Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

Loisnäytteet

Loisnäytteenoton yleiset ohjeet

Ruokaviraston laboratorioissa tutkitaan eläinten ulko- ja sisäloisnäytteitä. Lisäksi tutkitaan ruuaksi valmistettavista eläinperäisistä tuotteista löytyneitä loisia. Ulkoloisnäytteistä (esimerkiksi raapenäyte) varmistetaan loislaji. Sisäloisnäytteet ovat yleensä ulostenäytteitä, koska useiden loiseläjien munat tai toukat erittyvät ulosteeseen.

Ulostenäytteeksi riittävä määrä on kaksi ruokalusikallista/eläin. Siitä voidaan laskea munien määrä niin sanotulla modifioidulla McMaster-menetelmällä. Jos halutaan näyte tutkittavaksi keuhkomadon toukkien varalta, ulostetta tarvitaan noin neljä ruokalusikallista/eläin. Ulosteen on oltava tuoretta ja se on hyvä jäähdyttää jääkaappilämpötilaan ennen lähetystä. Näytettä ei saa pakastaa. Maasta poimittu tuore uloste on käypä näyte, mutta parhaat näytteet saadaan suoraan peräsuolesta.

​Joidenkin loislajien munien tai kystien eritys on ajoittaista ja suositellaan, että näytettä kerätään kolmena peräkkäisenä päivänä ja säilytetään jääkaapissa.

Eläinten loistutkimukset Ruokaviraston hinnastossa

Hinnastossa on kunkin tutkimuksen kohdalla tieto näytteen tutkimuspaikasta, näytteenotto-ohje, tutkimusaika, asiantuntijoiden yhteystiedot ja tutkimuslähete.

Lisäohjeita näytteenottoon

Sivu on viimeksi päivitetty 19.9.2024