Mehiläisten sairaudet

Suomessa mehiläisten tärkeimpiä tauteja ovat varroapunkki ja sen levittämät virustaudit sekä Paenibacillus larvae -bakteerin aiheuttama esikotelomätä. Laboratorioon lähetettävistä näytteistä suurin osa tulee tutkittavaksi esikotelomädän varalta. Vuonna 2019 esikotelomätätutkimukseen lähetettiin 2171 hunajanäytettä 232 tarhaajalta. Esikotelomätätutkimukset muuttuivat maksullisiksi 2015, mistä johtuen 2014 näytteitä lähetettiin poikkeuksellisen paljon. Tämän jälkeen näytteitä lähettäneiden tarhaajien määrä on palannut aiemmalle tasolle. Vuoden 2019 näytteistä 5 %:ssa (tarhaajista 13 %) todettiin P. larvae. Kliinistä esikotelomätää ei todettu lainkaan. Aiempiin vuosiin verrattuna positiivisten näytteiden osuus on pysynyt matalana. Näytteistä on vuosina 2006 - 2018 ollut positiivisia 5 - 31 %.

image5edc.png

Varroa destructor -punkkia tutkittiin Ahvenanmaalla 216 pesästä 2019. Ahvenanmaa todettiin edelleen varroavapaaksi alueeksi. Manner-Suomessa punkkia esiintyy runsaasti, mutta näytteitä ei yleensä tutkita laboratoriossa. 

Varroatorjuntojen myötä sisuspunkki Acarapis woodi on harvinaistunut koko Euroopassa, Suomessa sitä tavataan edelleen satunnaisesti. Vuonna 2019 sisuspunkkia ei todettu.

Eurooppalaista toukkamätää todetaan yleensä muutamalla tarhalla vuodessa. Vuonna 2019 toukkamätää aiheuttava Melissococcus plutonius -bakteeri todettiin kahdella tarhalla Pirkanmaalla ja yhdellä Varsinais-Suomessa.

Nosema apis ja N. ceranae -loisia esiintyy Suomessa yleisesti, mutta ne aiheuttavat harvoin vakavaa tautia. Vuonna 2019 nosemaa ei todettu. 

Pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalta Ruokavirastoon voi lähettää maksutta mehiläistarhoilta löytyneitä kuoriaisia tai toukkia tunnistettavaksi. Pientä pesäkuoriaista ei ole todettu Suomessa.