäytteitä on otettu myös ulkokanan munista ja niissä kohonneita pitoisuuksia ei ole havaittu. Vuoden 2023 aikana tullaan analysoimaan myös virikehäkki- ja lattiakanaloiden munia
Tutkimuslähde: Kowalczyk ym., J. Agric. Food Chem. 2020, 68, 12539−12548
Kuinka nopeasti muutokset kanojen ruokinnassa näkyvät kananmunien PFAS-pitoisuuksissa?
Kirjallisuudessa (Kowalczyk ym., J. Agric. Food Chem. 2020, 68, 12539−12548) on raportoitu, että PFAS-yhdisteitä sisältämättömän rehun käyttöön siirtymisen jälkeen munien PFAS-yhdisteiden pitoisuuksien puoliintumisaika on runsaat 4 vrk. Kokeellisessa tutkimuksessa 42 vrk jälkeen valtaosa PFAS-yhdisteistä oli poistunut sekä kanan syötävistä osista että munista.
Mitä tapahtuu elintarvikkeelle, jossa havaitaan PFAS-yhdisteitä yli enimmäismäärien?
Elintarvike-erät, joissa havaitaan enimmäismäärän ylittäviä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä, poistetaan markkinoilta.
Miten voin välttää PFAS-yhdisteitä ruoassa?
Monipuolinen ja vaihteleva ruokavalio varmistaa, että elintarvikkeista saatu PFAS-altistus pysyy kohtuullisena.