Ruokavalion kokonaisuuden parantaminen on oleellisempaa kuin yksittäiset ravintolisät koronapandemiassa
Viime aikoina tiedotusvälineissä on toistuvasti esitetty huolta ja annettu suosituksia ravintoaineiden saannista koronataudin (COVID-19) ehkäisemisessä ja hoidossa. Suositukset ovat lähes yksinomaan koskeneet D-vitamiinia. Tämä on ymmärrettävää, koska D-vitamiinin puutteella tiedetään olevan yhteys elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan ja akuuttien hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen. Luotettavaa tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiinista olisi hyötyä koronatartunnan ehkäisemisessä, ei kuitenkaan ole. Useat ravintoaineet ovat tärkeitä immuunijärjestelmän toiminnalle, ei pelkkä D-vitamiini. Millään yksittäisellä ravintoaineella ei voi korvata riittävästi suojaravintoaineita sisältävän monipuolisen ruokavalion ja hyvän ravitsemustilan hyötyjä.
Hyvän ravitsemuksen turvaamisessa ruokavalion kokonaisuus ratkaisee
Hyvä ravitsemustila on oleellisen tärkeä immuunijärjestelmän toiminnalle ja taudeista toipumiselle. Koronataudin vaikean muodon riskitekijöiksi ovat osoittautuneet sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, lihavuus ja korkea ikä. Ikää lukuun ottamatta kaikkiin näihin vaaratekijöihin voidaan vaikuttaa terveyttä edistävällä, ruokasuositusten mukaisella ruokavaliolla.
Terveyttä edistävän syömisen perusta on riittävä ja monipuolinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, kuitupitoisia täysjyväviljavalmisteita sekä riittävästi pehmeiden rasvojen lähteitä (öljyt, pehmeät rasvalevitteet, kala, pähkinät ja siemenet). Kovaa rasvaa ja suolan ja sokeristen tuotteiden runsasta käyttöä on syytä välttää. Hyvä ruokavalio toteutuu parhaiten, kun syödään säännöllisesti ja huolehditaan kunnollisista aterioista päivittäin. Tällaisella ruokavaliolla voidaan turvata välttämättömien ravintoaineiden riittävä saanti, vahvistaa immuunijärjestelmää ja parantaa elimistön rasva- ja sokeriarvoja.
Milloin D-vitamiinilisää tulee käyttää?
Koko väestön D-vitamiinin riittävän saannin turvaamiseksi Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut elintarvikkeiden D-vitaminoinnista suosituksen vuonna 2010. Sen mukaan nestemäiset maitovalmisteet ja rasvalevitteet tulee D-vitaminoida (nestemäiset maitovalmisteet 1 mikrogramma/100 ml ja rasvalevitteet 20 mikrogrammaa/100 g). Näiden lisäksi maitoa korvaavat kasvijuomat on yleisesti täydennetty D-vitamiinilla.
D-vitamiinin riittävän saannin turvaamiseksi ruokavalioon tulisi kuulua päivittäin D-vitaminoituja maitoja, maitovalmisteita tai kasvijuomia sekä rasvalevitteitä ja 2–3 kertaa viikossa kalaruokia, joista myös saadaan D-vitamiinia. Elintarvikkeen D-vitaminoinnin voi tarkistaa tuotepakkauksen ravintoarvomerkinnästä. Jos tämä ruoka-aineiden säännöllistä käyttöä koskeva suositus ei jostain syystä toteudu, on hyvä käyttää D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa päivässä lokakuun alusta maaliskuun loppuun.
Tämän lisäksi D-vitamiinin riittävän saannin turvaamiseksi on annettu seuraavat suositukset D-vitamiinilisän käytöstä eri väestöryhmissä:
- raskaana olevat ja imettävät: 10 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden
- alle 1-vuotiaat lapset: 2–10 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden (annostelu yksilöllistä imetyksen ja äidinmaidonkorvikkeiden/vieroitusvalmisteiden/vitaminoitujen puurojen ja vellien käyttömäärän mukaan)
- 1-vuotiaat: 10 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden
- 2–17-vuotiaat: 7,5 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden
- 18–74-vuotiaat: 10 mikrogrammaa/päivä vuoden pimeimpään aikaan lokakuun alusta maaliskuun loppuun, jos ei käytä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa 2-3 kertaa viikossa
- 75-vuotiaat ja vanhemmat: 20 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden (jos D-vitaminoitujen elintarvikkeiden käyttö on runsasta, suositeltava annos on 10 mikrogrammaa/päivä).
- Hyvin vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset: 20 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden.
D-vitamiinin turvallisen käytön rajoja ei tule ylittää
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että ravitsemusviestinnässä ja terveydenhuollon asiakastyössä huomioidaan koronapandemiassa erityisesti kokonaisravitsemuksen merkitys ja ohjeistetaan D-vitamiinilisien käyttö suositusten mukaisesti kaikille asiakkaille. Suositusta suurempien D-vitamiinilisien hyödyistä ei ole tutkimusnäyttöä.
Tieteelliseen arviointiin perustuvia ikäryhmäkohtaisia D-vitamiinin turvallisen saannin ylärajoja on syytä noudattaa haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Turvallisen saannin ylärajat ovat 0–6 kk iässä 25 mikrogrammaa/päivä, 6 kk–1 v iässä 35 mikrogrammaa/päivä, 1–11 vuoden iässä 50 mikrogrammaa/päivä ja edellistä vanhemmilla nuorilla ja aikuisilla 100 mikrogrammaa/päivä.
Kliinisessä työssä D-vitamiini voi olla lääkkeellistä hoitoa, jolloin käytettävä annos perustuu lääketieteelliseen arviointiin.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta
Markku Tervahauta
THL:n pääjohtaja, VRN:n puheenjohtaja
Suvi Virtanen
Tutkimusprofessori, THL, VRN:n jäsen
Leo Niskanen
Dosentti, osastonylilääkäri
VRN:n ravitsemuksen täydentämisen seurantaryhmän puheenjohtaja
Arja Lyytikäinen
Pääsihteeri, VRN
Lisätietoa:
D-vitamiini – saanti- ja valmisteiden käyttösuositukset
Imeväisikäisten D-vitamiinilisän suositukset seitsemällä kielellä
Tiedote vastaanottokeskuksille D-vitamiinilisästä pdf, joulukuu 2019
Ravitsemus- ja ruokasuositukset