Usein kysyttyä pakatuista vesistä

Lähdevettä ja luontaista kivennäisvettä koskevia tulkintoja

1. Voiko luontaisen kivennäisveden tai lähdeveden tarkan koostumuksen ilmoittaa pakkausmerkinnöissä?

Tulkinta:

Luontaisia kivennäisvesiä ja lähdevesiä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY edellyttää, että luontaisen kivennäisveden pakkausmerkinnöissä ilmoitetaan veden luonteenomaisista ainesosista tarkka analyyttinen koostumus. Direktiivi ei edellytä lähdeveden tarkan analyyttisen koostumuksen ilmoittamista kuluttajalle.  

Monien lähdevesien kivennäisainepitoisuus pysyy vakaana, joten luonteenomaisten ainesosien tarkan koostumuksen ilmoittaminen on mahdollista myös lähdevesille edellyttäen, että tiedot eivät johda kuluttajaa harhaan. Mahdollinen pitoisuuksien vaihtelu on otettava huomioon kuluttajille annettavissa tiedoissa ja pitoisuuksien perustana on oltava riittävän tuoreet laboratoriotutkimukset. Jos lähdevedestä annetaan koostumustietoja, suosittelee Ruokavirasto, että tiedot annetaan kattavasti lähdeveden luonteenomaisista ainesosista (muun muassa kivennäisaineet, fluoridi)

Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen N:o 1169/2011 mukaista ravintoarvomerkintää koskevia vaatimuksia ei sovelleta direktiivin 2009/54/EY soveltamisalan elintarvikkeisiin. Näitä elintarvikkeita ovat luontaiset kivennäisvedet ja lähdevedet.

2. Voiko lähdevettä tai luontaista kivennäisvettä myydä niin kutsutulla private label merkillä, esimerkiksi kauppaketjun lähdevetenä?

Tulkinta:

Direktiivin 2009/54/EY mukaisesti luontaista kivennäisvettä tai lähdevettä ei saa markkinoida kuin yhdellä kauppanimityksellä. Rajoituksella käyttää useampaa kauppanimitystä tulkitaan tarkoittavan tässä erityisesti sitä, että vesilähteen haltijan/veden pakkaajan ei ole sallittua käyttää useita tavaramerkkejä samalle vedelle. Kuitenkin esimerkiksi kauppaketjun nimellä myytävä lähdevesi, jota samaan aikaan myydään lähdeveden pakkaajan omalla kauppanimellä, ei katsota lähtökohtaisesti olevan direktiivissä tarkoitettua usean tavaramerkin käyttöä. Myös tällaisen ”private label” -lähdeveden pakkausmerkinnöissä on oltava tiedot lähteen hyödyntämispaikasta ja lähteen nimi eikä kuluttajaa saa johtaa harhaan.

3. Voiko luontaiseksi kivennäisvedeksi tunnustetun vesilähteen vettä markkinoida myös lähdevetenä? (Huomaa: vesilähde, veden lähde = source of water ja lähdevesi = spring water)

Tulkinta:

Luontainen kivennäisvesi ja lähdevesi on EU-lainsäädännön mukaan määritelty eri elintarvikkeiksi ja luontaisen kivennäisveden markkinointi samanaikaisesti myös lähdevetenä olisi kuluttajaa harhaan johtavaa.

4. Voiko lähdevettä markkinoida luontaisena kivennäisvetenä?

Tulkinta:

Veden markkinointi luontaisena kivennäisvetenä edellyttää, että vesi on tunnustettu luontaiseksi kivennäisvedeksi. Suomessa Ruokavirasto tunnustaa luontaiset kivennäisvedet. Samasta vesilähteestä peräisin olevan veden markkinointi molempina tuotteina olisi kuluttajaa harhaan johtavaa.

5. Riippuuko luontaiseksi kivennäisvedeksi tunnustaminen veden sisältämien kivennäisaineiden pitoisuudesta?

Tulkinta:

Edellytykset tunnustaa vesi luontaiseksi kivennäisvedeksi on annettu direktiivissä 2009/54/EY. Kivennäisaineiden pitoisuudelle ei ole annettu vähimmäisvaatimuksia. Tunnustamisen edellytyksenä on kuitenkin, että kivennäisainepitoisuus on vakaa.

6. Miten lähdevettä tai luontaista kivennäisvettä saa käsitellä ennen pakkaamista?

Tulkinta:

Lähdeveden ja luontaisen kivennäisveden ”luonnonmukaisuus” erottaa sen tavanomaisesta talousvedestä. Jotta tämä luonnonmukaisuus säilyisi myös pakatussa lähdevedessä ja luontaisessa kivennäisvedessä, vettä  saa käsitellä ennen pakkaamista vain EU-direktiiveissä 2009/54/EY (artikla 4) ja 2003/40/EY (artikla 5) sekä EU-asetuksessa 115/2010 määritellyillä tavoilla.

Vettä ei saa desinfioida eikä siihen saa lisätä mitään bakteriostaattisia aineita tai muutoin käsitellä siten, että vedessä olevien elävien pesäkkeiden lukumäärä muuttuisi. Lähdeveteen tai luontaiseen kivennäisveteen saa lisätä ainoastaan hiilidioksidia direketiivin 2009/54/EY  liitteen I mukaisesti.

7. Mitä on määrätty suodattimien kooksi lähdevedelle tai luontaiselle kivennäisvedelle?

Tulkinta:

EU-direktiivin 2009/54/EY mukaan Lähdevettä ja luontaista kivennäisvettä ei saa käsitellä tavalla, joka muuttaisi siinä olevien elävien pesäkkeiden määrää. Jos lähdevettä suodatetaan ennen pakkaamista, on huolehdittava siitä, ettei veden suodatin ole niin tiheä, että myös vedessä luontaisesti olevat mikrobit suodattuvat vedestä pois. Lähdeveden tai luontaisen kivennäisveden käsittelyllä ei saa peitellä veden huonoa hygieenistä laatua.

8. Mitä ainesosia lähdevetenä tai luontaisena kivennäisvetenä myytävään veteen saa lisätä?

Tulkinta:

Lähdeveteen tai luontaiseen kivennäisveteen ei saa EU-direktiivin 2009/54/EY mukaan lisätä mitään muita aineita kuin hiilidioksidia.

 

Vastaukset kysymyksiin ovat Ruokaviraston tulkintoja olemassa olevan lainsäädännön perusteella.

Sivu on viimeksi päivitetty 14.2.2020