Mehiläisten sairaudet

Suomessa mehiläisten tärkeimpiä tauteja ovat varroapunkki ja sen levittämät virustaudit sekä Paenibacillus larvae -bakteerin aiheuttama esikotelomätä. Laboratorioon lähetettävistä näytteistä suurin osa tulee tutkittavaksi esikotelomädän varalta. Vuonna 2018 esikotelomätätutkimukseen lähetettiin 1624 hunajanäytettä 208 tarhaajalta. Esikotelomätätutkimukset muuttuivat maksullisiksi 2015, mistä johtuen 2014 näytteitä lähetettiin poikkeuksellisen paljon. Tämän jälkeen näytteitä lähettäneiden tarhaajien määrä on palannut aiemmalle tasolle. Vuoden 2018 näytteistä 5 %:ssa (tarhaajista 11 %) todettiin P. larvae. Kliininen esikotelomätä todettiin kahdella tarhalla Varsinais-Suomessa. Aiempiin vuosiin verrattuna positiivisten näytteiden osuus on pysynyt matalana. Näytteistä on vuosina 2006 - 2017 ollut positiivisia 8 - 31 %.

 

blobid0.png

 

Varroa destructor -punkkia tutkittiin Ahvenanmaalla 183 pesästä 2018. Ahvenanmaa todettiin edelleen varroavapaaksi alueeksi. Manner-Suomessa punkkia esiintyy runsaasti, mutta näytteitä ei yleensä tutkita laboratoriossa. 

Varroatorjuntojen myötä sisuspunkki Acarapis woodi on harvinaistunut koko Euroopassa, Suomessa sitä tavataan edelleen satunnaisesti. Vuonna 2018 sisuspunkkia ei todettu.

Eurooppalaista toukkamätää todetaan yleensä muutamalla tarhalla vuodessa. Vuonna 2018 toukkamätää aiheuttavaa Melissococcus plutonius -bakteeria ei todettu.

Noseman varalta tutkittiin 2018 yhteensä 6 näytettä, nosemaitiöitä ei todettu. Nosema apis ja N. ceranae -loisia esiintyy Suomessa yleisesti, mutta ne aiheuttavat harvoin vakavaa tautia.

Pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalta Eviraan voi lähettää mehiläistarhoilta löytyneitä kuoriaisia tai toukkia tunnistettavaksi. Pientä pesäkuoriaista ei ole todettu Suomessa.