Tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat (TSE) ovat prionien aiheuttamia sairauksia, jotka johtavat aivokudoksen sienimäiseen rappeutumiseen ja kuolemaan. Prionitaudeista tunnetuin on naudan BSE (Bovine Spongiform Encephalopathy) eli hullun lehmän tauti. Ihmisellä tauti tunnetaan Creutzfeldt-Jakobin taudin uutena varianttina (vCJD).
vCJD ihmisissä
Creutzfeldt-Jakobin taudin uuden variantin (vCJD) aiheuttava prioni on luultavimmin siirtynyt ihmisiin naudoista. Tutkimusnäytön perusteella vCJD-tauti on pääasiassa liittynyt BSE-prioneilla saastuneiden lihatuotteiden syömiseen. Creutzfeldt-Jakobin taudin uusi variantti on ollut Suomessa ilmoitettava tartuntatauti vuodesta 1998 lähtien. Tautia ei ole ihmisillä Suomessa todettu.
BSE–prioni elintarvikkeissa
Nautaperäistä ravintoa pidetään ihmisten Creutzfeldt-Jakobin taudin uuden variantin (vCJD) aiheuttavan prionin lähteenä. Kuluttajien suojelemiseksi teurastuksen yhteydessä poistetaan ja hävitetään ne osat, joissa BSE-taudin aiheuttajaprioni voisi esiintyä, jos eläimellä olisi tartunta. Teurasnautoja alettiin tutkia Suomessa BSE:n varalta vuonna 2001. Vuonna 2013 luovuttiin terveenä teurastettujen suomalaisten ja muista alhaisen BSE-riskin maista tulleiden nautojen BSE-testauksesta. BSE-tutkimusta ei vaadita myöskään tiloilla omaan käyttöön teurastetuista naudoista. Yhdestäkään terveestä teurasnaudasta ei ole Suomessa todettu BSE-prionia.
BSE eläimissä
BSE aiheuttaa naudoissa pääasiassa keskushermosto-oireita, ja tavallisimmin karjanomistaja havaitsee muutoksia eläimen käytöksessä. Nykykäsityksen mukaan BSE leviää pääasiassa märehtijäperäisen lihaluujauhon saastuttaman rehun välityksellä. Epätyypillistä BSE:tä pidetään spontaanina vanhoilla eläimillä esiintyvänä tautimuotona, joka ei ole tarttuva.
BSE-seuranta aloitettiin vuonna 2001 perustuen laajamittaiseen märehtijöiden testaukseen. Alkuun testattiin kaikki yli 24 kuukauden ikäiset lopetetut, hätäteurastetut tai sairauden oireita osoittaneet naudat, sekä otos yli 24 kuukauden ikäisistä itsestään kuolleista naudoista. Testausta kohdistettiin myös yli 30 kuukauden ikäisiin terveisiin teurasnautoihin, joista joulukuusta 2001 lähtien kaikki testattiin. Vuonna 2009 testattavien nautojen alaikäraja nousi 48 kuukauteen ja vuonna 2011 72 kuukauteen. Vuodesta 2013 BSE-taudin seuranta on käsittänyt enää vain naudat, jotka ovat itsestään kuolleet tai jotka on lopetettu tai hätäteurastettu tai joilla on teurastuksen yhteydessä havaittu sairauden oireita.
Loppuvuodesta 2001 todettiin Suomessa ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa BSE- tapaus yhdellä naudalla. Tapaus todettiin oireilevien nautojen seurannassa.
Kuva: Nautojen BSE-seurantatutkimukset vuodesta 2001 (pdf)
TSE-prioni rehuissa
TSE-tautien leviämistä rehujen välityksellä on ehkäisty hallitsemalla eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsitellyn eläinvalkuaisen (PAP) käyttöä eläinten ruokinnassa jo 1990-luvulta asti. Kaikki toimenpiteet tähtäävät vähentämään ihmisten altistumista BSE-taudin aiheuttajalle.
Eläinproteiinin käyttöä rehuissa valvotaan varastoinnin, kuljetuksen, maahantuonnin, viennin, valmistuksen ja markkinoille saattamisen yhteydessä. Kielletyn eläinvalkuaisen käyttöä valvotaan myös maatiloilla. Valvontaa tehdään tarkastuskäyntien ja näytteenoton avulla vuosittain laadittavan suunnitelman mukaisesti. Maaeläinperäisen aineksen toteamiseksi rehuseoksissa ja -aineissa liittyvät näytteet ovat kattaneet muun muassa märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan rehuseoksia. Verrattuna 2000-luvun alkuun, maaeläinperäisen aineksen toteamiseksi rehuseoksia ja -aineita on 2020-luvulla vuosittain tutkittu vähemmän. Erityisesti tutkittujen maatilanäytteiden määrä on vähentynyt, koska näytteenotto on keskittynyt kotoisiin rehuihin ja tilaseoksiin.
Kuva: Maaeläinaineksen toteamiseksi tutkitut rehunäytteet vuosina 2000-2022 (pdf)
Maaeläinperäistä ainesta on elintarviketuotantoeläinten rehuseoksissa ja –aineissa todettu joitakin yksittäisiä kertoja 2000-luvulla. Kielletty aines on pääasiassa ollut tuontialkuperää.
vCJD ja BSE – merkitys Suomessa
BSE:llä ei ole merkitystä ihmisten terveyteen Suomessa. Yhtään vCJD -tapausta ihmisillä ei ole Suomessa todettu. Suomessa ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa BSE-tapaus naudalla todettiin 2001.