Ravitsemuksen edistämisen johtaminen

Kunta- ja aluepäättäjä:

Ymmärrä ravitsemuksen moninainen rooli asukkaiden kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille.
Toimi päätöksentekijänä, joka sijoittaa asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin ravitsemuksen keinoin – se kannattaa.
Hyvää ravitsemusta edistävät toimenpiteet tukevat lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä, lisäävät työkykyisen väestön määrää sekä auttavat iäkkäitä pysymää hyväkuntoisina ja asumaan pidempään kotona.
Hyvä ravitsemuksen edistäminen on monialaista useiden hallinnonalojen, kunnan eri sektoreiden, elinkeinoelämän, järjestöjen ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä.
Hyvä ravitsemus lisää alueen elinvoimaa. Ravitsemus liittyy paikalliseen ruokatuotantoon, perinteisiin, kotimaisuuteen ja alueen imagoon.
Terveyden edistäminen terveellisten elintapojen avulla edistää kunnan ja alueen talouden tasapainoa.

Ravitsemusterveyden edistäminen osana johtamisjärjestelmää ja päätöksentekoa kunnissa ja alueilla

Miltä oman kuntasi/alueesi tilanne näyttää?

Kouluterveyskysely sisältää tuloksia koululaisten ravitsemuksesta alueittain.

Sotkanetistä löydät tietoja kuntasi asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista.

Lihavuuteen liittyvä sairastavuus: Katso oman alueesi tieto: karttapalvelu (THL)
Karttapalvelun tietoja voidaan hyödyntää terveyden edistämistoimien suunnittelussa. Karttasovellus auttaa myös arvioimaan sairastuvuudesta aiheutuvaa terveydenhoidon lisätarvetta ja suoria kustannuksia.

Ravitsemuksen edistäminen kunnissa ja alueilla - poimintoja TEAviisarin tiedonkeruusta

Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari kuvaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä seitsemällä eri toimialalla, joita ovat perusterveydenhuolto, liikunta, perusopetus, toisen asteen koulutus, kuntajohto ja kulttuuri. Tästä järjestelmästä saadaan myös ravitsemustoimenpiteistä vertailutietoa, jota voidaan käyttää kuntien, koulujen/oppilaitosten ja alueiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelussa, johtamisessa ja arvioinnissa.

Kuntien ravitsemustoimenpiteitä kuvataan TEAviisarin tuloskartoilla, jotka avautuvat alla olevista linkeistä. Tulokset esitetään kuntien prosenttiosuuksina ja koko maan kattavina karttanäkyminä.

Ravitsemuksen edistämisen johtaminen

1. Kunnan johtoryhmä seuraa asukkaiden elintapoja (ml ravitsemus): Vuonna 2020 kunnista 76 prosenttia oli käsitellyt johtoryhmässä väestön elintapoja (esim. päihteet, liikunta, ravitsemus, uni) ja niiden muutoksia. Katso oman kuntasi tilanne TEAviisarista.

2. Kunnan johtoryhmä raportoi valtuustolle asukkaiden elintavoista (ml ravitsemus): Valtuustolle kuntalaisten elintavoista ja niiden muutoksista oli vuonna 2020 raportoinut 69 prosenttia kunnista. Katso oman kuntasi tilanne TEAviisarista.

3. Kunnassa on asetettu ikäryhmäkohtaisia tavoitteita ja toimenpiteitä terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi: Vuonna 2021 kunnista 43 prosentissa oli asetettu tavoitteita lasten ja 45 prosentissa nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi. Tarkempia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi oli laatinut 41–45 prosenttia kunnista. Työikäisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi tavoitteita oli laatinut joka kolmas (31 %) kunta ja tarkempia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi 15 prosenttia kunnista. Vastaavasti ikääntyneiden ravitsemuksen edistämiseksi tavoitteita oli asetettu 42 prosentissa ja tarkempia toimenpiteitä 31 prosentissa kunnista. Katso kuntasi tilanne TEAviisarista: (Tiedoksi: alla oleva linkki vie yllä olevien tulosten yhteistulokseen, josta porautumalla saa erikseen lasten ja nuorten sekä ikäihmisten tulokset).
Katso oman kuntasi tilanne TEAviisarista.

Muut TEAviisarin ravitsemukseen liittyvät tuloskartat:
Perusopetus
Lukio- ja ammatillinen perustutkintokoulutus
Perusterveydenhuolto

Jokaisella on oikeus hyvään ravitsemukseen

Terveyttä edistävä ravitsemus pitää yllä vireyttä ja toiminta- ja työkykyä sekä ehkäisee merkittävimpien kansansairauksien syntyä ja vähentää niistä aiheutuvia kustannuksia. Ravitsemus on myös osa monien sairauksien hoitoa.

Ruokaan liittyy sosiaalinen hyvinvointi ja yhteisöllisyys, kulttuuri ja tapakasvatus sekä elämänlaatu ja arjen hallinta. Yhteinen, rauhassa vietetty ateriahetki toimii parhaimmillaan sosiaalista hyvinvointia edistävänä ja yhteisöllisyyttä lisäävänä virkistystaukona arjen keskellä kotona, koulussa ja työssä.

Paikalliseen ruokatuotantoon ja lähiruokaan sijoittamalla voidaan tukea paitsi alueen elinkeinoelämää, työllisyyttä ja elinvoimaisuutta, myös kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ruokakaupan palvelujen saavutettavuus sekä ravitsemispalveluiden yhdenvertainen saatavuus eri puolilla kuntaa on tärkeä asumisen edellytys etenkin pienten kuntien asukkaille.

Alueen asukkaiden hyvän ravitsemuksen edistäminen on laaja-alaista yhteistyötä

Valtaosa vaikuttavista asukkaiden ravitsemukseen liittyvistä ratkaisuista luodaan yhteistyössä alueen, kunnan eri hallinnonalojen, julkisten ja yksityisten ruokapalvelujen, järjestöjen ja muiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden, työpaikkojen ja elinkeinoelämän kanssa. On tärkeää, että ravitsemuksen näkökulmat huomioidaan osana alueellista ja paikallista hyvinvointipolitiikkaa niin, että strategiset linjaukset välittyvät konkreettisena toimintana asukkaiden arkeen asti. Ravitsemukseen liittyvät ratkaisut ovat sekä sosiaali- ja terveyspoliittisia että ympäristö-, talous- ja elinkeinopoliittisia valintoja.

Ruoka on muutakin kuin välttämätöntä ravintoa

Terveyttä ja hyvinvointia tukeva ruokavalio on sekä terveellinen että maittava. Ruoka ja yhdessä syöminen tuovat iloa ja nautintoa. Ravitsemusta ja ruokaa ei tulisi nähdä vain yksioikoisesti ravintoaineina ja sairauksien riski- tai suojatekijänä, vaan ymmärtää ravitsemuksen laajempi merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä: ravitsemukseen kuuluvat kiinteästi kulttuuri- ja tapakasvatus, ruokailu sosiaalisena ja yhteisöllisenä tapahtumana, kestävä kehitys sekä elämänlaatu ja arjen hallinta. Ruokaan liittyvän yhteistoiminnan, kuten perhekahviloiden, ruokakulttuuritapahtumien ja esimerkiksi pop up -ravintolapäivien avulla voidaan vahvistaa paikallista ruokakulttuuria ja kuntalaisten sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Kunnilla ja alueilla on lakisääteinen velvollisuus edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa kunnalla (6 §) ja hyvinvointialueella (7 §) olevan ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy organisaation muihin lakisääteisiin tehtäviin.

Kuntien ja hyvinvointialueiden on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä kunnittain/alueittain sekä väestöryhmittäin. Asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava kunnanvaltuustolle/aluevaltuustolle vuosittain. Lisäksi edellä mainituista asioista on valmisteltava valtuustokausittain kunnan/alueen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma.

Alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä keskeisiä tavoitteita ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, ehkäisevän ja ennakoivan työn painotus ja osallisuuden lisääminen sekä yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kaikille asukkaille.

Kuntalain (2015/410, 1 §) mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Terveydenhuoltolain (2010/1326) luvussa 2 määritellään laajasti hyvinvointialueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävistä. Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa. Terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin.