Siipikarjan suolinkaisseurantaohjelma

Suolinkaisten esiintymisen hallintaan on kanalanpitäjille kehitetty seurantaohjelma sekä suosituksia, miten tartunnat saadaan pysymään alhaisina. Tutustu myös tietopakettiin kanan suolinkaisista.

Kasvattamot

Kananuorikoiden kasvattamossa tutkitaan ulostenäyteitä aikaisintaan 3 viikkoa ennen siirtoa munittamoihin.

Näytteenotto

Neljä keräysnäytettä (0,5 dl/näyte) kerätään orsista, ritilöiden päältä ja alta, lantaraapoista yms. Näytteet kerätään useasta kohdasta ympäri kanalaa. Jokainen osasto tulee tutkia omana kokonaisuutenaan eli jokaisesta osastosta tulee kerätä erillinen neljän keräysnäytteen otos.

Kasvattamonäytteet tutkitaan laboratoriossa yksittäisinä näytteinä (4 näytettä/osasto).

Mikäli ulostenäyte on positiivinen eli siinä todetaan suolinkaisten munia, on suolinkaisten varalta tutkittava joko 5 itsestään kuollutta tai lopetettua kanaa tai 5 kanan suolipaketti, jotta voidaan selvittää, onko todetut loismunat peräisin Ascaridia galli vai Heterakis gallinarum -madoista (näiden loisten munia ei voi erottaa toisistaan ulosteen loistutkimuksessa).

Munittamot: Emoparvet / munintakanat

Olettaen, että kasvattamossa on joko suoritettu tutkimus, joka on ollut kielteinen, tai parvi on hoidettu ennen siirtoa, tulee munittamoissa ulostenäytteet tutkia suolinkaisten varalta 3 kuukautta siirron jälkeen.

Mikäli kasvattamoaikana parvea ei ole tutkittu kielteisin tuloksin tai parvea ei ole madotettu, voi munittamossa olevan parven tutkia milloin tahansa.

Näytteenotto

Neljä keräysnäytettä (0,5 dl/näyte) kerätään orsista, ritilöiden päältä ja alta, lantaraapoista yms. Näytteet kerätään useasta kohdasta ympäri kanalaa.

Munittamon neljä keräysnäytettä yhdistetään laboratoriossa yhdeksi yhteisnäytteeksi.

Mikäli ulostenäyte on positiivinen eli siinä todetaan suolinkaisten munia, on suolinkaisten varalta tutkittava joko 5 itsestään kuollutta tai lopetettua kanaa tai 5 kanan suolipaketti, jotta voidaan selvittää, onko todetut loismunat peräisin Ascaridia galli vai Heterakis gallinarum -madoista (näiden loisten munia ei voi erottaa toisistaan ulosteen loistutkimuksessa).

Tutkimustuloksen arvio madotustarpeen kannalta

Mikäli kasvattamon linnuissa todetaan Ascaridia galli -suolinkaisen munia, tulisi parvi aina madottaa. Madotus tulisi osua ajallisesti siten, että viimeinen hoitopäivä on siirtopäivä, ja madotus tulisi uusia kuukauden kuluttua. Mikäli suolissa todetaan vain Heterakis gallinarum -loismatoja (umpisuolisuolinkaisia), parvea ei tarvitse madottaa.

Munintakanalassa madotustarvetta tulisi arvioida yhdessä eläinlääkärin kanssa. Madotustarpeeseen vaikuttaa lintujen ikä ja kuinka kauan kanoja on tarkoitus pitää tuotannossa.

Runsaissa esiintymissä madotus tulee uusia 3 kk:n välein ja seuraavan erätauon yhteydessä on keskityttävä erityisen tarkasti kanalan puhdistamiseen sekä ulkotarhan käsittelyyn. Tavanomaiset desinfektioaineet eivät tehoa suolinkaisten muniin. Perusteellisen puhdistuksen jälkeen, jossa kanalasta on poistettu orgaaninen lika, pinnat käsitellään valmisteilla, joiden teho suolinkaisten muniin on luotettavasti osoitettu. Kuuman veden käyttö ja höyrytys tehostavat pesutulosta, ja sammutetun kalkin levitys rakenteisiin desinfioinnin jälkeen parantaa saneeraustulosta.

Sivu on viimeksi päivitetty 15.6.2020