Yleistä elintarviketurvallisuudesta

Elintarviketurvallisuus Suomessa 2024 / Osa 2 Yleistä elintarviketurvallisuudesta

Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta 
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti 
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat 
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta 
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet 

Yleistä elintarviketurvallisuudesta

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma eli VASU-suunnitelma on kaikkien elintarvikevalvontaviranomaisten yhteinen suunnitelma, jonka avulla varmistetaan valtakunnallisesti viranomaisvalvonnan yhdenmukaiset tavoitteet ja painopisteet sekä laatu ja kehittäminen. Kukin toimivaltainen viranomainen käyttää VASU-suunnitelmaa oman toimintansa suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. VASU-suunnitelmassa on kuvattu kaikille yhteiset tavoitteet Osassa 1, elintarvikevalvonnan painopistealueet vuosittain Osassa 2 sekä elintarvikevalvontajärjestelmät Osassa 3. Valvontaviranomaiset raportoivat vuosittain elintarvikevalvonnan tuloksistaan (VASU-raportointi). Ruokavirasto koordinoi VASU-raportointia ja julkaisee vuosittain elintarvikevalvonnan valtakunnalliset tulokset tässä ”Elintarviketurvallisuus Suomessa” -raportissa.

Kuvassa 2.1. on kuvattu viranomaisjärjestelmissä olevien elintarvike- ja kontaktimateriaaliyritysten määrät aloittain vuonna 2024. Yritysten määrä on kokonaisuutena hieman kasvanut vuoteen 2023 verrattuna, joskin kala-alalla, liha-alalla ja muna-alalla on pientä laskua yritysten määrissä.

Kuva 2.1. Viranomaisjärjestelmissä olevien elintarvike- ja kontaktimateriaalialan yritysten lukumäärät vuonna 2024

Viranomaisten valvontajärjestelmät ja niiden valvontatulokset

Taulukossa 2.1. on esitetty viranomaisten elintarviketurvallisuustehtäviin käytetyt henkilöresurssit vuosina 2021–2024.

Taulukko 2.1. Elintarvikevalvonnan henkilöstö henkilötyövuosina

Elintarvikevalvontaan käytettiin n. 630 henkilötyövuotta. Kunnallisia elintarvikevalvontayksiköitä on 60 kpl, ja muita elintarvikevalvontaviranomaisia ovat Ruokavirasto, aluehallintovirastot (6 kpl), Tulli, Valvira ja Puolustusvoimat. Kaikilla elintarvikevalvontaketjun viranomaisilla on omat lainsäädännössä määritetyt vastuualueensa. Taulukossa ovat mukana myös hygieniapassitestaajat, jotka ovat Ruokaviraston hyväksymiä toimijoita. Luvut eivät sisällä Lapin aluehallintoviraston ohjaamia kunnaneläinlääkärien poronlihantarkastuksia eivätkä palkkioperusteisten Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärien työaikaa. Luvuissa ei myöskään ole mukana viranomaisnäytteiden tutkimiseen paikallislaboratorioissa käytetty työpanos. Resurssien kasvua selittää mm. kunnallisten valvontayksiköiden resurssien lisäys perusmaksun käyttöönoton myötä sekä hygieniapassitestaajien lisääntynyt työmäärä.

Oiva-järjestelmä

Suunnitelmallista elintarvikevalvontaa toteutetaan Oiva-järjestelmällä, jolla myös annetaan kuluttajalle tietoa yritysten elintarvikevalvonnan tuloksista Oiva-raportin muodossa.

Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan tarkastustulokset eli Oiva-tarkastusten tulokset julkaistaan Oiva-raportin muodossa, joka on julkinen. Elintarvikevalvontaviranomaisten julkaisemat Oiva-raportit löytyvät oivahymy.fi -sivustolta. Vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen tuloksia on julkaistu vuodesta 2013 ja elintarviketeollisuuden vuoden 2016 alusta.

Oiva-raportilla näkyvä hymynaama kertoo tarkastuksen tuloksen. Tarkastuksella arvioidaan useita eri vaatimuksia, joista jokaiselle annetaan oma arvio: A (Oivallinen), B (Hyvä), C (Korjattavaa) tai D (Huono). Tarkastuksen kokonaistulos määräytyy heikoimman arvion perusteella. Raportilla näkyy lisäksi kahden edellisen tarkastuksen tulokset. Raportin loppuun on kirjattu yleisluonteinen kuvaus tarkastuksella tehdyistä havainnoista. Ruokavirasto hallinnoi ja kehittää Oiva-järjestelmää.

Elintarvikealan yrityksiin tehtiin seurantatarkastukset mukaan lukien yhteensä 23720 Oivan mukaista valvontatarkastusta (taulukko 2.2). Tämä on n. 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarkastusmäärät kasvoivat myös vuonna 2023.

Taulukko 2.2. Oivan mukaiset valvontakäynnit vuonna 2024

Kuva 2.2. Oiva-tulosten jakaumat vuonna 2024

Elintarvikevalvontaketjun tavoitteet ja niitä kuvaavat tunnusluvut määritetään monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa eli VASU-suunnitelmassa, ja suunnitelman strategiset vaikuttavuustavoitteet koskevat kaikkia elintarvikeketjun viranomaisten toimintaa. Vaikuttavuuspäämäärän ”Ruoka on turvallista ja terveellistä” tarkennettuja tavoitteita on seurattu arvioimalla Oiva-valvonnan tuloksia ja tunnuslukuja. Tunnusluvun ”Oiva-elintarvikehuoneistotarkastuksissa parhaimmat tasot (A ja B) saavuttaneiden kohteiden osuus” tavoitearvoksi on määritetty 85 %. Vuonna 2024 tulos oli 83,8 %, ja näiden parhaimpien tasojen saavuttaneiden valvontakohteiden osuus on ollut hienoisessa laskussa vuoden 2020 jälkeen. Tulos jäi ensimmäisen kerran alle tavoitteen vuonna 2023 (osuus 84,5 %). Syitä tuloksen laskuun voivat olla koronapandemian jälkeen lisääntynyt valvontatarve ja tarjoilupaikkojen Oiva-tulosten heikkeneminen, mikä havaittiin aluehallintovirastoissa muutama vuosi sitten. Kustannuskriisi on vaikuttanut alaan ja tarjoilupaikkoihin on voinut olla vaikeaa saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Koska tarjoilupaikkoja on maassamme määrällisesti paljon, nämä seikat voivat selittää tuloksia ja tunnusluvun laskevaa trendiä.

Kansallisessa VASU-suunnitelmassa määritetyn toisen tunnusluvun ” Toimintaansa parantaneiden elintarvikealan toimijoiden osuus” oli vuonna 2024 69,9 %. Tunnusluku kuvaa sitä, miten suuri osuus toimipaikoista on vuoden aikana parantanut C/D-tuloksesta tulokseen A/B. Näiden toimijoiden osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin vastaava tulos oli 60,6 %. Voidaan todeta, että elintarvikealan toimijat korjaavat toimintansa epäkohtia aktiivisesti ja enenevässä määrin. VASU-suunnitelman kolmas koko valvontajärjestelmää koskeva tunnusluku liittyy elintarvikkeista annettaviin tietoihin. Sen mukaan elintarvikealan yrityksiin tehdyissä elintarviketietoja, ravintoarvoa ja markkinointia koskevissa OIVA-valvontatarkastuksissa parhaimman tason saavuttaneiden valvontakohteiden määrä oli 93 % tarkastetuista (v. 2023 94 %). Tavoitearvo on 85 %, joten tavoite saavutettiin hyvin. 

Kuva 2.3. Oiva-tarkastusten osuus yritystyypeittäin vuonna 2024

Kuvassa 2.3. näkyy, miten tarkastukset ovat jakautuneet toimintaluokittain. Tarjoilupaikkoihin tehdään yli 60 % ja myyntipaikkoihin n. 20 % kaikista Oivan mukaisista tarkastuksista. Tarjoilupaikkoja ja myyntipaikkoja on valvontakohteina määrällisesti eniten.

Tässä raportissa kerrotaan Oiva-valvonnan tuloksista useissa osioissa ja viitataan Ruokaviraston laatimiin Oiva-arviointiohjeisiin. Ruokaviraston määräyksessä elintarvikevalvontatiedoista säädetään tarkemmin mm. Oiva-arvioinnista. Oiva-järjestelmän kuvaus löytyy Ruokaviraston ohjeesta Elintarvikevalvontatietojen julkaisujärjestelmä Oiva. Oiva-valvonnan tuloksia voi tarkastella oivahymy.fi -sivuilla ja Ruokaviraston Tietolaarissa.

Hygieniapassijärjestelmä

Hygieniapassi vaaditaan henkilöiltä, jotka työskentelevät elintarvikealalla ja käsittelevät pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Ruokaviraston hyväksymiä hygieniapassitestaajia, joilla on edelleen testaajan oikeudet, oli vuonna 2024 yhteensä noin 1 290 henkilöä. Ruokavirasto voi perua testaajan oikeudet, jos testaaja itse toivoo sitä, testaaja ei ole ollut aktiivinen vähintään kolmeen vuoteen tai valvonnan seurauksena. Testaajien oikeuksia on peruttu yhteensä 1026 henkilöltä vuosien 2020-2024 välisenä aikana. Yleisin syy oikeuksien peruuttamiselle on ollut se, että testaaja ei ole ollut aktiivinen vähintään kolmeen vuoteen (923 kappaletta päätöksistä). Vuonna 2024 on Ruokavirasto peruuttanut testaajan oikeudet 35 henkilöltä heidän omasta pyynnöstään.

Hygieniapassitestaajat ovat järjestäneet hygieniapassitestejä vuodesta 2002 lähtien yhteensä 260 002 kpl eri puolilla Suomea. Hygieniapassitestaajat ovat myöntäneet hygieniapasseja vuoden 2024 loppuun mennessä yhteensä 1 546 818 kpl.

Hygieniapasseja myönnettiin ja hygieniapassitestejä järjestettiin vuonna 2024 lähes saman verran kuin vuonna 2023 (taulukko 2.3).

Taulukko 2.3. Järjestetyt hygieniapassitestitilaisuudet ja myönnetyt hygieniapassit v. 2020–2024

Ruokavirasto valvoo hygieniapassitestaajien toimintaa sekä suunnitelmallisesti että ilmiannon tai epäilyksen perusteella. Tämän lisäksi Ruokavirasto voi antaa testaajalle suoraan kehotuksen korjata toiminta, jos huomaa testaajan toiminnassa säädösten, määräysten ja ohjeiden vastaista toimintaa. Suurin osa valvonnoista on ollut suoria kehotuksia korjata testaajan toiminta. Suunnitelmallista valvontaa on tehty vähiten. Testaajien toiminnan valvonnoista keskimäärin 11 % on johtanut testaajan oikeuksien peruuttamiseen (taulukko 2.4). Yleisimmät kehotuksiin johtaneet virheet ja puutteet ovat liittyneet useiden vuosien ajan erityisesti seuraaviin asiakokonaisuuksiin: testattavien henkilöiden henkilöllisyyden varmistaminen, hygieniapassitestilomakkeeseen tehtävät merkinnät ja tarkastaminen, hygieniapassin myöntämisen perusteet, hygieniapassien myöntämisen perusteena olevien asiakirjojen arkistointi, testaajan velvollisuuksien luovuttaminen ulkopuolisille henkilöille ja erityistilannetestien järjestäminen. Aikaisempina vuosina poliisille tehtyihin tutkintapyyntöihin johtaneet syyt ovat liittyneet vilpilliseen toimintaan hygieniapassitesteissä ja hygieniapassien myöntämiseen perusteetta. Kaikki tutkintapyynnöt eivät ole kohdistuneet hygieniapassitestaajan toimintaan, vaan ulkopuoliseen henkilöön.

Taulukko 2.4. Ruokaviraston hygieniapassitestaajien toiminnan valvonta ja valvontatulokset v. 2020–2024

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Taulukossa 2.5. on kuvattu henkilökunnan hygieniaosaamisen todentamisen Oiva-tulokset rekisteröidyissä ja hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa vuosina 2020–2024. Oiva-valvonnassa tarkastetaan, onko elintarvikealan toimija varmistanut, että jokaisella pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevällä työntekijällä on Ruokaviraston mallin mukainen hygieniapassi ja onko elintarvikelain edellyttämä kirjanpito työntekijöiden hygieenisestä osaamisesta kunnossa. Vuonna 2024 suurin osa elintarvikehuoneistoista sai valvonnan tuloksena Oiva-arvion A. Elintarvikkeiden kuljetuksissa ja muna-alalla kaikki tarkastetut elintarvikehuoneistot saivat Oiva-arvion A. Oiva-arvion D sai 11 rekisteröityä elintarvikehuoneistoa, mikä on kolme enemmän, kuin edellisenä vuonna.

Tarkasteltaessa Oiva-tuloksia kokonaisuutena vuosilta 2020–2024 ovat Oiva-tulokset hieman heikentyneet (taulukko 2.5). Toimijoille annettujen kehotusten ja käytettyjen pakkotoimien määrät ovat lisääntyneet. Tämän voi selittää se, että tarkastettujen toimipaikkojen määrä on lisääntynyt. Rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen tulokset ovat olleet hieman paremmat verrattuna hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tuloksiin. Oiva-tulokset ovat parantuneet erityisesti elintarvikkeiden varastoinnissa ja pakastamisessa, viennissä ja tuonnissa sekä ruoka-aputoiminnassa. Oiva-tulokset ovat heikentyneet eniten kansallisissa toiminnallisissa helpotuksissa sekä maito- ja liha-alalla. Oiva-arvion D määrä on lisääntynyt vuosien 2020-2024 aikana. Suurin osa Oiva-arvioista D on annettu elintarvikkeiden myynti- tai tarjoilualla. Oiva-arvio D on kohdistunut pääasiallisesti eri toimijoihin eri vuosina.

Taulukko 2.5. Hygieniaosaamisen todentaminen elintarvikehuoneistoissa v. 2020–2024

Tarkastusten havaintoja:

• Kaikilla työntekijöillä, joilta hygieniapassi oli vaadittu, ei sitä ollut tai työnantaja ei ollut varmistanut asiaa kaikilta työntekijöiltä.
• Hygieniapassien varmistamiseen liittyvässä omavalvonnan kirjanpidossa oli puutteita.
• Toimija ei ollut varmistanut hygieniapassia keneltäkään työntekijältä, jolta se olisi vaadittu.
• Hygieniapassien varmistamiseen liittyvää kirjapitoa ei ollut ollenkaan.

Johtopäätökset

Voidaan todeta, että hygieniaosaamisen todentamisen vaatimuksenmukaisuuden valvonta on lisääntynyt viiden vuoden aikana huomattavasti. Vaikka iso osa toimijoista toimi elintarvikelain velvoitteen mukaisesti, tarkastuksilla havaittiin myös elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai vaarantavia sekä korjausta vaativia virheitä. Tulokset ovat vaihdelleet eri toimialoilla ja niiden välillä vuosittain.

RASFF

RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) on Euroopan komission ylläpitämä järjestelmä, jolla eurooppalaiset jäsenvaltiot voivat tiedottaa nopeasti toisilleen elintarvikkeista, elintarvikekontaktimateriaaleista ja rehuista, joiden on havaittu sisältävän terveysvaaran. Ruokavirasto toimii järjestelmän kansallisena yhteyspisteenä.

Vuonna 2024 Suomi teki EU:n nopeaan hälytysjärjestelmään (RASFF, eli ”Rapid Alert System for Food and Feed”) 76 ilmoitusta Suomessa havaituista elintarvikkeista tai elintarvikekontaktimateriaaleista, joissa oli todettu tai mahdollinen ihmisen terveyteen haitallisesti vaikuttava virhe. Määrä on täsmälleen sama kuin edellisvuonna.

Ilmoituksista 68 (89 %) koski elintarvikkeita ja 8 (11 %) elintarvikekontaktimateriaaleja.  Suomen tekemistä RASFF-ilmoituksista 20 perustui mikrobiologisiin syihin ja näistä 6 norovirukseen ostereissa. Kasvikset ja kasvipohjaiset tuotteet kolmasmaista johtivat torjunta-ainejäämien takia 16 ilmoitukseen. Hyväksymättömien tai liiallisesti käytettyjen lisäaineiden takia tehtiin 9 ilmoitusta.  Kuva 2.4. esittää, missä havainto tuotevirheestä RASFF-ilmoitusten taustalla oli tehty.  Vuoteen 2023 verrattuna ovat kunnallisen elintarvikevalvonnan (sis. ruokamyrkytystapaukset) ja kuluttajahavaintojen kautta ilmenneiden tapausten osuudet kasvaneet.

Kuva 2.4. Suomen tekemien RASFF-ilmoitusten syiden havaitseminen vuonna 2024

Vuoden 2024 aikana RASFF-järjestelmään oli merkitty kaiken kaikkiaan 198 elintarvikkeita tai elintarvikekontaktimateriaaleja koskevaa tapausta, joissa tuotetta oli toimitettu Suomeen. Määrä on 17 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Näissä tilanteissa tuotteille kohdistetaan Suomessa vastaanottajan kunnan elintarvikevalvonnan toimesta valvontatoimenpiteet. Toimijoilta edellytettävät toimenpiteet riippuvat eritysesti elintarvikkeessa olevasta terveysvaarasta.

Suomi teki vuoden 2024 aikana Euroopan komission hallinnollisen avun AAC-AA -järjestelmään 22 ilmoitusta, mikä oli 7 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ilmoituksissa kerrottiin Suomeen tuodun elintarvikkeen lähettäjämaalle tuotteisiin liittyvistä säädöstenvastaisuuksista, jotka eivät kuitenkaan aiheuta terveysvaaraa, eli RASFF-ilmoituksen kynnys ei ylittynyt. Joissain ilmoituksissamme tiedusteltiin muilta jäsenmailta jotain valvontaan liittyvää periaatteellista kysymystä. Muiden maiden Suomelle osoittamien AAC-AA -ilmoitusten ja tiedusteluiden määrä oli 43 kpl.

Takaisinvedot

Jos toimija katsoo tai sillä on syytä epäillä, että sen maahantuoma, tuottama, jalostama, valmistama tai jakelema elintarvike tai kontaktimateriaali ei ole elintarvikkeen turvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen, sen on käynnistettävä välittömästi menettelyt kyseisen elintarvikkeen/kontaktimateriaalin poistamiseksi markkinoilta. Näitä toimenpiteitä kutsutaan takaisinvedoksi.

Elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärä kääntyi kahden vuoden laskun jälkeen selkeään nousuun. Syy kehitykseen voidaan arvella olevan parantuneessa viranomais- ja omavalvonnassa ja aiempaa avoimemmassa tiedonkulussa, ei niinkään huonontuneessa elintarviketurvallisuudessa. Takaisinvedoksi laskettavia tapauksia oli 305 eli 55 (22 %) edellisvuotta enemmän. Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia kirjaamistavan pienten vaihteluiden vuoksi, mutta ne ovat kuitenkin käyttökelpoisia antamaan tietoa kehityksen suunnasta pitkällä aikavälillä (kuva 2.5).

Kuva 2.5. Elintarvikkeiden takaisinvedot vuosina 2015–2024

Tilastoissa ovat mukana paitsi kuluttajilta asti tehdyt, julkisesti tiedotetut takaisinvedot, mutta myös maahantuojan, tukkukaupan tai vähittäiskaupan varastoista tehdyt takaisinvedot. Näissä tuote ei vielä ollut ehtinyt kuluttajien saataville, eikä niistä siten aiheutunut terveysvaaraa kuluttajille.

Kuva 2.6. Takaisinvetojen syyt 2024

Toteutuneita takaisinvetoja on luokiteltu takaisinvedon syyn mukaan (kuva 2.6). Tarkasteluvuoden jakauma eroaa hieman edellisvuosista. Eniten takaisinvetoja tehtiin edelleen mikrobiologisten syiden ja torjunta-ainejäämien takia. Lisäainevirheet syynä lisääntyi kolmatta vuotta peräkkäin, fysikaaliset syyt (vierasesineet) jo viidettä vuotta peräkkäin ja myös vierasaineiden (mm. 3-MCPD ja MOAH) luokassa oli selkeästi enemmän takaisinvetoja kuin aiemmin.

Yleisin väylä jonkin elintarvikkeen takaisinvetotarpeen esille nousuun on ollut EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmä RASFF. Sitä kautta takaisinvetojatapauksia tuli käsiteltäväksi 117 (38 % kaikista tapauksista). Seuraavaksi eniten takaisinvetotilanteita havaittiin kuluttajien tai horeca-sektori-asiakkaiden palautteiden johdosta. Tullin tekemän maahantuonti- ja markkinavalvonnan ansioksi voidaan laskea 41 takaisinvetotapausta. Takaisinvetotarpeen havaitsemisen alkulähteiden trendejä on kuvattu kuvassa 2.7.

Kuva 2.7. Takaisinvetotarpeen havaitseminen, viisi yleisintä tapaa vuosina 2015-2024

Jos tarkastellaan takaisinvedon kohteena olevien elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien valmistus- tai tuotantomaata, voidaan todeta seuraavaa: 46 % oli alkuperältään Euroopan ulkopuolelta, 31 % oli lähtöisin toisesta Euroopan maasta ja 23 % tapauksista alkuperä oli Suomessa. Edeltävään vuoteen verrattuna EU:n ulkopuolelta tulleiden ja kotimaisten tapausten osuudet nousivat muutamalla prosenttiyksiköllä, kun taas muualta Euroopasta tulleiden tapausten osuus laski noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

Takaisinvetojen hallinnan valvonta - tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Takaisinvetojen hallintaa ja toteuttamista käsittelevä Oiva-tarkastus koskee jokaista elintarvikealalla toimivaa toimijaa. Tarkastuksessa selvitetään, onko toimijalla riittävä tietämys, osaaminen ja valmius suorittaa takaisinvetoon liittyviä toimenpiteitä. Jos toimijalla on ollut takaisinvetotilanteita, tarkastetaan myös, ovatko toimijan toimenpiteet olleet kyseisissä tilanteissa ohjeistuksen mukaiset ja riittävät.

Tarkastuksia tehtiin vuonna 2024 yhteensä 3267 kohteeseen, mikä viitisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tarkastusten kokonaismäärän jakautuminen eri toimialaluokkiin on kuvattu taulukossa 2.6. Takaisinvetojakin koskeva OIVA-tarkastus tulisi tehdä jokaiseen toimipaikkaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Kun verrataan ko. taulukossa olevia tarkastettujen kohteiden määriä kohteiden kokonaismääriin, voidaan päätellä, että em. vaatimus ei toteudu.  On kuitenkin syytä huomata, että viranomainen ohjaa toimijoita usein myös todellisissa takaisinvetotilanteissa. Tällöin valvoja kohdistaa toimijaan ennalta suunnittelematonta valvontaa ja ohjausta. Takaisinvetotapaukset ovat myös usein esillä mediassa, joten toimijoiden voidaan uskoa siksikin kiinnittävän niihin varautumiseen huomiota ilman viranomaisen valvontakäyntiäkin.

Tarkastettujen kohteiden prosenttiosuudet elintarvikkeiden valmistuksessa on selvästi korkeampi kuin myynnin, tarjoilun tai kuljetuksen alan toimialoilla. Toimintaluokkien ”Ruoka-aputoiminta” ja ”Kansallisen toiminnan helpotukset” korkea B-arvioiden prosenttiosuus selittyy luokan hyvin vähäisellä tarkastusten lukumäärällä.

Liha-alan tarkastusten 4 %:n C-arvioiden osuutta selittää mm. se, että kyse on muutamasta toimijasta, joilla on useita liha-alan toimintoja samassa toimipaikassa ja näiden eri toimintojen omavalvontasuunnitelmissa oli parannettavaa. Yhden toimijan kohdalla listeriaepäilyn johdosta tekemät toimenpiteet valvoja katsoi C-arvion arvoiseksi. Toimintaluokan ”Muu valmistus” C-arviot johtuivat riittämättömistä takaisinvetosuunnitelmista.

Taulukko 2.6. Takaisinvetojen hallintaa ja suorittamista koskevat tarkastukset 2024 toimintaluokittain

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus 

** Siipikarjan tai tarhatun kanin teurastus ja käsittely tilalla sekä myynti, luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen

Kuten taulukosta 2.7. voidaan havaita, tarkastuksilla annetut arvosanat ovat viimeisen viiden vuoden aikana olleet jatkuvasti korkeaa tasoa; A-arvosanojen osuus on ollut jokaisena vuonna 98 % ja B-arvosanojen 1 tai 2 %.

Taulukko 2.7. Takaisinvetojen hallintaa ja suorittamista koskevilla tarkastuksilla tarkastetut kohteet ja tarkastuksilla annetut arvosanat v. 2020–2024

Tarkastusten havaintoja:

Tukku- ja vähittäismyynnin tarkastusten havaintoja:

• omavalvontasuunnitelmassa ei ole huomioitu takaisinvetotilannetta
• takaisinvetovalmiudessa ja -osaamisessa on pieniä puutteita, jotka voidaan korjata valvojan ohjauksella

Elintarvikkeiden valmistuksen tarkastusten havaintoja:

• pienten toimijoiden takaisinvetovarautumisessa on puutteita

Johtopäätökset

Puutteita takaisinvetoasioiden hallinnassa ja takaisinvetoihin varautumisessa on todettu pääasiassa pienissä valmistusta harjoittavissa kohteissa sekä ravintoloissa. Puutteet olivat kuitenkin yleisimmin pieniä ja tulivat korjatuksi omavalvontasuunnitelman vähäisellä päivittämisellä. Vain yhdellä elintarvikkeita valmistavalla toimijalla oli ollut todellinen takaisinvetotilanne, jossa toimijan toiminta oli ollut C-arvion mukaista.

Takaisinvetoasiat koskevat jokaista toimijaa, joten tarkastuskohteita on paljon. Tarkastuksia on tehty kaiken kaikkiaan runsaasti sekä myös eri toimintaluokissa. Valvonnan tekemien kirjauksien perusteella voidaan arvioida, että takaisinvetojen kokonaisuutta on myös tarkastettu kohteissa kattavasti.

Valvontatulosten perusteella takaisinvetoasiat ovat yleisesti ottaen toimijoilla hyvin hallinnassa. Pienten, elintarvikkeiden vähittäiskauppaa tai ravintolatoimintaa harjoittavien toimijoiden kohdalla takaisinveto-osaamisessa on hieman parannettavaa.

Ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen

Kunta vastaa ruokamyrkytysten ja ruokamyrkytysepidemioiden selvityksestä omalla alueellaan yhteistyössä tartuntatautilaissa säädettyjen viranomaisten kanssa.Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ruokavirasto koordinoivat yhteistyössä laajalle maantieteelliselle alueelle levinneiden tai muusta syystä haastavien elintarvikevälitteisten epidemioiden selvityksiä.

Kunnalliset epidemiaselvitystyöryhmät tekivät vuonna 2024 tapahtuneista epidemioista 96 epäilyilmoitusta ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY). Kaikkiin epäilyilmoituksiin liittyen tehtiin myös selvitysilmoitus. Lisäksi Ruokavirasto ja THL sekä epidemiaselvitystyöryhmät laativat selvitysilmoituksia ilman edeltävää epäilyilmoitusta. Selvitystyöryhmät ja Ruokavirasto jättivät järjestelmään yhteensä 107 epidemioiden selvitysilmoitusta.

Selvitysilmoitusten perusteella elintarvike- tai talousvesivälitteisiksi epidemioiksi luokiteltiin 60 epidemiaa (kuva 2.8). Loput selvitysilmoituksissa kuvatut tapahtumat todettiin muuksi kuin elintarvike- tai talousvesivälitteiseksi epidemiaksi (esim. ihmisestä toiseen tarttunut), sairastuneita oli vain yksi eikä tapausta näin ollen luokiteltu epidemiaksi, samaan epidemiaan liittyen oli vastaanotettu useampi kuin yksi selvitysilmoitus tai näytön vahvuus ei antanut riittävää osoitusta tietyn elintarvikkeen, ruokailun tai talousveden merkityksestä epidemian välittäjänä.

Vuonna 2024 elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä (58 kpl) oli hieman suurempi kuin vuonna 2023 (kuva 2.8). Elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastui yhteensä 993 henkilöä (kuva 2.9). Sairastuneiden määrä oli pienempi kuin vuonna 2023. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitin kaksi. Sekä raportoitujen epidemioiden että niissä sairastuneiden henkilöiden määrät vaihtelevat tyypillisesti huomattavasti eri vuosien välillä.

Kuva 2.8. Elintarvike- ja talousvesivälitteisten epidemioiden määrät vuosina 2015–2024

Kuva 2.9. Elintarvike- ja talousvesivälitteisissä epidemioissa sairastuneet vuosina 2015–2024

Ruokamyrkytysepidemiat luokiteltiin näytön vahvuuden mukaan ottaen huomioon kuvaileva ja analyyttinen epidemiologinen tutkimus, laboratoriotutkimusten tulokset ja mahdolliset epidemian syntyyn vaikuttaneet tekijät. Näyttö oli vahva tai todennäköinen 28 % raportoiduista elintarvikevälitteisistä epidemioista (Kuva 2.10.)

Kuva 2.10. Näytön vahvuus elintarvikevälitteisissä epidemioissa vuosina 2020-2024

Epidemia luokitellaan suureksi, jos siinä on sairastunut yli 100 henkilöä, keskisuureksi, jos sairastuneita on 11–100 ja pieneksi, jos sairastuneita on 2–10. Vuonna 2024 raportoitiin kaksi suurta, 23 keskisuurta ja 33 pientä elintarvikevälitteistä epidemiaa.

Hepatiitti E-viruksen aiheuttamassa epidemiassa sairastui 127 eri puolilla maata. Todennäköinen välittäjäelintarvike oli kestomakkaratuotteet. Sekä tartunnan saaneilta henkilöiltä että kestomakkaroista otetuista näytteistä todettiin useaa erilaista hepatiitti E-viruksen genotyyppiä (HEV 3f, 3c ja 3e). Toinen suuri epidemia oli Cryptosporidium -alkueläimen aiheuttama. Sairastumiset liittyivät useampaan ruokailutapahtumaan tarkemman välittäjäelintarvikkeen jäädessä tuntemattomaksi. Osterit rekisteröitiin välittäjäelintarvikkeeksi yhteensä 10 epidemian kohdalla. Näissä osterivälitteisissä epidemioissa raportoitiin sairastuneen yhteensä 92 henkilöä.

Vuonna 2024 norovirus oli aiempien vuosien tapaan yleisin tunnistettu yksittäinen taudinaiheuttaja elintarvikevälitteisissä epidemioissa (20 epidemiaa, 340 sairastunutta). Noroviruksen kohdalla on usein haastavaa arvioida, ovatko tartunnat tapahtuneet nimenomaan elintarvikkeen välityksellä. Noin kolmasosassa (19) kaikista epidemioista aiheuttajaa ei tunnistettu, vaikka selvitys muuten viittasi ruokamyrkytysepidemiaan.

Lisää tietoa ruokamyrkytysepidemioista löytyy Ruokaviraston tutkimus- ja valvontatietopalvelusta sekä Zoonoosikeskuksen nettisivuilta.

Hyvän käytännön ohjeet

Hyvän käytännön ohjeista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta (artiklat 7 ja 8). Hyvän käytännön ohjeet ovat toimialan laatimia, kansallisia ohjeita, joissa ohjeistetaan elintarvikehygienian periaatteiden soveltamisesta. Ruokavirasto arvioi hyvät käytännön ohjeet ennen niiden käyttöönottoa. Ohjeiden käyttö on elintarvikealan yrityksille vapaaehtoista. Euroopan komissio pitää rekisteriä kansallisista hyvän käytännön ohjeista. Hyvän käytännön ohjeista on lisätietoa Ruokaviraston sivuilla.

Vuonna 2024 kansallisia hyvän käytännön ohjeita oli rekisterissä yhteensä 11 kpl, joista 10 kpl on elintarvikealan ohjeita ja yksi rehualan ohje. Vuonna 2024 arvioitiin päivitetty Pakkaamon Laatutarha -ohjeisto.

Viranomaisjärjestelmän auditoinnit sekä valvonnan yleinen toteutuminen

Auditoinnit ja arvioinnit

Elintarvikevalvontaviranomaisiin kohdistuu erilaisia auditointeja ja arviointeja, joiden tavoitteena ja tarkoituksena on todentaa ja varmistaa elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus. Kukin viranomainen tekee myös itse arviointia omasta toiminnastaan. Euroopan komissio auditoi säännöllisesti jäsenmaiden valvontajärjestelmiä oman auditointisuunnitelmansa mukaisesti. Tämän lisäksi Ruokavirasto koordinoi kansallisesti elintarvikevalvontaketjun auditointeja eli ns. ketjuauditointeja. Ketjuauditoinneissa tarkastellaan valvonnan eri osa-alueita koko valvontaketjussa. Valvontaviranomaiset tekevät myös omia sisäisiä auditointejaan sekä tarkastelevat toimintaansa vuosittaisessa raportoinnissaan. Vuosittaisessa valvontasuunnitelman toteutumisen raportoinnissa (VASU-raportoinnissa) valvontaviranomaiset tarkastelevat omia suunnitelmiaan ja tunnuslukujaan ja arvioivat valvonnan onnistumista näiden valossa. Ruokaviraston tehtävänä on arvioida valvonnan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden toteutumista valtakunnallisesti vuosittain mm. tässä raportissa.

Vuonna 2024 Tulli teki kaksi sisäistä auditointia. Yhden auditoinnin aiheena oli riskituontiasetuksen (EU) 2019/1793 toteuttaminen ja tiedotus. Tämän auditoinnin keskeisiä havaintoja oli, että tiedottaminen riskituoteasetuksesta toimii sekä sisäisesti Tullissa että ulkoisesti toimijoille ja että toimijoiden kouluttaminen voisi auttaa sujuvoittamaan prosessia lisää. Lisäksi ennakkokyselyn kehittäminen tunnistettiin tärkeäksi osaksi riskituoteasetuksen käytännön valvontaa. Tullin toisen sisäisen auditoinnin aiheena oli yksityishenkilöiden hedelmä- ja vihannestuonnit sekä neuvonta.  Tämä auditointi kohdistui ns. tuliaisasetuksen (EU) 2018/2122 osalta yksityishenkilöiden hedelmä- ja vihannestuonteihin sekä tähän liittyvään neuvontaan. Auditoinnin tuloksina todettiin, että yksityishenkilöiden hedelmä- ja vihannestuonnista löytyi tietoa Tullin ja Ruokaviraston nettisivujen lisäksi Tullin intrasta, sitä osattiin etsiä oikeista paikoista ja tietoa myös jaettiin sisäisesti työtovereiden kesken ja sen avulla pystyttiin neuvomaan myös asiakkaita.

Valviraan ei kohdistunut auditointeja vuonna 2024. Myöskään aluehallintovirastoihin ei kohdistunut erillisiä sisäisiä auditointeja. Kunnallisten valvontayksiköiden tietoja mahdollisista sisäisistä auditoinneista ei saatu kerättyä, koska valvontayksiköiden raportoinnin tietojärjestelmä ei ollut käytettävissä näiden tietojen keruuta varten laajan päivityksen takia.

Vuonna 2024 elintarvikevalvontaketjuun tehtiin yksi ketjuauditointi, jonka aiheena oli elintarvikkeiden koostumuksen valvonta. Auditoinnin tavoitteena oli arvioida elintarvikkeiden koostumusvalvonnan kattavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä koostumusvalvonnan ohjeita. Auditointi kohdistettiin ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden valvonnan ohjaukseen elintarvikeparanteiden valvonnassa. Ruokavirasto ohjaa elintarvikeparanteiden valvontaa valtakunnallisesti mm. välittämällä paikalliselle valvonnalle tietoa ja tulkintoja valvonnan suunnittelua ja toteuttamista varten ohjein ja koulutuksin. Auditoinnissa havaittiin, että ympäristöterveydenhuollon paikallisissa valvontayksiköissä elintarvikeparanteiden valmistamisen ja käytön tarkastusmäärät elintarvikealan yrityksissä ovat olleet viime vuosina hyvin vähäisiä, myös sellaisissa yrityksissä, jotka elintarvikeparanteiden suhteen arvioidaan korkean riskin yrityksiksi. Valvontatietoja analysoimalla on myös havaittu, että osalla valvojista on puutteita elintarvikeparanteiden valvonnan osaamisessa. Elintarvikeparanteiden valmistamisen ja käytön valvonta ei toteudu vaatimustenmukaisesti paikallisten valvontayksiköiden valvomissa elintarvikeyrityksissä. Viranomaisten toteuttamat toimenpiteet, mm. poikkeaman korjaamiseksi tähtäävät ohjaustoimenpiteet; ohjeistus ja koulutus, erityinen opastavien käyntien projekti ja alueellinen valvonnan ohjaus, eivät ole olleet riittävän vaikuttavia ja sopivia korjaamaan elintarvikeparanteiden valvonnan epäkohtia pysyvästi vaatimuksenmukaiseksi. Auditoinnissa havaittiin kolme poikkeamaa ja kolme hyvää käytäntöä. Lisätietoa auditoinnista löytyy Ruokaviraston sivuilta.

Valvonnan yleinen toteutuminen

Elintarvikevalvontaviranomaisten valvontasuunnitelmat toteutuivat valtakunnallisesti hyvin tai kohtuullisen hyvin. Tullin valvonnassa elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien osalta valvontasuunnitelma toteutui hyvin, sillä noin 93 % suunnitelmaan kirjatuista valvontanäytteistä toteutui. Kaikkiin määrällisiin tavoitteisiin analyysien osalta ei aivan päästy, mutta vuoden aikana ei ilmennyt uusia valvontatarpeita esimerkiksi kansallisten tai kansainvälisten havaintojen perusteella. Erityistä huomiota kiinnitettiin yksityishenkilöiden isoihin elintarvikelähetyksiin, joihin liittyy epäilyä kaupallisuudesta.

Valviran valvontasuunnitelman toteutumisaste oli 50 %, mikä tarkoitti pientä nousua vuoteen 2023 verrattuna. Tavoite jäi toteutumatta pääsääntöisesti luomuvalvontaan suunnattujen resurssien vuoksi. Luomuasetus edellyttää fyysisten tarkastusten tekemistä alkoholijuomien valmistajilla vähintään kerran vuodessa, joskin tukuissa tarkastustiheyttä voidaan pidentää kahteen vuoteen tietyin edellytyksin. Valviran valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että vaikka toimijalle olisi tehty vain luomutarkastus, fyysisellä tarkastuskäynnillä on havainnoitu elintarvikelainsäädännön mukaisia asioita ja tarvittaessa puututtu havaittuihin epäkohtiin, esimerkiksi elintarvikehuoneiston siisteyden tai alkoholijuomien pakollisten pakkausmerkintöjen osalta. Valvira on tehnyt viisivuotisen tarkastussuunnitelman vuosille 2025–2029, ja pitkän tähtäimen suunnittelun tarkoituksena on laajentaa tarkastuksia riskinarvioinnin pohjalta tavanomaisia tuotteita valmistaviin ja tukkumyyviin toimijoihin sekä parantaa tarkastussuunnitelman toteutumisastetta. Myös tarkastus- ja valvontatoiminnan analysointia ja raportointia pyritään jatkossa kehittämään.

Aluehallintovirastot ylläpitävät alueellista tilannekuvaa elintarvikevalvonnan paikallisesta toteutumisesta ja ovat aktiivisesti yhteydessä alueensa kunnallisiin valvontayksiköihin. Aluehallintovirastojen vahvuutena on paikallisten erityispiirteiden tuntemuksen lisäksi vahva kokonaisnäkemys alueelliseen elintarvikevalvonnan kenttään. Aluehallintovirastoissa on alueellisen tilannekuvan ylläpitämisessä muutama vuosi sitten huomattu trendi tarjoilupaikkojen, erityisesti ravintoloiden, valvonnan tulosten heikkenemisessä. Syitä tulosten heikkenemiseen on arveltu olevan mm. alan vaikea taloustilanne, toimijoiden vaihtuminen ja alan ammattitaitoisen henkilökunnan väheneminen. Lisäksi paikallisissa elintarvikevalvontayksiköissä on paikoittain edelleen ollut tarkastusvelkaa pandemian jäljiltä sekä valvontahenkilöstön vaihtuvuutta. Aluehallintovirastoissa on myös havaittu, että valvonnassa on puututtu herkemmin havaittuihin puutteisiin.  Tarjoilupaikkojen osuus valvonnan kohteista on suuri, mikä voi vaikuttaa kansallisen VASU-suunnitelman tunnusluvun ”Oiva-elintarvikehuoneistotarkastuksissa parhaimmat tasot (A ja B) saavuttaneiden kohteiden osuus” laskevaan trendiin (ks. luku Oiva-järjestelmä).

Vuonna 2024 aluehallintovirastot jatkoivat yhteisenä teemana kunnallisten valvontayksiköiden toteumaraporttien ja toteumatietojen arviointia. Tavoitteena oli saada alueellinen kokonaiskuva valvontayksiköiden tekemästä oman toiminnan arvioinnista ja sen ohjauksen tarpeista. Arvioinnin yhteydessä virastot ohjasivat valvontayksiköitä yhtenäisempään toteutumien tarkasteluun. Lisäksi aluehallintovirastot järjestivät yhteensä 14 koulutus- ja ohjaustilaisuutta kunnallisille valvontayksiköille, joissa käsiteltiin valvonnan suunnittelua ja raportointia sekä elintarvikevalvonnan ajankohtaisia asioita ja toiminnan jatkuvaa parantamista.

Kunnallisten eli paikallisten elintarvikevalvontayksiköiden vuoden 2024 valvonnan toteutumisen tuloksia ei voitu täysimääräisesti kerätä, koska tätä varten varattu tietojärjestelmä oli laajan päivittämisen vuoksi poissa käytöstä. Koska korjaavaa tietojärjestelmää ei ollut käytössä, tietoja pystyttiin keräämään vain rajoitetusti. Kunnallisten elintarvikevalvontayksiköiden valvontasuunnitelmien toteutuminen oli vuonna 2024 keskimäärin hyvä, sillä yli 80 % ilmoitti suunnitelman toteutuneen 80 %:sti. Kunnallisten valvontayksiköiden valvontakohteiden määrissä ja laaduissa on eroja, minkä lisäksi mm. ennakoimattomat akuutit valvonnan tehtävät vaikuttavat suunnitelmallisen valvonnan toteutumiseen. Suunnitellusta valvonnasta kohdentui valtakunnallisesti eniten maito-, muna-, liha- ja kala-alan hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin (laitoksiin) ja vähiten elintarvikkeiden kuljetustoimintaan, kuten edeltävänäkin vuonna. Hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja lähtökohtaisesti valvotaan paljon niiden toimintaan liittyvien riskien takia. Kuljetuksien valvontaa on yleisesti ottaen vähän, koska kuljetustoimintaan ei katsota sisältyvän yhtä suuria elintarviketurvallisuuden riskejä kuin esim. valmistustoimintaan. Nämä valvontakohteet voivat myös olla vaikeasti tavoitettavissa.

Elintarvikevalvonnan tarkastukset ovat olennainen osa paikallista elintarvikevalvontaa ja yksi sen päätehtävistä. Kunnallisten valvontayksiköiden elintarvikevalvonnan tarkastusten määrät vaihtelevat tyypillisesti paljon. Tätä selittää paikalliset ja alueelliset erot mm. erilaisten valvontakohteiden määrissä (esim. alkutuotannon ja hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen määrissä). Valtakunnallisesti tehtyjen tarkastusten määrät nousivat vuoteen 2023 verrattuna, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Tarkastusten kattavuudessa, eli kuinka paljon erilaisia valvontakohteita ja eri asiakokonaisuuksia on valvottu, oli edelleen nähtävissä vaihtelua eri alueiden kesken. Valvonnan kattavuutta eri asiakokonaisuuksien osalta käsitellään tämän raportin muissa osioissa.

Ruokavirasto on asettanut paikallisen elintarvikevalvonnan tarkastustehokkuudelle tavoitteeksi 110 tarkastusta/elintarvikevalvonnan htv. Valtakunnallisesti tarkastustehokkuus oli vuonna 2024 n. 81 tarkastusta/htv, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Tarkastustehokkuudessa on vaihtelua valvontayksiköiden ja alueiden kesken. Aluehallintovirastoissa on huomattu, että alueellisesti tehokkuudessa saattaa olla isojakin eroja eri valvontayksiköiden välillä. Monet tekijät vaikuttavat asiaan, mm. eri alueiden elinkeinorakenteet ja sitä myötä erilaisten valvontakohteiden määrät.

Tarkastusten lisäksi kunnallisissa valvontayksiköissä annetaan toimijoille ohjausta ja neuvontaa eri tavoilla sekä viestitään aktiivisesti lainsäädännön vaatimuksista ja elintarvikevalvonnan toiminnasta. Vuonna 2024 valvontayksiköissä järjestettiin yhteensä 104 koulutustilaisuutta elintarvikealan toimijoille, ja niihin osallistui lähes 1780 henkilöä. Annettujen koulutustilaisuuksien määrä ja niihin osallistuneiden määrä kasvoi vuoteen 2023 verrattuna, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Elintarvikevalvonnan yhtenä tehtävänä on tarjota aktiivisesti ohjausta ja neuvontaa elintarvikealan toimijoille.

Valvonnan toteutumisesta elintarvikealan toiminnan eri osa-alueilla kerrotaan tarkemmin tämän raportin muissa osioissa. Valvonnan tuloksia voi tarkastella myös Ruokaviraston Tietolaari-palvelussa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että elintarvikevalvonnan yleinen toteutuminen oli vuonna 2024 hyvällä tasolla.

Lisätietoa

Raportteja Ruokaviraston verkkosivuilta

1. Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportti (pdf)
2. Rehuvalvonnan raportti (pdf)
3. Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen raportti