Raportti Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman toteutumisesta vuodelta 2020

1 Johdanto

Tässä yhteenvetoraportissa on esitetty Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) toteutuminen vuonna 2020. Raporttiin on koostettu elintarvikeketjun viranomaisvalvonnan vaikuttavuus ja tulokset, valvonnassa havaitut puutteet sekä puutteista annetut seuraamukset Euroopan komission asetuksen (EU) 2019/723 edellyttämässä muodossa. Elintarvikeketjun valvontaviranomaisten verkoston muodostavat kunnat, aluehallintovirastot, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Tulli, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Puolustusvoimat, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä Ruokavirasto. Lainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

Yhteenvetoraportti pohjautuu yksittäisten valvontasektoreiden (kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys; eläinten terveys ja hyvinvointi; elintarvikkeet, rehut ja luonnonmukainen tuotanto) laatimiin tarkempiin analyyseihin oman toimintansa tuloksista ja onnistumisesta vuonna 2020. Sektorikohtaiset raportit julkaistaan Ruokaviraston internetsivuilla. Sektorikohtaisia raportteja täydentävät lisäksi yksittäisten viranomaisten omat analyysit ja raportit toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen ((EU) 2017/625) tavoitteena on varmistaa:

• ihmisten terveys, mukaan lukien elintarviketurvallisuus, elintarvikkeiden laatu ja terveellisyys,
• eläinten terveys,
• kasvien terveys,
• eläinten hyvinvointi,
• kuluttajien suojeleminen, mukaan lukien harhaanjohtamisen estäminen,
• ympäristön suojelu.

Asetuksella varmistetaan myös elintarvikeketjun viranomaisvalvonnan laatua ja riskiperusteisuutta, jotka ovat olleet Suomessa pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Ilman jatkuvaa ja ajantasaista opastusta, neuvontaa, koulutusta, riskinarviointia ja kattavaa laboratoriovalmiutta hyvän tason ylläpito ei kuitenkaan ole mahdollista. Viranomaisten tavoitteena on viranomaisvalvonnan vaikuttavuuden jatkuva lisääminen. Keskeisinä toimintatapoina tässä painottuvat ennakointi, valvonnan riskiperusteisuuden ja todentamismenetelmien edistäminen, sekä asioiden avoin valmistelu ja vuorovaikutuksen lisääminen sidosryhmien kanssa.

Kaikilla asetuksen piiriin kuuluvilla sektoreilla painotetaan toimijan vastuuta toimintansa ja tuotteidensa säädöstenmukaisuudesta. Viranomaisten tehtävänä on varmistaa valvonnalla vaatimusten noudattamista ja tukea asiantuntemuksellaan toiminnalle asetettujen vaatimusten tuntemusta. Valvonnan tuloksilla voidaan siten todentaa ja osoittaa myös yritysten toiminnan ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta ja laatua, mikä toimii myös kilpailuetuna säädösten mukaan toimiville toimijoille. Viranomaisvalvonta ja sen julkiset valvontatulokset hyödyttävätkin yhä enenevässä määrin myös yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, mikä on havaittavissa esimerkiksi ongelmien syntymisen estämisessä sekä elintarvikeketjun kansainvälisen kaupan edellytysten tukemisessa.

Elintarvikeketjun viranomaisille VASUssa määritetyt strategiset vaikuttavuuspäämäärät vuodelle 2020 olivat:

• kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia,
• ruoka on turvallista ja terveellistä,
• eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia.

Viranomaistoiminnan vaikuttavuutta vuonna 2020 todennettiin muun muassa valvonnan ja seurantaohjelmien tuloksilla sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden toteutumisella (Taulukko 1.1). Jatkossa elintarvikeketjun valvonnan yhteisten strategisten vaikuttavuuspäämäärien toteutumista tullaan arvioimaan Ruokaviraston strategian tunnuslukujen avulla.

Vuoden 2020 tunnuslukujen toteuman perusteella:

• elintarviketurvallisuuden taso Suomessa on edelleen korkea,
• kuluttajat voivat luottaa elintarvikkeiden ja luomutuotteiden turvallisuuteen ja aitouteen varsin hyvin,
• eläintautitilanne on säilynyt hyvänä: tuotantoeläimissä ei todettu helposti leviäviä tai vaarallisia eläintauteja,
• eläinsuojeluvalvonta on ollut tehokasta ja vaikuttavaa ja varmistanut osaltaan eläinten hyvinvointia maassamme; vaikuttavuudessa on tosin edelleen alueellisia eroja,
• kasvintuhoojatilanne on pysynyt hyvänä: uusia vaarallisia kasvintuhoojia ei ole asettunut pysyvästi maahan,
• kotimainen raaka-ainetuotanto oli tuotantopanosten osalta kunnossa toimivan ja turvallisen ruokajärjestelmän varmistamiseksi.

On kuitenkin huomattava, että koronapandemian vuoksi vuosi 2020 oli hyvin poikkeuksellinen. Yhteiskunnan eri osa-alueille annetut suositukset ja rajoitukset ovat todennäköisesti osaltaan vahvistaneet vaikuttavuuspäämäärien toteutumista. Toisaalta on mahdollista, että osin toteutumatta jääneet suunnitellut tarkastukset ovat voineet johtaa siihen, että kaikkia mahdollisia puutteita ei ole viranomaisvalvonnassa havaittu. Vuoden 2020 valvontatuloksia arvioitaessa tuleekin ottaa huomioon koronapandemia sekä sen vaikutukset, ja tulosten vertaaminen muihin vuosiin ei ole kaikilta osin tarkoituksenmukaista.

VASU toimi edelleen koko elintarvikeketjun valvonnan suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana sekä valvontaviranomaisten työn suunnittelun, ohjauksen ja koordinaation välineenä. Viranomaisten yhteisen kehittämisen keskeisenä foorumina sekä toiminnan yhteensovittamisen ja yhteistyön varmistamisen työkaluna toimi Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki elintarvikeketjun valvontaan osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset. Tämän lisäksi jokaisella valvontasektorilla ja -järjestelmällä on omat, tiiviit yhteistyömuotonsa ja -kanavansa viranomaisverkostonsa puitteissa. Esimerkkeinä viranomaisyhteistyön edistämisestä vuonna 2020 ovat valvontaviranomaisten tiiviissä yhteistyössä toteutettu uuden VASUn laadinta vuosille 2021-2024, sekä koronapandemian vuoksi virtuaaliympäristöissä - myös viranomaisten toimialarajojen yli – onnistuneesti toteutetut koulutukset, työpajat ja neuvottelut.

Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän keskeiset johtopäätökset vuoden 2020 valvontatulosten perusteella olivat:

• Viranomaiset ja toimijat onnistuivat hyvin valvonnan ja omavalvonnan toteuttamisessa, koronaviruspandemiasta huolimatta.
• Suomessa syödään turvallista ruokaa; maatalouden tuotantopanokset ovat korkealaatuisia ja turvallisia; eläin- ja kasvitautitilanne on hyvä.
• Valvonnan riskiperusteisuus laajeni kattamaan koko Pellolta pöytään -ketjun.

Koronapandemia lisäsi merkittävästi viranomaisten työmäärää muun muassa toimialan toimintaedellytysten varmistamiseen tähdänneessä ohjeistuksessa ja neuvonnassa. Lisäksi viranomaisten itsensä oli nopeasti sopeuduttava poikkeustilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin. Yhteiskunnallisesti merkittävää kuitenkin on, että elintarvikeketjun viranomaiset onnistuivat hoitamaan keskeiset tehtävänsä hyvin elintarvikeketjun turvallisuuden ja laadun varmistamisessa koronapandemiasta aiheutuneista haasteista huolimatta: kaikki välttämättömät ja kiireelliset tarkastukset saatiin toteutettua ja muiltakin osin valvontasuunnitelmat toteutuvat kokonaisuutena varsin hyvin, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Toiminnallaan viranomaiset osaltaan huolehtivat onnistuneesti siitä, että huoltovarmuus ja ruokaturva kyettiin takaamaan, ja että elintarvikeketju ja elintarviketuotanto toimivat ilman merkittäviä ongelmia koronapandemiasta huolimatta. Vuoden 2020 viranomaisvalvonnan osalta keskeisinä onnistumisina voidaankin edelleen pitää vaarallisten eläin- ja kasvitautien maahantulon torjumista, hyvän mikrobilääkeresistenssitilanteen sekä korkean elintarviketurvallisuuden tason säilymistä – poikkeusoloista huolimatta.

Näiden yhteiskunnallisten vaikuttavuusnäkökulmien ohella onnistumisia vuonna 2020 olivat lisäksi muun muassa etätarkastusten laaja käyttöönotto soveltuvin osin, elintarvikeketjun rikollisuuden ja petosten torjunnan organisoinnin käynnistyminen, elintarvikkeiden markkinoinnin valvonnan tehostaminen sekä valvonnan riskiperusteisuuden jatkuva edistyminen. Samoin elintarvikeketjun viranomaisvalvonta saatiin pääosin toteutettua suunnitelmien mukaisesti, vaikka osa tarkastuksista sekä seuranta- ja valvontaohjelmien näytteistä jäikin tekemättä. Eläinten hyvinvoinnin valvonnassa tehostettiin epäilyyn perustuvien tarkastusten korjaavien toimenpiteiden varmistamista, jotta todetut eläinsuojelutapaukset eivät pääse pitkittymään ja pahentumaan. Lisäksi valmiussuunnitelmien toimivuutta edistettiin järjestelmällä ja/tai osallistumalla laajalti valmiusharjoituksiin eri valvontasektoreilla. Myös vaikuttavuuden mittaamiseen tähtäävää tunnuslukutyötä saatiin edistettyä vuoden 2020 aikana ja uudet, koko hallinnonalan kattavat tunnusluvut saataneen käyttöön vuonna 2021. Tunnuslukujen tavoitteiden asettamiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, jotta esimerkiksi valvonnan riskiperusteinen kohdentaminen ja siten sen vaikuttavuuden lisääntyminen eivät aiheuta riskiviestinnällisiä haasteita suhteessa tunnuslukujen tulkintaan.

Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän mukaan erityisiä onnistumisia vuonna 2020 olivat:

• Koronaviruspandemian aikana kyettiin laatimaan nopeasti tilanteen edellyttämiä ohjeistuksia ja tekemään tarvittavia muutoksia toimintaan sekä toteuttamaan etätarkastuksia ja -koulutuksia.
• Yhteistyö ja koordinaatio koko viranomaisverkostossa lisääntyi entisestään, osin koronaviruspandemiasta johtuen. Tämä osaltaan edisti myös valmiuden ja varautumisen kehittymistä.
• Tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmähankkeita saatiin osittain edistettyä.

Haasteita viranomaistoiminnalle aiheuttivat muun muassa jatkuvasti lisääntyvä kasvintuhoojien ja eläintautien uhka ja usean valvontasektorin lainsäädäntömuutokset. Valvonnan yhdenmukaisuutta sekä valvontaa tukevia tietojärjestelmiä on myös kehitettävä edelleen aktiivisesti.

Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän johtopäätösten mukaan valvonnan erityisiä kehittämiskohteita ovat:

• Tietojärjestelmien kehittäminen ja niiden hyödyntäminen valvonnan yhdenmukaisuuden edistämisessä.
• Koronaviruspandemian aikana käyttöön otettujen toimintatapojen (esimerkiksi etätarkastukset ja -koulutukset, muut digitaaliset välineet) hyödyntämistä tulee jatkaa myös tulevaisuudessa.
• Valmiutta ja valmiussuunnitelmia tulee edelleen kehittää kaikilla valvontasektoreilla.

Taulukko 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden kehitystä kuvaavat, erityisesti elintarvikeketjun valvontaa kuvaavat tunnusluvut (valtiontilinpäätöksessä raportoidut tiedot) 2016 - 2020.

Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

Ylläoleva taulukko saavutettavana PDF-muodossa.

2 Monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet ja niiden tulokset

Kukin toimivaltainen viranomainen vastasi ensisijaisesti itse oman toimintansa laadusta ja siihen liittyvästä toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamisesta. Koko valvontaverkoston onnistumista arvioitiin erityisesti hallinnonalan vaikuttavuustunnuslukujen (Kappale 1) ja muiden tunnuslukujen avulla. Valvontaverkoston onnistumista arvioitiin lisäksi Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmässä, Ruokaviraston järjestämissä sektorikohtaisissa johdon katselmuksissa sekä koko Elintarvikeketjun yhteisessä johdon katselmuksessa. Koronapandemian vuoksi arviointi- ja ohjauskäyntejä toteutettiin huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina.

2.1 Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys

Kasvintuotannolle VASUssa asetettujen vaikuttavuustavoitteiden voidaan arvioida koronatilanteesta huolimatta toteutuneen hyvin. Poikkeustilanteesta johtuen osa kasvukauteen sidotuista tarkastuksista jäi kuitenkin tekemättä. Etätarkastuksia tehtiin aikaisempaa enemmän.

Valvontaviranomaisten toimenpiteillä varmistettiin, että toimijat tuntevat säädösten vaatimukset, toimivat niiden mukaisesti, ja että markkinoilla olevat tuotteet ovat säädösten mukaisia. Kasvinterveyden tila on hyvä ja tuotantopanokset täyttivät niiden laadulle ja turvallisuudelle asetetut vaatimukset. Tämän voidaan puolestaan arvioida edistäneen toimijoiden kilpailukykyistä elinkeinotoimintaa ja varmistaneen elintarvikkeiden raaka-aineiden turvallisuutta.

Kasvintuotannon sektoreilla havaitut puutteet johtuivat usein toimijoiden ja viljelijöiden tietämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä säädösten vaatimuksista. Osa poikkeamista johtui selvästi myös tahallisuudesta ja välinpitämättömyydestä. Tärkeää on seurata, onko petosten määrä nousussa. Tarvittaessa asiaan on puututtava yhteistyössä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja verohallinnon kanssa. Etäkauppa on kasvava trendi kaikilla sektoreilla, joten sen valvontaan kohdennetaan resursseja nykyistä enemmän.

Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden valvontaan ei kohdistunut ulkopuolisia auditointeja vuoden 2020 aikana. Sisäisiä auditointeja toteutettiin siemenyksikössä kaksi: Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin ja Näytteenoton ohjeistus. Arviointi- ja ohjauskäyntejä (AJO) toteutettiin vuoden 2020 aikana 9 kpl, mikä oli koronavirustilanteesta johtuen selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna.  AJO-käyntejä tehtiin myös etätarkastuksina. AJO-käyntien perusteella voidaan arvioida, että ELYjen, kuntien ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ja valtuutettujen näytteenottajien tekemä valvonta tulee hoidetuksi ja työ on hyvällä tasolla.

Erityinen tunnusluku kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden alueella: Vaatimukset täyttävien toimijoiden osuus (ELY-keskusten tarkastamat): toteuma 96 % (tavoite 90 %).

2.1.1 Kasvinterveys

Kasvinterveyden tila on säilynyt hyvänä eikä uusia kasvintuhoojia todettu asettuneen Suomeen pysyvästi. Aasianrunkojäärää ei ole löydetty Vantaalla sijaitsevalta esiintymäalueelta vuoden 2015 jälkeen eikä tulipoltetta ole todettu Ahvenanmaalta vuoden 2014 jälkeen. Markkinoitavat, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvituotteet täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. Toimijat tietävät ja hallitsevat omaan toimintaansa liittyvät kasvinterveydelliset riskit ja vaatimukset.

Valvontasuunnitelman toteumaan (77 %) vaikutti koronaviruksen leviäminen maailmassa. Keväällä 2020 vain kriittiset toiminnot tehtiin, kuten tuonti- ja vientitarkastukset ja karanteenituhoojiin liittyvät toimenpiteet. Ulkona tehtävät kartoitukset pystyttiin tekemään lähes normaalisti. Etätarkastukseen luotiin ohjeistus ja etänä tarkastettiin taimistojen omavalvontaa ja varmennettua tuotantoa. Tarkastusten tehostamiseen käytetään muun muassa feromoni- ja muita ansoja, riskikarttoja, sekä tarkastusten kohdentamiseen tietyissä tarkastustyypeissä valmiita kohdelistoja. Lisäksi aasianrunkojäärän kartoituksissa hyödynnetään hajukoiria. Kartoitusten luotettavuuden laskenta RIBESS+ työkalulla aloitettiin. Vuoden 2020 aikana tehtiin selvitys kasvien ja kasvituotteiden etämyynnistä Suomessa, koska sekä kotimaiset että kansainvälisetkin verkkomarkkina-alustat ja sosiaalinen media ovat suosittuja kasvien etämyynnissä. Selvitystä hyödynnettiin esimerkiksi kasvipassin käytön linjaamiseksi kasvien etämyynnissä kuluttajille.

Kasvinterveys- ja taimiaineistorekistereihin kuuluvat toimijat, jotka ammattimaisesti tuottavat, markkinoivat, tuovat EU:n ulkopuolelta tai vievät EU:n ulkopuolelle tuotteita, joiden mukana karanteenituhoojat voivat levitä. Rekisteriin kuuluu 6 050 toimijaa. Sähköinen Touko -asiointipalvelu otettiin käyttöön loppuvuodesta 2020. Sen avulla yritykset pääsevät päivittämään itse rekisteritietonsa ja tämä edesauttaa rekisterin ajantasaisena pysymistä.

Valvonnasta 51 % suuntautui tuonnin valvontaan,35 % kartoituksiin ja tuotannon valvontaan ja 14 % sisämarkkina- ja vientivalvontaan. Valvonnasta 77,5 % kohdennettiin puutavara- ja metsäkohteisiin. Vientiä varten myönnettiin 12 965 kasvinterveystodistusta, joista suurin osa oli puutavaraa. Kasvintuhoojahavainnot ja poikkeamat olivat tavanomaisia ja tahallisia väärinkäytöksiä ei havaittu. Maahantuontikieltoja annettiin 31 kpl ja markkinointikieltoja 11 kpl. Yleisin löydös oli alppiruusun versopolte, josta tehtiin 9 havaintoa. Puisista pakkausmateriaaleista ei löydetty mäntyankeroista, mutta kahdessa tapauksessa niistä löydettiin muita eläviä sukkulamatoja. Hollannissa ja Iso-Britanniassa aloitettiin neljä takaisinvetoa tomaatin ruskokurttuviruksen saastuttamille tomaatinsiemenerille, joita oli toimitettu myös Suomeen. Osa siemeneristä saatiin takaisinvedettyä onnistuneesti, mutta osa oli ehditty jo käyttää, eikä takaisinvetoja siksi voitu enää tehdä.

Vuosi 2020 oli kansainvälinen kasvinterveysvuosi, johon oli suunniteltu runsaasti tapahtumia, jotta kansalaisten tietoisuutta kasvinterveyden tärkeydestä saataisiin lisättyä. Koronatilanteen vuoksi lähes kaikki tapahtumat peruttiin, joten kasvinterveysvuonna keskityttiin materiaalin tuottamiseen erityisesti sosiaaliseen mediaan. Kasvipassia käyttäville toimijoille suunnattu kasvinterveyden verkkokoulutus avattiin vuonna 2020.

Palautteena vientimaista saatiin yksi notifikaatio Turkista aiheena tukkimiehentäit puutavarassa.

2.1.2 Kasvinsuojeluaineet

Tukesin vuonna 2020 tekemä kasvinsuojeluaineiden valvonta linkittyi kansainväliseen kasvinsuojeluaineiden valvontahankkeeseen yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli saada kuva Pohjoismaisilla markkinoilla olevista kasvinsuojeluaineista. Näytteeksi otettiin valmisteita, joiden tehoaine on kansallisesti arvioitu kestävän käytön toimintaohjelmassa erityisesti tarkkailtavaksi tehoaineeksi. Valvonnan perusteella kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisessa noudatettiin pääsääntöisesti lainsäädännön velvoitteita. Muutamien valmisteiden osalta havaittiin kuitenkin puutteita. Valvonnassa otettiin 18 näytettä markkinoilla olevista kasvinsuojeluaineista, mikä koronavirusepidemiasta johtuen jäi hiukan tavoitteesta. Näytteitä otettiin kasvinsuojeluaineita myyvistä vähittäismyymälöistä sekä verkkokaupoista.

Kasvinsuojeluaineiden valvonnan perusteella kasvinsuojeluaineita koskevaa lainsäädäntöä noudatettiin pääsääntöisesti hyvin. Pistokoeluonteisesti tehdyt analyysit ja tarkastukset osoittivat, että markkinoilla olevat valmisteet olivat tutkituilta osin pääsääntöisesti vaatimuksenmukaisia. Kahden valmisteen osalta kasvinsuojeluaineen pakkauksen käyttöohjeet eivät vastanneet hyväksymispäätöstä, joten Tukes kielsi markkinoille saattamisen, kunnes merkinnät on korjattu. Reaktiivisesti ilmoitusten (9 kpl) perusteella Tukes valvoi lainsäädännön vastaista kasvinsuojeluaineiden markkinointia, kasvinsuojeluaineiden tutkintotodistuksen tarkastamista koskevien velvoitteiden toteutumista kasvinsuojeluaineiden myynnissä sekä luvattomien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista. Toimijoiden tietämyksen kasvinsuojeluaineisiin liittyvistä velvoitteista voidaan olettaa olevan korkea, sillä lähes kaikki kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjät ja myyjät ovat suorittaneet kasvinsuojeluainetutkinnon. Tutkinnon avulla varmistetaan, että toimijat osaavat käyttää ja myydä kasvinsuojeluaineita vastuullisesti.

Ruokaviraston ohjaama kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta kohdistui kasvihuoneviljelyyn. Painopisteenä oli koristekasvien viljely ja ruukkuvihannesten viljely.  Lisäksi ilmoitusten perusteella tehtiin valvontaa avomaanviljelyyn. Kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaa tehtiin lähes suunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelman mukaisen valvontaa vähennettiin koronavirustilanteesta johtuen. Täydentävien ehtojen valvonnan yhteydessä kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvottiin 0,6 % EU:n suoria tukia ja tiettyjä osarahoitteisia viljelijätukia hakeneista viljelijöistä. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvottiin myös ympäristökorvauksen valvonnan yhteydessä. Vuonna 2020 valvottiin noin 3 % ympäristökorvausta hakeneista tiloista. Täydentävien ehtojen ja ympäristökorvauksen valvontamäärät olivat normaalia alhaisemmat koronavirustilanteen vuoksi. Täydentävien ehtojen otantavalvonnassa havaittiin rikkomuksia yhtensä 12 tilalla, yhteensä 19 kpl. Valvonnassa oli yhteensä 275 tilaa. Kasvinsuojeluaineiden valvonnan perusteella kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan pääsääntöisesti hyvin maatiloilla, mutta valvotuilla kasvihuoneilla puutteita havaittiin noin 1/3 valvotuista kasvihuoneista. Puutteellinen kirjanpito, kasvinsuojeluaineiden varastoinnin ja ruiskun testauksen puutteita havaittiin yksittäisillä kasvihuoneilla. Kasvinsuojeluaineen myyntipäällysmerkintöjen rikkomuksia havaittiin yhteensä kolmella kasvihuoneella ja kahdella tilalla. Kasvinsuojeluaineiden käytössä havaitut vähäiset puutteet korjattiin ohjaamalla toimijoita lainsäädännön velvoitteista. Rikkomuksesta syntyi seuraamus maataloustukiin, jos rikkomus oli myös täydentävien ehtojen vaatimus. Yhdessä maatilaan kohdistuneessa tapauksessa käytettiin hallinnollisia pakkokeinoja ja valvontaviranomainen kielsi glyfosaatilla käsitellyn viljan käyttämisen elintarvikkeeksi tai rehuksi. Kokonaisuudessaan puutteita havaittiin varsin vähän, mutta kasvihuoneisiin kohdistuneissa valvonnoissa puutteita havaittiin merkittävä määrä. Kasvinsuojeluainetutkinto puuttui usealta toimijalta. Maatiloilla puutteita havaittiin vähän ja voidaan katsoa, että viljelijät ovat tietoisia kasvinsuojeluaineisiin liittyvistä velvoitteista.

2.1.3 Lannoitevalmisteet

Lannoitevalmisteiden valvontamäärien toteuma tuotevalvonnassa oli 99 % ja laitosvalvonnassa 80 % koronatilanteesta huolimatta. Kohdennetun tuotevalvonnan näytteistä vaatimustenmukaisia oli 77,8 %, kun tavoite oli yli 75 %. Pakkausmerkintöihin liittyvät puutteet nousivat 3,0 %:sta 6,2 %:iin. Asia oli valvonnan painopisteenä. Toiminnan valvonnassa tarkastuksien, joissa ei todettu puutteita, määrä kasvaa. Vakavia puutteita ei toiminnan valvonnassa todettu. Painopisteenä olleita kirjanpidon puutteita havaittiin aiempaa enemmän. Kiertotalous, ravinteiden kierrätys ja jätteiden välttäminen tuovat uusia haasteellisia jakeita lannoiteraaka-aineiksi ja uuden tyyppisiä tuotteita tulee markkinoille. Uutta lannoitelainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa valmistellaan.

2.1.4 Siemen

Siemenen huoltovarmuus pystyttiin koronaviruksen aiheuttamasta poikkeusvuodesta huolimatta hyvin varmistamaan. Siemenen sertifiointi sujui suunnitelmien mukaan ja viljelystarkastettu ala oli hiukan yli 40 000 ha. Siementuotannon yleisin hylkäyssyy (1,3 %) oli hukkakaura. Siemenkaupan markkinavalvonnassa osa tarkastuksista jäi koronatilanteen takia tekemättä ja osa tarkastuksista vaihtui etätarkastuksiksi. Markkinavalvonnassa havaittuja puutteita oli 24 kpl, joista suurin osa sertifioimattoman siemenen markkinointia.  Yhtenä valvonnan painopisteenä oli perunan siemenen alkuperävalvontaan liittyvät selvityspyynnöt.

2.2 Eläinten terveys ja hyvinvointi

Eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin hyvin. Valvonnassa havaitut yksittäiset laiminlyönnit eivät vaikuttaneet laajemmin eläinten terveyteen ja hyvinvointiin tai eläintautien leviämiseen maassa. Otantavalvonnoissa todetut laiminlyönnit osoittavat myös sen, että valvonnan riskiperusteinen kohdentaminen toimii hyvin. Alue- ja paikallistason virkaeläinlääkärijärjestelmä on perusta luotettavalle valvonnalle.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa todettuihin puutteisiin ei ole selvää yksittäistä syytä, vaan kyse on monitahoisista tekijöistä ja ne vaihtelevat eri eläinlajien välillä. Lemmikki- ja harraste-eläinten pitäjien laiminlyöntien taustalla on usein tietämättömyyttä. Vakavimpiin ongelmiin liittyy yleensä eläinten omistajien sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Ammattimaisessa eläintenpidossa laiminlyöntien taustalla on harvemmin tiedonpuute. Tyypillisiä syitä voivat olla eläinten omistajien ja hoitajien turtuminen, jaksamisen väärinarviointi, säädösten noudattamisen kalleus ja alan lisääntyneet tuottavuusvaatimukset.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan ei kohdistunut ulkopuolisia auditointeja vuonna 2020.

2.2.1 Eläinten terveys

Eläintautien torjunnassa onnistuttiin hyvin. Kotieläimissä ja luonnonvaraisissa eläimissä ei todettu helposti leviäviä tai vaarallisia eläintauteja. Suomi säilyi edelleen vapaana useimmista valvottavista eläintaudeista. Tuotantoeläinten salmonellatartuntojen määrässä säilyi alle 1 % tavoitetaso. Eläintautilainsäädäntöä noudatettiin pääsääntöisesti hyvin. Eläintautiepäilyjen ilmoittaminen tapahtui vaatimusten mukaisesti. Todetut ja epäillyt tautitapaukset hoidettiin tehokkaasti. Suunnitelmallinen eläintautiseuranta pääosin täytti sekä EU-lainsäädännön vaatimukset että kansalliset tavoitteet. Kunnaneläinlääkärien suorittamassa terveysvalvonnoissa jäätiin jonkin verran alle tavoitetason.

2.2.2 Eläinten lääkitseminen

Lääkitsemisen valvonnan tavoitteena on varmistaa lääkkeiden lainsäädännön mukainen hallittu käyttö. Mikrobilääkkeiden käyttö Suomessa oli maltillista tuotantoeläimillä ja tuotantoeläin-patogeenien resistenssitilanne on pääosin hyvä. Vuonna 2020 tuotantotiloille tehtiin yhteensä 175 eläinten lääkitsemisen tarkastusta, mikä on enemmän kuin edellisinä vuosina. Pääosa tarkastuksista kohdistui nautatiloihin. Tarkastuksista 57 oli epäilyn perustuvia tarkastuksia, suurin osa niistä tehtiin meijereiden omavalvonnassa todettujen antibioottijäämien vuoksi. Tarkastuksissa havaittiin puutteita 42 %:lla kaikista valvonnoista.  Vakavia puutteita löytyi yhdeksältä tilalta (5 %).  Aluehallintovirastot jatkoivat myös hevostallien lääkitsemisvalvontoja. Merkittävällä määrällä (83 %) talleista todettiin edelleen puutteita, määrä oli jälleen noussut edellisistä vuosista. Eläinlääkäreiden valvonnan kattavuus nousi edellisten vuosien tasolta selvästi. Aluehallintovirastot tekivät 11 tarkastuskäyntiä ja 32 hallinnollista valvontaa. Ruokavirasto teki 12 hallinnollista valvontaa. Kokonaismäärä on korkeampi kuin pitkään aikaan aikaisemmin. Eläinlääkärien valvonnassa todetut puutteet olivat yleisiä, tähän vaikuttaa se, että valvonnat olivat pääosin epäilyyn perustuvia.

2.2.3 Eläinten merkintä ja rekisteröinti

Eläinten merkitsemistä ja rekisteröintiä valvottiin jäljitettävyyden varmistamiseksi. Vuonna 2020 rikkomuksia todettiin 80 %:ssa kaikista valvotuista tiloista. Vakavia puutteita todettiin 21 %:lla tiloista. Merkinnän ja rekisteröinnin vakavien puutteiden takia asetettiin aluehallintovirastoissa 34 pysyvää siirtokieltoa. Valvonnalle asetetut määrälliset tavoitteet toteutuivat, kaikkien otantatarkastuksilla valvottavien eläinlajien (naudat, siat sekä lampaat ja vuohet) osalta saavutettiin 3 % valvontavelvoite.

2.2.4 Eläinten hyvinvointi

Tuotantoeläintilojen hyvinvoinnin otantatarkastusten vaikuttavuustavoite on, että vähintään 85 % tarkastetuista tiloista täyttää vaatimukset. Vuonna 2020 tavoitetta ei edelleenkään saavutettu, vaatimukset täyttyivät 73 %:lla tiloista. Tulos selittyy osin sillä, että valvonnan riskiperusteisuutta on edelleen parannettu. Kiireellisiin toimenpiteisiin jouduttiin ryhtymään vain yhdellä otantavalvonnan tilalla.  Kaupallisten eläinkuljetusten valvonnassa tavoitteena on, että vähintään 90 % tarkastetuista eläinkuljetuksista täyttää vaatimukset. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2020. Epäilyyn perustuvien tarkastusten tulokset noudattavat aikaisempien vuosien linjaa. 29 % kaikista käynneistä havaittiin epäkohtia, joiden vuoksi eläinten omistajalle tai haltijalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Noin 10 % käynneistä havaittiin vakavia laiminlyöntejä, ja viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Valvontasuunnitelma toteutui hyvin tilojen otantavalvonnoissa (toteuma 95%), mutta kuljetusten valvonnassa jäätiin selkeästi tavoitteesta (toteuma 64 %). Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä ylitti 6000 tarkastuskäynnin rajan jo kuudetta vuotta peräkkäin.

2.2.5 Sivutuotteet

Sivutuotevalvonnan vaikuttavuutta koskevana tavoitteena on varmistaa, ettei sivutuotteista aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa, eikä muutakaan vaaraa ympäristölle, ihmisille tai eläimille. Laitosvalvonnassa todetut puutteet olivat melko vähäisiä, eikä niiden arvioitu aiheuttavan riskiä. Laitosvalvonnan määrällinen tavoite toteutui Ruokaviraston osalta hyvin (110%), mutta kunnaneläinlääkärien osalta heikosti (6%). Merkittävä syy tähän oli se, että koronapandemia esti tarkastuskäyntejä. Tilavalvonnoissa todettiin laitosvalvontaa enemmän ja vakavampia rikkomuksia, esim. raatojen epäasiallista säilyttämistä ja hävittämättä jättämistä. 

2.2.6 Eläinlääkinnällinen rajatarkastus

Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen vaikuttavuustavoitteet saavutettiin: tuonnin mukana ei todettu saapuneen vastustettavia eläintauteja ja tuontielintarvikkeiden ei todettu aiheuttaneen ihmisten sairastumistapauksia. Maahantuoduista elintarvike-eristä (613 kpl) ei hylätty rajatarkastuksessa yhtään erää, kirjallinen huomautus annettiin 0,8 % eristä. Sivutuote-eristä (644 kpl) hylättiin 0,8 % ja kirjallinen huomautus annettiin 1,2 % eristä. Eläineristä (255 kpl) hylättiin 1,2 %, hylkäysten syinä olivat puutteelliset tunnistetiedot tai asiakirjat.

2.3 Elintarvikkeet, rehut ja luonnonmukainen tuotanto

Elintarvikkeiden, elintarvikekontaktimateriaalien ja rehujen turvallisuus sekä luomutuotannon vaatimuksenmukaisuus olivat edelleen kokonaisuutena hyvällä tasolla. Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen ja laatuun liittyvät erityistilanteet, kuten epidemiaselvitykset ja takaisinvedot, hoidettiin tehokkaasti. Toiminnan vaatimustenmukaisuus ja toimijoiden vastuunotto ovat parantuneet, mikä näkyi erityisesti takaisinvetojen määrässä. Elintarvikeketjun toimijat näkevät viranomaistoiminnan aiempaa vahvemmin toiminnan tukena ja toiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistamisen ja todentamisen lisäarvona, millä on suotuisa vaikutus yrityksen kilpailukykyyn. Kuluttaja voi luottaa elintarvikkeiden ja luomutuotteiden turvallisuuteen ja aitouteen varsin hyvin.

Elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat (elintarvikkeet, rehut, luomu) toteutuivat pääosin suunnitellusti. Elintarvikevalvonnan valvontatietojen julkistamisjärjestelmän, Oiva-järjestelmän puitteissa julkaistujen valvontatulosten mukaan tehdyissä tarkastuksissa 87 % todettiin vaatimusten täyttyvän erinomaisesti tai hyvin ja yrityksistä 94% täytti vaatimukset erinomaisesti tai hyvin. Vakavia puutteita todettiin elintarvikevalvonnassa vain vähän. Yleisimpiä olivat hygieniaan, tilojen soveltuvuuteen ja kunnossapitoon, omavalvontaan ja näytteenottoon sekä pakkausmerkintöihin ja elintarviketietoihin liittyvien vaatimusten täyttämisen puutteet.Kolmansista maista tuotavissa ja sisämarkkinoilla olevista elintarvikkeissa esiintyi enemmän elintarviketurvallisuusriskejä kuin kotimaassa tuotetuissa.

Vaatimukset täyttävien rehuvalvontakohteiden osuus oli 98 %, joka jäi hieman alle tavoitteen. Salmonellaa ei esiintynyt markkinoille saatetuissa elintarviketuotantoeläinten rehuissa, joten salmonellaa koskeva tavoite saavutettiin. Tuontirehujen lisääntyneet salmonellalöydökset haastavat Suomen hyvää salmonellatilannetta. Suunniteltujen tarkastusten toteuma oli keskimäärin 63%.

Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan kuuluvista toimijoista yli 98 % noudatti tuotantoon liittyviä vaatimuksia. Kirjaamisvaatimusten noudattamisessa on puutteita eri tuotantosektoreilla.

Elintarvike- ja rehuvalvonnassa suurimpana yksittäisenä syynä vaatimusten täyttymisen puutteisiin oli toimijoiden tietämättömyys vaatimuksista. Tahallista jatkuvaa laistamista vaatimuksista ja petoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa on myös havaittavissa. Myös osaamisen puute, välinpitämättömyys, taloudelliset vaikeudet tai vaatimusten yksityiskohtaisuus lisäävät puutteita. Oiva-järjestelmä parantaa elintarvikealan toimijoiden tietoja vaatimuksista ja vaatimusten noudattamista. Oiva on myös yhtenäistänyt lainsäädännön vaatimusten tulkintaa ja seuraamusten käyttöä.

Elintarvike- ja rehuvalvonnassa käytetään yleisesti kehotuksia, joilla pyritään saamaan toimija korjaamaan puutteita. Oiva-järjestelmän arvioidaan yhtenäistävän myös pakkokeinojen käyttöä. Oiva lisää myös uusintatarkastuksia, joilla tarkastetaan edellisissä tarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaaminen ja varmistetaan epäkohtien poistuminen. Valvonnassa on kuitenkin edelleen panostettava myös perusasioiden hallinnan ja puutteiden korjaamisen varmistamiseen. Tuontielintarvikkeiden (kolmas maatuonti) valvonnassa erät, joissa havaitaan epäkohtia, hävitetään tai palautetaan lähtömaahan. Kolmansista maista tuotujen ja sisämarkkinoilla olevien rehujen osalta myös rehuerien käsittely epäkohdan poistamiseksi on mahdollista hävityksen ja palautuksen ohella.

Komissio teki rehuturvallisuuteen liittyvän etäauditoinnin vuoden 2020 aikana. Myös täydentävien ehtojen etäauditointi kohdistui rehuvalvontaan. Täydentävien ehtojen auditoinnissa ei ollut poikkeamia. Rehuturvallisuuden auditoinnissa annettiin kolme suositusta koskien ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia, vaaran arviointiin liittyviä tutkimuksia (HACCP-järjestelmä) ja vastanäytteitä. Lisäksi totutettiin yksi elintarvikevientiin liittyvä viranomaisetäauditointi ja yksi viranomaisdokumenttiauditointi. Luomutuotannon valvontaan ei kohdistunut ulkopuolisia auditointeja vuoden 2020 aikana, mutta luomuvalvonta auditoitiin sisäisenä auditointina. Sekä ulkoisten että sisäisten auditointien määrä oli vuonna 2020 yleisiä edellisvuosia vähäisempi COVID-19 pandemian takia.

AJO-käyntejä ei tehty rehuvalvonnassa. Suunnitellut AJO-käynnit siirrettiin vuodelle 2021.

Aluehallintovirastojen kunnallisiin elintarvikevalvontayksiköihin tekemien AJO-käyntien ohjeistuksen ja sisällön kehittäminen aloitettiin vuoden 2020 aikana. Aluehallintovirastot tekivät AJO-käyntejä elintarvikevalvonnan osalta 10 kpl. Käynneillä arvioitiin paikallisen valvonnan järjestämistä sekä Oiva-arviointien yhdenmukaisuutta.

Lisäksi Ruokavirasto teki elintarvikevalvontaan ja elintarvikkeiden vientiin liittyen yhteensä 38 AJO-käyntiä ja auditointia. Näistä suurin osa oli Ruokaviraston vientijaoston tekemiä vientiauditointeja, joita tehtiin yhteensä 34 auditointia (USA:n vientiauditointeja 16 kpl, Kiinan vientiauditointeja 9 kpl, Euraasian talousliiton vientiauditointeja 8 kpl, muiden maiden vientiauditointeja 1 kpl). Elintarvikevalvonnan AJO-käyntien kohteina olivat teurastamojen virkaeläinlääkärit (4 kpl).

Kansallisissa valvontajärjestelmissä merkittävä muutos vuodelle 2020 oli eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuontivalvonnan siirtyminen kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten vastuulle.

3 Monivuotisiin kansallisiin valvontasuunnitelmiin tehdyt muutokset

Elintarvikeketjun uusi monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2021-2024 julkaistiin vuoden 2020 lopussa. Sen valmistelussa otettiin huomioon paitsi erilaiset kansalliset strategiat ja tulosohjaussopimukset, myös aikaisemmat valvontatulokset, mahdolliset uudet riskit, uusi tieteellinen tieto, valvontajärjestelmiin kohdistuneiden auditointien tulokset, tiedossa olevat lainsäädännön muutokset sekä muut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. VASUssa 2021-2024 on sovittu yhteiset kehitysteemat, jotka osaltaan edistävät VASUssa asetettujen strategisten päämäärien toteutumista.

Yhteisten kehittämisteemojen, aikaisempien valvontatulosten ja muiden vaikuttavien asioiden pohjalta kullekin sektorille laadittiin monivuotinen toimenpidesuunnitelma viranomaisvalvonnan erityisistä valtakunnallisista painopisteistä vuosille 2021-2024. Toimenpidesuunnitelmia tarkastellaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Yhdessä säännöllisesti toteutettavan, riskiperusteisen viranomaisvalvonnan kanssa näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan jatkossakin tehokas ja vaikuttava valvonta, jolla edistetään virallista valvontaa koskevan asetuksen tavoitteita, strategisia vaikuttavuuspäämääriä sekä kansallisten valvontajärjestelmien erityisiä tavoitteita.

Aikaisempien vuosien valvontatulosten (erityisesti vuosi 2019, osin myös vuosi 2020) ja muiden havaintojen perusteella VASUn toimenpidetaulukoihin ei ole tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia. Yksittäisten painopisteiden osalta tehdään pieniä tarkennuksia esimerkiksi aikataulutuksiin. Elintarviketurvallisuuden alueella luovutaan elintarvikkeiden takaisinvetoa koskevasta painopisteestä, mutta takaisinvetoprosessin kehittämistä jatketaan Ruokavirastossa. Lisäksi jatketaan edelleen muun muassa uudenlaisten valvontatekniikoiden kehittämistä sekä useilla alueilla tapahtuviin lainsäädäntömuutoksiin valmistautumista.

Eri sektoreilla sovellettaviin riskiluokituksiin ei ole merkittäviä muutostarpeita. Valvonnan riskiperusteisuutta sen sijaan edistetään ja kehitetään jatkuvasti osana normaalia toimintaa.

Kansallisissa valvontajärjestelmissä ei ole tiedossa merkittäviä muutoksia, jotka edellyttäisivät tältä osin VASUn 2021-2024 päivittämistä. Lukuun ottamatta toimenpidetaulukoihin tehtäviä pieniä täsmennyksiä, VASUun ei siis ole tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia. Uusi elintarvikelaki tulee voimaan 2021 ja sen mahdollisia vaikutuksia VASUn päivittämistarpeiseen arvioidaan kokonaisuutena.

4 Maksut

Elintarvikeketjun viranomaisvalvonta on suurimmalta osin maksullista. Maksuilla katetaan virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista aiheutuvia kustannuksia. Lisätietoa elintarvikeketjun viranomaistoiminnan maksullisuudesta, viranomaisten taksoista sekä niiden määräytymisperusteista on löydettävissä Ruokaviraston internetsivuilta.

5 Elintarvikkeet ja elintarviketurvallisuus

5.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Virallista valvontaa on tehty kattavasti ja riskiperusteisesti. Vaatimuksenvastaisuutta ilmenee ja tarkastuksia on tarpeen edelleen kohdistaa tulosten ja tulosten analysoinnin perusteella. Näytetulosten perusteella tätä kohdentamista ei ole mahdollista tehdä.Vaatimuksenvastaisuuksiin on puututtu. Vaatimustenvastaisuuden taustalla on toisaalta tietämättömyyttä säädöksistä ja velvoitteista, toisaalta tahallista toimintaa. Yleisesti valvonnan tulosten perusteella voidaan todeta, että elintarviketurvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden taso on korkea.

5.2 Toimijoiden ja laitosten virallinen valvonta

Taulukko 5.2.1a Hyväksytyt laitokset ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

* Tietoa ei kerätä erikseen

** Hunaja-alan toiminta sisältyy rekisteröityihin toimijoihin (Kotieläintalous).

Taulukko 5.2.1b Rekisteröidyt toimijat ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 5.2.1c Elintarvikekontaktimateriaaleja valmistavat laitokset ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

5.3 Viralliset tarkastukset, jotka edellyttävät toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön tai edustajien jatkuvaa tai säännöllistä läsnäoloa toimijoiden tiloissa

Taulukko 5.3.1 Toimintatilat, jotka edellyttävät viranomaisten jatkuvaa tai säännöllistä läsnäoloa, niissä tehtyjen virallisten tarkastusten ja hylkäämisten lukumäärä.

5.4 Tuotteita/tavaroita koskevat viralliset tarkastukset jaoteltuna horisontaalisen säännön ja elintarvikeryhmän mukaan

Taulukko 5.4.1 Tuotteita ja tavaroita koskevien virallisten tarkastusten lukumäärä, osa 1.

* Elintarvikekontaktimateriaalit: Merkinnät ja ravitsemus- ja terveysväitteet 37 kpl, Muut 788 kpl.

Taulukko 5.4.1 Tuotteita ja tavaroita koskevien virallisten tarkastusten lukumäärä, osa 2.

* Elintarvikekontaktimateriaalit: Merkinnät ja ravitsemus- ja terveysväitteet 37 kpl, Muut 788 kpl.

Suomessa elintarvikevalvonta painottuu toiminnan valvontaan ja yksittäisten elintarvikkeiden valvonta on vähäistä. Tätä toiminnan valvontaa ei juurikaan voi sisällyttää eri elintarvikkeita/tuotteita koskeviin horisontaalitaulukoihin 1.4 ja 1.6, minkä vuoksi on päätetty esittää näissä taulukoissa ainoastaan tuotteisiin kohdistuvia näytteenoton tietoja. Valvonnan kokonaismäärätietoja on valvontakohdekohtaisesti esitetty liitteessä. On huomioitava, että taulukoissa 1.4 ja 1.6 olevat tiedot eivät siten kuvaa kokonaisvaltaisesti Suomessa tehtävää elintarvikevalvontaa. Taulukoissa 1.4 ja 1.6 on esitetty ainoastaan virallisen valvonnan näytteenoton tietoja niiltä osin kuin ne ovat olleet saatavilla valvontatietorekistereistä erikseen. Valvontatietojärjestelmistä ei kuitenkaan saa edes kaikkia näytteenoton tietoja vaadittavalla tarkkuudella. Esim. kunnallisen elintarvikevalvonnan näytteiden kokonaislukumäärä on 1352 kpl, mutta näitä näytteitä ei ole saatu vietyä em. taulukoihin lainkaan. Näiden osalta valvontatietojärjestelmässä ei ole tietoja mitä analyyseja näytteistä on tehty, joten jaottelua mikrobiologisiin ja muihin näytteisiin ei ole voitu tähän tehdä. Raportoituihin näytemääriin sisältyy erillisiä keskusviranomaisen vetämiä projekteja, joiden näytemäärät ja analyysit ovat tiedossa ja taulukoihin vietävissä. Kansallisten mikrobiologisten valvontaohjelmien näytteenotto on sisällytetty toimijoiden omavalvontaan eikä niitä sen vuoksi raportoida tässä lainkaan. Taulukon 1.3 osalta on huomioitava, että on useita teurastamoita, joilla on hyväksyntä useaan eri eläinlajiin, joten teurastamoiden lukumäärä vaikuttaa tämän vuoksi suurelta. Kohdassa 1.4 on virallista valvontaa tukevat määritykset (pH-määritykset, keittokokeet, bakteriologiset tutkimukset). Elintarvikekontaktimateriaalien osalta todettakoon, että Suomessa tehdään niiden osalta muutakin valvontaa kuin niitä valmistavien laitosten valvontaa ja materiaalien aiheuttaman migraation valvontaa, mutta näitä tietoja ei pysty esittämään näissä taulukoissa.

5.5 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 5.5.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (hyväksytyt laitokset ja rekisteröidyt toimijat).

* Tietoa ei saatavilla.

** Hunaja-alan toiminta sisältyy rekisteröityihin toimijoihin (Kotieläintalous).

Taulukko 5.5.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (tuotteet ja tavarat), osa 1.

* Elintarvikekontaktimateriaalit: Merkinnät ja ravitsemus- ja terveysväitteet 4 kpl, Muut 38 kpl.

Taulukko 5.5.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (tuotteet ja tavarat), osa 2.

* Elintarvikekontaktimateriaalit: Merkinnät ja ravitsemus- ja terveysväitteet 4 kpl, Muut 38 kpl.

Taulukko 5.5.3 Horisontaalisiin sääntöihin liittyvät vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

* Kohtaan ”Petolliset ja vilpilliset menettelytavat” tulisi ne lukumäärät, jotka on havaittu kansallisen petosvalvontaohjelman kautta. Tällä hetkellä Suomella ei ole tällaista ohjelmaa.

Suomessa elintarvikevalvonta painottuu toiminnan valvontaan ja yksittäisten elintarvikkeiden valvonta on vähäistä. Tätä toiminnan valvontaa ei juurikaan voi sisällyttää eri elintarvikkeita/tuotteita koskeviin horisontaalitaulukoihin 1.4 ja 1.6, minkä vuoksi on päätetty esittää näissä taulukoissa ainoastaan tuotteisiin kohdistuvia näytteenoton tietoja. Valvonnan kokonaismäärätietoja on valvontakohdekohtaisesti esitetty liitteessä. On huomioitava, että taulukoissa 1.4 ja 1.6 olevat tiedot eivät siten kuvaa kokonaisvaltaisesti Suomessa tehtävää elintarvikevalvontaa. Taulukoissa 1.4 ja 1.6 on esitetty ainoastaan virallisen valvonnan näytteenoton tietoja niiltä osin kuin ne ovat olleet saatavilla valvontatietorekistereistä erikseen. Valvontatietojärjestelmistä ei kuitenkaan saa edes kaikkia näytteenoton tietoja vaadittavalla tarkkuudella. Esim. kunnallisen elintarvikevalvonnan näytteiden kokonaislukumäärä on 1352 kpl, mutta näitä näytteitä ei ole saatu vietyä em. taulukoihin lainkaan. Näiden osalta valvontatietojärjestelmässä ei ole tietoja mitä analyyseja näytteistä on tehty, joten jaottelua mikrobiologisiin ja muihin näytteisiin ei ole voitu tähän tehdä. Raportoituihin näytemääriin sisältyy erillisiä keskusviranomaisen vetämiä projekteja, joiden näytemäärät ja analyysit ovat tiedossa ja taulukoihin vietävissä. Kansallisten valvontaohjelmien näytteenotto on sisällytetty toimijoiden omavalvontaan eikä niitä sen vuoksi raportoida tässä lainkaan. Taulukon 1.3 osalta on huomioitava, että on useita teurastamoita, joilla on hyväksyntä useaan eri eläinlajiin, joten teurastamoiden lukumäärä vaikuttaa tämän vuoksi suurelta. Kohdassa 1.4 on virallista valvontaa tukevat määritykset (pH-määritykset, keittokokeet, bakteriologiset tutkimukset). Elintarvikekontaktimateriaalien osalta todettakoon, että Suomessa tehdään niiden osalta muutakin valvontaa kuin niitä valmistavien laitosten valvontaa ja materiaalien aiheuttaman migraation valvontaa, mutta näitä tietoja ei pysty esittämään näissä taulukoissa. Lisäksi taulukoissa esitetyt oikeudelliset toimenpiteet eivät kohdistu riveille, joilla ne nyt väkisin ovat, vaan ovat yhteenlaskettu tulos eri elintarvikeryhmiin kohdistuneista toimenpiteistä. Tämä tiedoksi, koska taulukossa voi täyttää tämän osalta vain yhden laatikon, eikä ole selvää, mihin tieto kohdistuu.

Lisätietoja:

• Elintarviketurvallisuus Suomessa 2020 (sektorikohtainen valvontaraportti)
• Elintarvikevalvonnan tietoja 2020 (xls)

6 Muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten

6.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Valvontatulosten perusteella arvioiden Suomessa käytetty kylvösiemen täyttää muuntogeenisiä organismeja koskevassa säädännössä asetetut vaatimukset. Kaikki markkinoitavat siemenestä tuotettavat kasvilajikkeet ovat gm-vapaita. Valvontaa tehtiin asiakirjatarkastuksina, eikä valvontanäytteitä otettu. Kaikkien EU:n ulkopuolelta tulevien siemenerien asiakirjat tarkastetaan mukaan lukien kuuluminen EU:n yhteiseen lajikeluetteloon. Samalla tarkastetaan, onko lajike tuotettu gm-menetelmillä. Lajikeluetteloon hakuvaiheessa varmistetaan, onko lajikkeen jalostuksessa käytetty gm-menetelmiä.

Tehdyn valvonnan perusteella Suomessa ei ole kasvilajikeluettelossa tai siementuotannossa gm-tekniikoilla tuotettuja lajikkeita.

6.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 6.2.1 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1). = Vuonna 2020 ei tehty asiaan liittyviä kokeita.

Siemenet ja kasvien lisäysaineisto elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten= Kaikkien EU:n ulkopuolelta tulevien siemenerien asiakirjat tarkastetaan ml. kuuluminen EU:n yhteiseen lajikeluetteloon. Samalla tarkastetaan, onko lajike tuotettu gm-menetelmillä. Tällaisia asiakirjatarkastuksia tehtiin yhteensä 18 kpl. Lajikeluetteloon hakuvaiheessa varmistetaan, onko lajikkeen jalostuksessa käytetty GM-menetelmiä. Tällaisia tarkistuksia tehtiin yhteensä 16 kpl. Tilastoinnissa ei ole laskettu vihanneskasvien siementen tuonnin asiakirjatarkastuksia. Vuoden 2020 tilastoinnissa ei myöskään ole huomioitu Britanniaa EU:n ulkopuolisena maana, koska Brexitin siirtymäaika päättyi 31.12.2020.

6.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 6.3.1 Havaitut määräystenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei havaittu vilpillistä tai petollista toimintaa.

1. Elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvä muuntogeenisten organismien kokeellinen levittäminen = Ei sovellettavissa, koska viljelyssä tai kokeissa ei ole tunnettuja gm-lajikkeita

2.Elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvä muuntogeenisten organismien kokeellinen levittäminen = Ei sovellettavissa, koska viljelyssä tai kokeissa ei ole tunnettuja gm-lajikkeita.

3.Siementen ja kasvien lisäysaineisto elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten= Tutkittiin eriä, ei toimijoita

3.1.Siementen ja kasvien lisäysaineiston sisältämät kielletyt muuntogeeniset organismit= Vuonna 2020 ei tutkittu valvontanäytteitä gm-analyysein

3.2.Siementen ja kasvien lisäysaineiston sisältämiä muuntogeenisiä organismeja koskevat merkinnät= Ei sovellettavissa, koska viljelyssä tai kokeissa ei ole tunnettuja gm-lajikkeita.

7 Rehut ja rehuturvallisuus

7.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Rehuvalvonnan strategisena vaikuttavuustavoitteena on varmistaa, että markkinoille saatettujen rehujen koostumus vastaa tuotteista annettuja tietoja ja että ne ovat hyvälaatuisia, turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia koko Suomen alueella. Rehuja valvotaan kaikissa rehujen tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheissa. Resurssivajeen ja koronapandemian vuoksi rehualan toimijoiden ja rehujen tuotevalvonnan määrälliset tavoitteet eivät toteutuneet täysin suunnitellusti. Paikan päällä tehtävä valvonta oli keväällä 2020 keskeytettynä n. kaksi kuukautta. Lisäksi mm. täydentävien ehtojen tilatarkastusten valvontavelvoite puolittui komission asetuksella. Alkuvuoden vajetta laitostarkastuksissa ja erityisesti tuotevalvonassa saatiin kuitenkin kurottua kiinni kesän ja loppuvuoden aikana. Toimijoiden laitostarkastuksia tehtiin osin etänä. Rehunäytteiden valvontatulosten perusteella arvioiden Suomessa valmistetut ja markkinoille saatetut rehut täyttävät edelleen suurelta osin rehulainsäädännössä rehujen turvallisuudelle ja laadulle asetetut vaatimukset. Myös toimijoiden omavalvontaan liittyvät HACCP-järjestelmät ovat enimmäkseen toimivia. Rehualan toimijat ja markkinoille saatetut rehut täyttävät hyvin lainsäädännön niille asettamat vaatimukset. Käytettävissä olevaan resurssimäärään nähden valvonta on hyvin vaikuttavaa. Se, että rehuvalvonta on suureksi osaksi keskitetty Ruokavirastoon, tuo mukanaan asiantuntemuksen ja toimijoiden tuntemisen keskittymän, joka luo merkittävää synergiaa eri rehuvalvonnan osa-alueiden välille ja mahdollistaa valvontaa pienillä resursseilla.

7.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 7.2.1 Laitosten ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 7.2.2 Virallisten tarkastusten lukumäärä (horisontaaliset säännöt).

7.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 7.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltu laitosten mukaan).

Taulukko 7.3.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltu horisontaalien säännön mukaan).

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Laitosvalvonnassa ja tuotevalvonnassa ei ollut todennettuja havaintoja petollisista ja / tai vilpillisistä menettelytavoista.

8 Eläinten terveyttä koskevat vaatimukset

8.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Ottaen huomioon COVID-19-pandemian tarkastustoiminnalle aiheuttamat rajoitukset, eläinten terveyden -sektorin virallisten tarkastusten määrä saatiin pidettyä hyväksyttävällä tasolla. Tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonnan määrälliset vähimmäistavoitteet saavutettiin, mutta tarkastusten määrä jäi pandemiasta johtuen kuitenkin aiempia vuosia pienemmäksi.

8.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 8.2.1 Tilojen, laitosten ja rekisteröityjen eläinten sekä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonnan tilalukumäärät on taulukossa ilmoitettu pitopaikkoina.

8.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 8.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet, osa 1.

Taulukko 8.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet, osa 2.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei todettu.

9 Eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvien riskien ehkäiseminen ja minimoiminen

9.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Sivutuotevalvonnan tarkoitus saavutettiin, eikä sivutuotteiden välityksellä levinnyt vakavia eläintauteja. Osa valvonnalle asetetuista tavoitteista saavutettiin suunnitelman mukaisesti. Osa tavoitteista ei toteutunut vuonna 2020, johtuen erityisesti Covid-19 pandemian aiheuttamista rajoituksista tilavalvonnalle. Etenkin valvonnan yhtenä painopistealueena olleesta tilarehustamoiden valvonnasta jäi valtaosa tekemättä. Valvonnassa havaitut puutteet olivat pääosin vähäisiä, eivätkä vaarantaneet eläinten terveyttä tai elintarvikkeiden tai ympäristön turvallisuutta.

9.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 9.2.1 Laitosten ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 9.2.2 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä (jaottelu horisontaalisen säännön mukaan).

9.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 9.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltuna laitosten mukaan).

Taulukko 9.3.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltuna horisontaalisen säännön mukaan).

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei todettu.

Lisätietoja:

• Sivutuotevalvonnan raportti 2020 (pdf) (sektorikohtainen valvontaraportti)

10 Eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset

10.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Eläinsuojeluvalvonnalle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin osittain. Otantaan perustuvista tuotantoeläintilojen eläinsuojelutarkastuksista toteutui 95 %, ja yhtä toimipistettä lukuun ottamatta aluehallintovirastot pääsivät täysin tai lähes täysin niille asetettuihin tavoitteisiin. Koko maan osalta tuotantoeläintilojen otantatarkastuksissa havaittujen laiminlyöntien määrä (27 %) on hieman pienempi kuin edellisvuonna (30 %). Kansallista tavoitetta vaatimukset täyttävien tuotantoeläintilojen otantatarkastuskohteiden määrästä (85 %) ei siis saavutettu. Kaupallisia eläinkuljetuksia tarkastettiin hieman edellisvuotta enemmän, mutta määrällisestä tavoitteesta jäätiin silti selkeästi (toteuma 64 %). Sen sijaan kaupallisten eläinkuljetusten kansallisesti asetettuun tavoitteeseen (vähintään 90 % tarkastetuista eläinkuljetuksista täyttää vaatimukset) päästiin hyvin, sillä laiminlyöntejä havaittiin 8 %:ssa tarkastetuista kuljetuksista. Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä ylitti 6000 tarkastuskäynnin rajan jo kuudetta vuotta peräkkäin. Kuten edellisenäkin vuonna, suurin osa tarkastuksista kohdistui lemmikkieläinten pitoon ja myös tarkastusten tulokset noudattivat aikaisempien vuosien linjaa. 29 %:ssa kaikista käynneistä havaittiin epäkohtia, joiden vuoksi viranomainen ryhtyi toimenpiteisiin. Lisäksi noin 10 %:ssä käynneistä havaittiin niin vakavia laiminlyöntejä, että viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

10.2 Eläinten hyvinvointi maatiloilla

Taulukko 10.2.1 Tuotantopaikkojen ja tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä sekä havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Kohdassa 10.2. Tuotantopaikkojen lukumäärä: vasikat ja karja on yhdistetty.

Tuotantoeläintilojen otantaan perustuvista eläinsuojelutarkastuksista toteutui 95 %. Aluehallintovirastot pääsivät täysin tai lähes täysin niille kansallisesti asetettuihin tavoitteisiin, yhtä lukuun ottamatta. Kyseisen viraston mukaan tämä johtui koronalinjauksista, joiden mukaan turkistiloille tehtiin pääsääntöisesti vain välttämättömiksi tai kiireellisiksi luokitellut tarkastukset. Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä raportoitiin kaikkiaan 27 prosentilla tarkastetuista tiloista, joilla oli tarkastushetkellä eläimiä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (30 %). Broileritiloja lukuun ottamatta laiminlyöntien osuudet vähenivät jonkin verran kaikilla tarkastetuilla eläinlajeilla eikä turkistiloilla havaittu laiminlyöntejä lainkaan. Riskiotantaan kuuluvilla tiloilla oli merkitsevästi suurempi riski laiminlyönneille (30 %) kuin satunnaisesti valituilla tiloilla (7 %). Laiminlyönnit koskivat pääosin samoja vaatimuksia kuin edellisenä vuonna.

Tarkastetuilla nautatiloilla havaittiin laiminlyöntejä hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vasikoiden ja yli kuuden kuukauden ikäisillä naudoilla yleisimmät laiminlyönnit ovat pysyneet vuodesta toiseen samoina, kohdistuen pääosin pitopaikan puhtauteen ja turvallisuuteen sekä tilavaatimuksiin, niin myös vuonna 2020. Nautatilojen painotettu otanta toimi hyvin, sillä painotuksilla valituilla tiloilla oli merkitsevästi suurempi riski laiminlyönneille. Riskitekijöistä merkitseviksi osoittautuivat tässä aineistossa tilan aiemmat puutteet eräissä valvonnoissa. Lisäksi tarkastuksen tulos oli todennäköisemmin laiminlyönti, jos nautatila ei ollut hakenut eläinten hyvinvointikorvausta kuin jos tukea oli haettu.

Lammastiloilla laiminlyöntien osuus laski edellisvuodesta (20 -->16 %) ja myös tilaa kohti laskettujen laiminlyöntien lukumäärä pieneni edellisestä vuodesta. Yleisimmin havaittiin pitopaikan puhtauteen sekä pitopaikan rakennusten ja laitteiden kuntoon ja turvallisuuteen liittyviä puutteita. Tilalla oli muita todennäköisemmin laiminlyöntejä, jos tila on saanut aiemmin seuraamuksia täydentävien ehtojen valvonnassa. Lammastiloilla, joilla uuhien lukumäärä keskimäärin on yli 130, oli merkitsevästi enemmän laiminlyöntejä kuin alle tämän.

Turkiseläintiloilla ei havaittu puutteita, mikä on ensimmäinen kerta nykymuotoisen raportoinnin historiassa. Seitsemän edellisen vuoden aikana laiminlyöntejä on esiintynyt 25-66 % tarkastetuista turkistiloista. Tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että vuonna 2020 tilat valittiin satunnaisesti ja koronapandemian niitä valvottiin vähän. Lisäksi koronariskin vuoksi turkistilojen valvonnassa pyrittiin välttämään erityisesti minkkitiloja, joilla vuotta aiemmin havaittiin laiminlyöntejä kettutiloja enemmän.

Sikatiloilla laiminlyöntien osuus pieneni edellisestä vuodesta, mutta tilaa kohti laskettuna laiminlyöntejä oli lähes kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suuri osa laiminlyönneistä liittyi tilojen puhtaana pitoon tai kuivitukseen.

Otantaan perustuvien tarkastusten lisäksi tehtiin 6042 epäilyyn perustuvaa tarkastusta, joista 39 %:ssa ryhdyttiin hallinnollisiin toimenpiteisiin. Tuotantoeläimiin kohdistuneista epäilytarkastuksista (vajaat 2500) 27 %:ssa ryhdyttiin hallinnollisiin toimenpiteisiin.

Valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi eläinsuojeluvalvonnan riskiperusteisuuden kehittämistä jatketaan ja syvennetään edelleen. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatietojärjestelmän uudistamista jatketaan tavoitteena laajentaa järjestelmä myös kunnaneläinlääkärien käyttöön. Elinkeinon vastuuta eläinten hyvinvoinnin toimenpideohjelmista, eläinten hyvinvoinnin tilanteen analysoinnista sekä toimenpiteistä hyvinvoinnin kehittämiseksi lisätään tulevaisuudessa.

10.3 Eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana

Taulukko 10.3.1 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä sekä havaitut vaatimustenvastaisuudet (määrä ja luokka) ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Eläinten kuljetuksissa havaitut epäkohdat olivat pitkälti samoja kuin edellisinäkin vuosina. Eniten havaittiin puutteita kuljetusasiakirjoihin, kuljettajien pätevyystodistuksiin ja eläinkuljettajalupiin liittyvissä vaatimuksissa (61 kpl, joka on 63 % kaikista havaituista). Toiseksi eniten yksittäisiä epäkohtia ilmeni kuljetusvälineen kunnossa ja turvallisuudessa sekä pitkien kuljetusten lisävaatimusten noudattamisessa (24 kpl). Kolmanneksi eniten puutteita havaittiin kuljetuskäytännöissä ja tilavaatimusten noudattamisessa 9 kpl. Lopetusvälineitä ei ollut saatavilla kahdessa kuljetuksessa.

Hevoskuljetuksissa havaittiin yhdessä kuljetuksessa irrallisia tavaroita hevosten kuljetustilassa ja muut epäkohdat olivat luvan, pätevyystodistuksen tai kuljetusasiakirjojen puuttumisia.

Porojen kuljetuksia tarkastettiin teurastamoissa sekä kuljetuksen lähtöpaikassa eli siellä missä eläimet lastataan kuljetusvälineeseen. Yhdessä tarkastuksessa epäkohtana oli valaistuksen puute ja muut olivat puuttuvia merkintöjä eläinkuljetuksesta.

Välityseläinten yhdessä kuljetuksessa puuttui kuljettajalta pätevyystodistus ja yhdessä eläinten tarkastusta varten oleva luukku oli jumissa.

Tarkastuksissa hallinnollisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin noin 21 %:ssa tarkastuksista, joissa oli havaittu laiminlyöntejä. Niissä laiminlyöntitapauksissa, joissa viranomainen ei ryhtynyt hallinnollisiin toimenpiteisiin, annettiin yli puolessa tapauksista neuvoja asian saattamiseksi kuntoon.

Edelleen asiakirjoihin liittyvät puutteet aiheuttivat eniten laiminlyöntejä. Suoranaisesti eläinten hyvinvointiin vaikuttavia olivat kuljetusvälineen kuntoon ja juottojärjestelmiin liittyvät puutteet. Kuljetusvälineeseen liittyvistä puutteista suurin yksittäinen oli eläinkuljetuksesta kertovan merkinnän puuttuminen, mikä vaikuttaa eläinten hyvinvointiin välillisesti, jos muut liikenteessä liikkujat eivät tunnista eläinkuljetusvälineeksi.

Jatketaan eläinkuljetustarkastusten kohdentamisen kehittämistä yhteistyössä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärien kanssa niihin eläinkuljetuksiin, joissa on kohonnut riski eläinten hyvinvoinnin vaarantumiselle.

10.4 Eläinten hyvinvointi lopetuksen yhteydessä

Vuoden aikana tehtiin virallinen eläinsuojelutarkastus 37 teurastamoon. Yhteensä toiminnassa olleita teurastamoja oli 58, joista osassa toimintaa oli vain lyhyen ajan tai yksittäisiä päiviä vuodesta. Epäkohtia havaittiin kymmenessä teurastamossa, joista kahdessa laitokselle annettiin eläinsuojelulain mukainen määräys täyttää velvollisuutensa annetussa määräajassa. Muiden osalta toimenpiteet olivat jo käynnissä, tai asiaa vietiin eteenpäin neuvonnallisin keinoin. 50 teurastamoa on ollut toiminnassa joka vuosi viimeisen viiden vuoden ajan (2016-2020). Tänä aikana 20 %:ssa em. teurastamoista on tehty virallinen eläinsuojelutarkastus joka vuosi, ja 94 %:ssa vähintään kerran. Kolmeen (6 %) toiminnassa olleista teurastamoista ei tehty viiden vuoden aikana yhtään dokumentoitua virallista tarkastusta.

11 Suojatoimenpiteet kasvintuhoojien torjumiseksi

11.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Kasvinterveyden taso säilyi hyvänä eikä uusia, pysyviä karanteenikasvintuhoojaesiintymiä löytynyt. Virallisten tarkastusten perusteella havaittiin, että toimijat noudattivat kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännöstä, sekä metsänviljelyaineistosta tulevia vaatimuksia hyvin. Tahallisia rikkomuksia ei havaittu. Vuonna 2020 uuden lainsäädännön perusteella todetuista puutteista virallinen toimi tai toimenpide oli huomautuksen antaminen tarkastuspöytäkirjaan. Teknisistä syistä näitä ei vielä pystytty raportoimaan. Painotus oli toimijan oman vastuun lisääntymisessä toimintansa säädöstenmukaisuudesta omavalvontaa tekemällä.Tarkastusmäärät jäivät tavoitteista, koska koronatilanne aiheutti häiriötä tarkastuksiin. Tarkastusmääriin vaikutti myös se, että rekisteritietoja päivitetään koko ajan ja tarkastuksia tehdään siksi hieman jäljessä. Asia korjaantuu lähiaikoina, kun rekisteri on päivitetty. Tarkastuksissa keskityttiin puutteiden kirjaamisen lisäksi myös opastamaan ja neuvomaan, jotta toimijalla olisi jatkossa hyvät edellytykset hoitaa velvoitteensa oikealla tavalla. Vuodesta 2021 alkaen puutteet johtavat järeämpiin jatkotoimenpiteisiin.

11.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 11.2.1 Toimijoiden ja virallisten tarkastusten lukumäärä.

11.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 11.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Tahallisia rikkomuksia ei havaittu.

Vuonna 2020 toimenpide yllä mainittujen toimijoiden vaatimustenvastaisuuksista oli huomautus pöytäkirjaan. Todettujen puutteiden perusteella myös ohjeistettiin toimijoita toimimaan jatkossa oikein. Vuodesta 2021 alkaen puutteet johtavat järeämpiin jatkotoimenpiteisiin. Toimenpiteet kirjataan järjestelmään, josta ne saadaan raportoitua.

12 Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen ja käyttö sekä torjunta-aineiden kestävä käyttö

12.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Vuonna 2020 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisen valvonta linkittyi vahvasti suurempiin kansainväliseen projektikokonaisuuteen. Tukes osallistui yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa yhteisesti koordinoituun kolmevuotiseen kasvinsuojeluaineiden valvontahankkeeseen. Lisäksi Tanska osallistuu projektiryhmän työhön. Näytteitä otettiin kasvinsuojeluaineista, joita on sekä Suomen, Norjan että Ruotsin markkinoilla. Yhteistyön tavoitteena on saada suurempi kuva Pohjoismaisilla markkinoilla olevista kasvinsuojeluaineista. Vuoden 2020 valvonnan perusteella kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisessa noudatetaan pääsääntöisesti lainsäädännön velvoitteita.

Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta kohdistui kasvihuoneviljelyyn. Ensisijaisena painopisteenä oli koristekasvien viljely, toissijaisen ruukkuvihannesten viljely. Lisäksi ilmoitusten perusteella tehtyä valvontaa kohdistui avomaanviljelyyn. Valvonta toteutui lähes valvontasuunnitelman mukaisesti. Kasvinsuojeluaineiden valvonnan perusteella kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan pääsääntöisesti hyvin maatiloilla, mutta valvotuilla kasvihuoneilla puutteita havaittiin noin 1/3 valvotuista kasvihuoneista. Huomattavaa oli erityisesti kasvinsuojelututkinnon puuttuminen usealta toimijalta.

12.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 12.2.1 Toimijoiden ja virallisten tarkastusten lukumäärä (kasvinsuojeluaineiden kaupan pitäminen).

Taulukko 12.2.2 Toimijoiden ja virallisten tarkastusten lukumäärä (kasvinsuojeluaineiden ja torjunta-aineiden kestävä käyttö).

Kaikkia tietoja ei ole saatavilla, esimerkiksi siementen peittaus tehdään tiloilla, eikä niiden tilojen määrä, jotka peittaavat itse siemeniä, ole tiedossa.

12.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 12.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen).

Taulukko 12.3.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (kasvinsuojeluaineiden ja torjunta-aineiden käyttö).

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Tahallisia rikkomuksia ei havaittu.

Lisätietoja:

• Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta 2020 (pdf) (sektorikohtainen valvontaraportti)

13 Luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukaisten tuotteiden merkinnät

13.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Luonnonmukaisen tuotannon valvonta toteutui valvontasuunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta ennalta ilmoittamattomien lisätarkastusten osalta. Koronavirusepidemiasta huolimatta valvontasuunnitelman kaikki vuositarkastukset pystyttiin tekemään ja kaikki näytteet pystytiin saamaan säädösten edellyttämällä tavalla, mutta maaliskuun jälkeen kaikista tarkastuksista ja käynneistä ilmoitettiin luomutoimijoille ennakkoon. Osa tarkastuksista tehtiin etäviestintävälineiden avulla. Näistä saadut tulokset osoittavat, että säädösten noudattamista on poikkeusvuonna voitu riittävän hyvin osoittaa myös etätarkastuksella.

Yli 98 % valvontajärjestelmään ilmoittautuneista toimijoista noudatti tuotantoon liittyviä ehtoja, joten vaikuttavuustavoite saavutettiin ja suomalainen kuluttaja voi luottaa luomumerkintöjen oikeellisuuteen. Luomuvalvonnan kolmevuotiseksi yhteiseksi painopisteeksi valittua teemaa, petosten torjunta, aloitettiin arvioimalla luomutoimijoiden dokumentoinnin tasoa ja suunnitelmallisuutta.

Komission asetuksen 889/2008 liitteen XIIIb) mukaiset luomuvalvonta tiedot löytyvät Elintarvikeketjun monivuotisesta kansallisesta valvontasuunnitelmasta 2021-2024, joka on toimitettu EU:n komissiolle. Kyseinen asiakirja löytyy myös Ruokaviraston sivuilta.

Komission asetuksen 889/2008 liitteen XIIIb) vaatimukset:

1. Luonnonmukaisen tuotannon osalta toimivaltaista viranomaista koskevat tiedot löytyvät asiakirjan 1 osasta:
toimivaltaisena viranomaisena toimiva elin

• toimivaltaisen viranomaisen käytössä olevat resurssit
• toimivaltaisen viranomaisen tekemien tarkastusten kuvaus (tekotapa, tekijä)
• toimivaltaisen viranomaisen dokumentoitu menettely

2. Luonnonmukaisen valvontajärjestelmän kuvaus löytyy asiakirjan 3 osasta kappaleesta 17

• tarkastuslaitos- ja/tai tarkastusviranomaisjärjestelmä
• valvontajärjestelmään kuuluvat rekisteröidyt toimijat – vuotuiset vähimmäistarkastukset
• riskiperusteisen lähestymistavan soveltamistapa

3. Tarkastuslaitoksia/-viranomaisia koskevat tiedot löytyvät asiakirjan 3 osasta kappaleesta 17

• luettelo tarkastuslaitoksista/-viranomaisista
• tarkastuslaitoksille/-viranomaisille siirretyt tehtävät
• tehtävänsiirron saaneiden tarkastuslaitosten valvonta (valvoja ja valvontatapa)
• toimien yhteensovittaminen, kun useita tarkastuslaitoksia/-viranomaisia
• tarkastukset tekevän henkilöstön koulutus asiakirjan 1 osasta kappaleesta 4.5
• ennaltailmoitetut/ennaltailmoittamattomat tarkastukset ja tarkastuskäynnit: Tarkempaa tietoa löytyy oheisesta Annex XIIIc) raportista

Komission asetuksen 889/2008 liitteen XIIIc) mukaiset valvonta tiedot vuodelle 2020 löytyvät tämän raportin liitteestä, joka on toimitettu ofis-järjestelmän kautta DG Agrille.

Lisätietoja:

• Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportti 2020 (pdf) (sektorikohtainen valvontaraportti)
• Luonnonmukaisen tuotannon valvonnan tietoja, OFIS-raportti 2020 (xls)

14 Suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden käyttö ja merkinnät

14.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Tässä kappaleessa on esitetty EU:n nimisuojalainsäädännöllä suojattujen elintarvikkeiden ja alkoholituotteiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät viralliset tarkastukset Suomessa. Suomalaisia nimisuojatuotteita on kaikkiaan 12, joista yhdeksän on elintarvikkeita ja kolme alkoholituotteita. Suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden käyttöä ja merkintöjä tarkastettiin vuonna 2020 eniten (89 % tarkastuksista) elintarvikkeiden tarjoilua harjoittavissa paikoissa (suurtalouskeittiöt, ravintolat, kahvilat, grilli- ja pikaruokapaikat). Tarkastuksia kohdistui myös elintarvikkeiden myyntiin (6 %) ja leipomotuotteita, kuten karjalanpiirakkaa, valmistaviin kohteisiin (4 %). Kaikista tarkastuksista 92 %:ssa tarkastetut tuotteet todettiin vaatimuksia vastaaviksi, 7 % tarkastuksilla havaittiin tuotteissa jotain huomautettavaa. Alle 1 % tarkastuksilla tarkastettavista tuotteista havaittiin vakavia määräysten vastaisia virheitä tai puutteita. Valvontatulosten perusteella nimisuojatuotteiden vaatimustenmukaisuus oli vuonna 2020 Suomessa hyvällä tasolla.

Nimisuojattujen elintarvikkeiden valvontatuloksista lisää Elintarviketurvallisuus Suomessa 2020 -raportissa (kappale 6.1 Nimisuojatut tuotteet, sivu 58).
Suomalaiset nimisuojatuotteet

14.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 14.2.1 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Tehtyjen tarkastusten lukumäärissä ovat mukana sekä Valviran tekemät alkoholijuomien valmistukseen liittyvät tarkastukset että kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten Ruokaviraston ohjauksessa tekemät nimisuojattujen elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät tarkastukset. Sähköistä kaupankäyntiä ei erikseen ole tarkastettu tai siihen liittyviä tarkastustuloksia ei tallenneta erikseen valvontatietojärjestelmään (ei ole omaa paikkaa järjestelmässä).

14.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 14.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei todettu.

Tarkastusten lukumäärissä ovat mukana sekä Valviran tekemät alkoholijuomien valmistukseen liittyvät tarkastukset että kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten Ruokaviraston ohjauksessa tekemät nimisuojattujen elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät tarkastukset. Elintarvikkeiden osalta vaatimustenvastaisiksi on laskettu Oiva-arvion C ja D saaneet tarkastustulokset. Sähköistä kaupankäyntiä ei erikseen ole tarkastettu tai siihen liittyviä tarkastustuloksia ei tallenneta erikseen valvontatietojärjestelmään (ei ole omaa paikkaa järjestelmässä).