Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin ohje

1 Johdanto

Tässä ohjeessa kerrotaan niistä vaatimuksista, joita lainsäädäntö asettaa eläinten pitopaikkojen rekisteröimiselle sekä käytännön ohjeita pitopaikkojen, eläintenpidon sekä haaskapaikkojen ilmoittamiseen Ruokaviraston hallinnoimassa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä. Jokaisen, jolla on vastuullaan eläinlajeja, joiden pitopaikat tulee rekisteröidä, on ilmoitettava eläinten pidosta ja hallitsemistaan eläinten pitopaikoista. Viranomaisilla on pääsy tarkastelemaan rekisteriin ilmoitettuja tietoja sekä tietojen päivitysoikeus. Toimijat ovat velvollisia myös pitämään kirjaa pitopaikkojensa eläimistä. 

Oikeudellinen pohja pitopaikkojen ja eläintenpidon rekisteröintivelvollisuudelle on EU:n eläinterveyssäännöstössä (2016/429) ja sen nojalla annetuissa alemman asteisissa säädöksissä, jotka ovat kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Pitopaikkojen ja eläintenpidon rekisteröintiä ohjaa myös kansallinen lainsäädäntö eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriä pidetään, koska:  

1. Siten voidaan seurata eläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden tuotantoketjua alusta loppuun. Näin voidaan varmentua elintarvikkeen turvallisuudesta ja jäljitettävyydestä koko tuotantoketjun ajan.
2. Vakavien eläintautien tapauksissa on oleellista tietää niiden pitopaikkojen sijainti, joissa eläintauti on todettu, tai joihin sen epäillään levinneen, sekä tartuntapitopaikkaa lähellä sijaitsevat, kyseiselle taudille herkkien eläinlajien pitopaikat. Tämä koskee myös harrastuseläimiä.
3. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterillä voidaan parantaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa. Kun viranomaisille on selvää missä ja kuka eläimiä tuottaa, pitää ja myy, pystytään tätä toimintaa myös valvomaan.

Lain vaatima velvollisuus rekisteröidä eläinten pitopaikat koskee seuraavia eläimiä, sukusoluja ja alkioita:

• nautaeläimet (myös vesipuhvelit ja biisonit)
• sikaeläimet (myös villisiat sekä mini- ja mikrosiat)
• lammaseläimet (myös muflonit)
• vuohieläimet (myös kääpiövuohet)
• siipikarja ja vankeudessa pidettävät linnut (tarhattavat riistalinnut, tuotanto- ja harrastelinnut)
• hevoseläimet (hevoset, ponit, aasit, seeprat ja niiden risteytykset)
• hirvieläimet (hirvet, peurat, kauriit ja paliskuntien ulkopuolella pidettävät porot)
• kamelieläimet (kamelit, alpakat ja laamat)
• turkiseläimet (ketut, minkit, supikoirat, soopelit ja hillerit)
• tuotantokanit (turkis- ja lihantuotantokanit)
• kalat, äyriäiset ja nilviäiset (ilmoitetaan vesiviljelyrekisteriin. Ei koske koristevesieläimiä eli lemmikkikaloja, -äyriäisiä tai -nilviäisiä akvaariossa)
• mehiläiset ja kimalaiset
• sukusolujen ja alkioiden varastointi (sukusolujen ja alkioiden pitopaikat, jotka eivät vaadi erillistä hyväksyntää)
• muut maaeläimet (ei koske lemmikkieläinlajeja pitäviä kotitalouksia, eläinlääkärien vastaanottoja tai klinikoita)

Lista Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin rekisteröitävistä eläinlajeista sekä niiden pidon toimintamuodoista. (pdf)

Velvollisuus ilmoittaa pitopaikat koskee kaikkia paikkoja, joissa pidetään yllä mainittuja eläimiä - myös vaikka eläimiä olisi vain yksi tai niitä pidettäisiin lyhytaikaisesti ja muutoin kuin kaupallisesti. Kuitenkaan kotona pidettävien lemmikkieläinlajien pitopaikkoja ei tarvitse rekisteröidä, ellei niiden pito ole ammattimaista tai muutoin laajamittaista seura- ja harrastuseläinten pitoa, josta säädetään eläinsuojelulaissa.

Ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta seura- ja harrastuseläinten pidosta sekä luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen tuotantotarhauksesta ja riistanhoidollisesta tarhauksesta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus aluehallintovirastoon tai ilmoittaa eläintenpidosta ja pitopaikoista Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiointisovelluksessa. Lisätietoa ilmoituksenvaraisesta eläintenpidosta kohdassa 5.8.

Myös haaskapaikat ilmoitetaan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Lisää haaskapaikoista kohdassa 7.

2 Sanasto

• Asiakasnumero: Muodostuu kaikille ilmoittajille ensimmäisen eläintenpito-, haaskapaikka- tai pitopaikkatiedon rekisteröinnin yhteydessä. Asiakasnumero on viranomaisrekistereissä käytettävä tunnus. Kyseessä on eri asia kuin asiakastunnus.
• Asiakastunnus: Viranomaisen antama maaseutuelinkeinorekisterin asiakastunnus. Asiakastunnus on käytössä, kun ilmoitetaan pitopaikkoja, eläintenpitoa tai haaskapaikkoja henkilötunnuksella.
• Asiointisovellus: Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sovellus, jossa toimijat voivat itse ilmoittaa pitopaikat, eläintenpidon sekä haaskapaikat, tarkastella aiemmin tehtyjä ilmoituksia sekä tehdä niihin muutoksia.
• Eläinluettelo: Toimijan pito­paik­ka­koh­tai­ses­ti pi­tä­mä kirjanpito, jos­ta käy ilmi mm. ajantasaiset eläin­ten yksilölliset perus­tie­dot, tulo- ja pois­to­päi­vä­mää­rät, siir­to­päi­vä­mää­rät ja läh­tö- ja mää­räpään pitopaik­ka­tie­dot. Joillain eläinlajeilla on lisäksi omia eläinlajikohtaisia velvoitteitaan kirjanpidossa. Lu­et­te­loi­den tie­to­ja on säi­ly­tet­tä­vä vä­hin­tään kol­me vuot­ta.
• Eläinrekisterit: Atk-poh­jai­set tie­to­kan­nat, jo­ihin on il­moi­tet­ta­va nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläi­mis­tä pe­rus­tie­dot ja ta­pah­tu­neet muu­tok­set. Tiedot naudoista ilmoitetaan nautarekisteriin, tiedot lampaista ja vuohista ilmoitetaan lammas- ja vuohirekisteriin ja tiedot sioista taas sikarekisteriin. Hevoseläinten yksilötietoja ylläpitävät Ruokaviraston valtuuttamat hevosten tunnistusasiakirjoja myöntävät tahot.
• Eläintenpito: Eläinten kasvattaminen, pitäminen ja käsitteleminen pitopaikassa.
• Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri: Rekisterisovellus, jossa ylläpidetään eläintenpito-, pitopaikka- ja haaskapaikkailmoituksia.
• Haaskatoiminta: Toimintaa, jossa luonnonvaraisia eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle, kun tarkoituksena on valokuvata, katsella, ruokkia tai metsästää eläimiä.
• Ilmoittaja: Henkilö, joka tekee ilmoituksen pitopaikasta, eläintenpidosta tai haaskapaikasta. Ilmoituksia voi tehdä henkilötunnuksella, y-tunnuksella ja tilatunnuksella.
• Kaupallinen siirto: Tässä ohjeessa tarkoitetaan koirien, kissojen ja frettien jäsenvaltioiden välistä siirtoa kaupallisessa tarkoituksessa. Jäsenvaltioiden välisen siirron tavoitteena on eläimen kauppa tai muunlainen omistusoikeuden siirto. Tällöin siirto ei ole osa eläimen omistajan liikkumista. Tähän sisältyy myös eläinten siirrot rahtina EU:n jäsenvaltioiden välillä.
• Lemmikkieläinlaji: Lemmikkieläinlajeihin kuuluvat: kissat, koirat, fretit, selkärangattomat (lukuun ottamatta mehiläisiä, pääjaksoon Mollusca kuuluvia nilviäisiä ja alajaksoon Crustacea kuuluvia äyriäisiä) koristevesieläimet (lemmikkivesieläimet) akvaarioissa, matelijat, sammakkoeläimet, linnut (muiden kuin kanoihin, kalkkunoihin, helmikanoihin, ankkoihin, sorsiin, hanhiin, viiriäisiin, kyyhkysiin, fasaaneihin, peltopyihin ja sileälastaisiin lintuihin (Ratitae) kuuluvien lintulajien yksilöt), jyrsijät ja kanit (lukuun ottamatta elintarviketuotantoon tarkoitetut).
• Maaseutuelinkeinoviranomainen: Kunnan maaseutu- ja maataloushallinnon asiantuntija.
• Maksimikapasiteetti: pitopaikkaan enintään mahtuva kyseisen eläinlajin eläinmäärä eri lainsäädäntöjen ja tuotantotapojen vaatimukset huomioiden.
• Merkintätunnus: Pito­paik­ka­koh­tai­nen tun­nus. Käy­te­tään si­ko­jen mer­kit­se­misessä tatuoinnilla. Siipikarjalla merkintätunnus tarkoittaa kananmunien leimauksessa käytettävää leimaustunnusta, joka muodostetaan maakoodista FI, tilatunnuksesta ja tuotantotavan koodista. Merkintätunnuksesta nähdään mistä pitopaikasta siat ovat saapuneet esimerkiksi teurastamolle.
• Muu kuin kaupallinen siirto: Lemmikkikoira, -kissa tai -fretti kulkee jäsenvaltioiden välisen siirron ajan omistajansa tai valtuutetun henkilön mukana ja siirron tavoitteena ei ole lemmikkieläimen myynti tai omistajuuden siirto.
• Pitopaikka: Mikä tahansa tila, rakenne, tai ulkotiloissa tapahtuvan tuotannon ollessa kyseessä ympäristö tai paikka, jossa pidetään eläimiä tai sukusoluja ja alkioita joko tilapäisesti tai vakituisesti, lukuun ottamatta lemmikkieläimiä pitäviä kotitalouksia ja eläinlääkärien vastaanottoja ja klinikoita.
• Pitopaikkatunnus: Re­kis­te­röi­dyl­le pito­pai­kal­le an­net­tu tun­nus, jota käy­te­tään pitopaikan identifioinnissa ja esimerkiksi kirjanpidossa. Tun­nus on FI- al­kui­nen 12-numeroi­nen merk­ki­sar­ja.
• Siipikarja: Linnut, joita kasvatetaan tai pidetään vankeudessa lihan, kulutukseen tarkoitettujen munien tai muiden tuotteiden tuotantoa varten. Siipikarjaa ovat myös riistalintujen luontoon istuttamista varten sekä siipikarjalintujen jälkeläisten tuotantoa varten pidettävät linnut.
• Sivutuote (haaskanpidossa): Eläinten kokoruhot, ruhonosat tai muut eläinperäiset sivutuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi.
• Sukusolut ja alkiot: Eläinten keinolliseen lisäämiseen tarkoitettu eläinten siemenneste, munasolut ja alkiot mukaan lukien siitosmunat.
• Tilatunnus: Viranomaisen maatilalle antama maaseutuelinkeinorekisterin tunnus, jota käytetään ilmoitettaessa rekisteriin maatilan pitopaikkoja ja eläintenpitoa.
• Toimija: Kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on vastuullaan eläimiä tai tuotteita, myös rajoitetun ajan. Lemmikkieläinlajien pitäjiä ja eläinlääkäreitä ei katsota toimijoiksi. Lemmikkieläimellä tarkoitetaan Eläinterveyssäännöstön liitteessä 1 olevassa luettelossa mainittuun lajiin kuuluvaa eläintä, jota pidetään yksityisessä, muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa.
• Vankeudessa pidettävät linnut: Siipikarjaa lukuun ottamatta, mitkä tahansa muut linnut, joita pidetään vankeudessa muussa kuin tuotantotarkoituksessa, mukaan lukien linnut, joita pidetään esityksiä, lentokilpailuja, näyttelyitä, kilpailuja, uusien lintujen tuottamista tai myyntiä varten. Esimerkkinä laajamittainen undulaattien pito.

3 Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiointisovellus

Ilmoita eläintenpidosta, eläinten pitopaikoista ja haaskapaikoista sähköisesti osoitteessa: https://epr.ruokavirasto.fi

Sähköisen asiointisovelluksen kautta voit myös päivittää ja muokata aiemmin ilmoittamiasi tietoja. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin käyttöön ei ole olemassa erillistä käyttöopasta, vaan rekisteri antaa neuvoja, kun klikkaat sovelluksesta löytyviä kysymysmerkkejä.

Eläintenpitoilmoitus ja pitopaikkailmoitus tehdään erikseen. Vaikka ilmoitukset ovat erilliset, muodostavat ne kuitenkin yhtenäisen kokonaisuuden. Toisin sanoen eläintenpitoilmoitusta ei voi tehdä ilman tietoa pitopaikasta, jossa eläimiä pidetään, ja vastaavasti eläinten pitopaikkaa ei voi ilmoittaa ilman tietoa, millaista eläintenpitoa pitopaikassa harjoitetaan.

Voit halutessasi edelleen ilmoittaa tiedot lomakkeella:

• asuinkuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle (eläintenpito ja pitopaikat)
• kunnaneläinlääkärille (haaskapaikat)
• aluehallintovirastoon (eläinsuojelulain mukainen ilmoituksenvarainen eläintenpito)

Etsi oman kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaisen yhteystiedot.

Etsi oman alueesi aluehallintoviraston yhteystiedot.

Kuinka pitopaikat ja eläintenpito ilmoitetaan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin:

1. Tee pitopaikkailmoitus kaikille käytössäsi oleville eläinten pitopaikoille.
2. Kun eläinten pitopaikka on rekisteröity, ilmoita pitopaikassa pidettävät eläinlajit ja eläintenpidon aloittamispäivämäärä eläintenpitoilmoituksella.
3. Jos pidät nautoja, sikoja, vuohia tai lampaita, tulee tämän jälkeen tehdä tarkemmat tapahtumailmoitukset (muun muassa eläinten ostot, poistot ja siirrot) erillisiin nauta-, sika-, lammas- ja vuohirekistereihin. Hevosista tiedot ilmoitetaan tunnistusasiakirjoja myöntävien tahojen ylläpitämään hevostietokantaan. Lisätietoa eläinlajikohtaisista merkitsemis- ja rekisteröimisohjeista löydät Ruokaviraston nettisivuilta.

Seuraavista kappaleista selviää tarkemmin, mitä tietoja tarvitset pitopaikan, eläintenpidon ja haaskapaikan ilmoittamista varten.

4 Pitopaikka

Pitopaikalla tarkoitetaan yhtenäistä aluetta, joka muodostuu yhdestä tai useammasta siihen kuuluvasta paikasta, joissa eläimiä, sukusoluja tai alkiota pidetään. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennus, saari, tarha, laidun tai muu paikka, jossa eläimiä pidetään. Useimmiten maatila lähilaitumineen ja rakennuksineen muodostavat kokonaisuutena yhden pitopaikan. Esimerkiksi sikalayrittäjän maatila on lähtökohtaisesti yksi pitopaikka, vaikka tilalla olisi useita eri rakennuksia, joissa sikoja pidetään. Pitopaikka voi olla myös toisen toimijan hallinnoima.

Toimijalla voi olla useita eri pitopaikkoja, mikäli ne ovat selkeästi eri paikkoja. Jos esimerkiksi pitopaikkojen välissä on toisen toimijan pitopaikka, kuten laidun, tulkitaan alueet kahdeksi eri pitopaikaksi. Myös jos pitopaikkojen välissä on jokin selkeä maantieteellinen toisen toimijan hallinnoima alue, kuten esimerkiksi julkinen rakennus, tulkitaan pitopaikat kahdeksi eri pitopaikaksi. Jos pitopaikan halki kulkee yleinen tie, pitopaikkaa ei ole pakko rekisteröidä kahdeksi eri pitopaikaksi, vaan aluetta voidaan käsitellä yhtenä pitopaikkana.

Mikäli olet epävarma, tuleeko sinun rekisteröidä pitopaikkasi yhdeksi vai useammaksi pitopaikaksi tai sinulla on muita vaikeuksia pitopaikan tietojen ilmoittamisessa, ole yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen.

EU:n eläinterveyssäännöstön mukaan pitopaikasta tulee rekisteröidä ennen eläintenpidon aloittamista: toimijan nimi ja osoite, pitopaikan ja sen tilojen sijainti ja kuvaus, eläinten lajit, lukumäärät sekä pitopaikan maksimikapasiteetti ja pitopaikan tyyppi. Lisäksi toimijan tulee ilmoittaa tiedoissa tapahtuneet muutokset ja toiminnan lopettaminen mahdollisimman pian Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

4.1 Pitopaikan ilmoittaja

Voit ilmoittaa eläinten pitopaikat Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä henkilötunnuksellasi, jos toimit yksityishenkilönä. Voit kytkeä pitopaikat myös mahdolliseen tila- tai yritystunnukseesi.

Jos asioit useissa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmissä, on toivottavaa, että käytät kaikissa järjestelmissä samaa asiointimuotoa (tilatunnus, yritystunnus tai henkilötunnus).

• Jos haluat rekisteröidä pitopaikan henkilötunnukselle: Luonnollinen henkilö voi rekisteröidä pitopaikan henkilötunnukselleen. Kirjaudu Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin henkilökohtaisella Suomi.fi - tunnistautumisella, jonka jälkeen voit tehdä pitopaikkailmoituksen. Etusivulla lukee nimesi ja asiakastunnuksesi ja näiden tietojen alapuolelta löytyy kohta, jossa voit ilmoittaa pitopaikan henkilötunnuksella. Ensimmäisen eläintenpito- tai pitopaikkatiedon rekisteröinnin yhteydessä asiointisovellus muodostaa toimijalle oman asiakastunnuksen.
• Jos haluat rekisteröidä pitopaikan tilatunnukselle: Tilatunnus tarkoittaa maaseutuelinkeinoviranomaisen maatilalle antamaa maaseutuelinkeinorekisterin tunnusta. Tilatunnus on aina yhdistetty johonkin henkilötunnukseen. Tilatunnusta ei voi yhdistää yritystunnukseen. Eläinten pitopaikat voidaan liittää tilatunnukseen, jolloin niiden hallinta on kytketty maatilaan. Kirjaudu ensin henkilökohtaisella Suomi.fi -tunnistautumisella rekisteriin. Asiointisovellus yhdistää henkilötietosi maatilaan, johon henkilötunnuksesi on kytketty. Tämän jälkeen etusivun alalaidasta löytyy osio Maatila, jossa voit tehdä pitopaikkailmoituksen kyseiselle tilatunnukselle. Jos olet maatilan osakas, voit rekisteröidä eläintenpitoa ja pitopaikkoja tilatunnukselle, jos se on jo yhdistetty omaan henkilötunnukseesi. Maaseutuelinkeinoviranomainen voi yhdistää tilatunnuksen tilanpitäjän ja osakkaiden henkilötunnuksiin.
• Jos haluat rekisteröidä pitopaikan yritystunnukselle: Yritystunnus on käytössä yrityksillä tai yhteisöillä. Henkilötunnus tulee etukäteen yhdistää kyseiseen yritystunnukseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmässä. Valitse Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä "Kirjaudu yrityksen puolesta". Kirjaudu seuraavaksi sisään henkilökohtaisella Suomi.fi - tunnistautumisella. Tällöin henkilötunnuksesi yhdistetään yrityksiin, joihin sinulla on yhteys. Etsi yritys, jolle haluat rekisteröidä pitopaikan, Y-tunnuksen avulla. Näin pitopaikka voidaan rekisteröidä yritykselle ja siten toimijana on yritys. Y-tunnukseen ei voi yhdistää tilatunnusta.
• Jos haluat rekisteröidä pitopaikan henkilötunnukselle, vaikka tietosi on yhdistetty tilatunnukseen: Vaikka henkilöllisyystietosi olisi yhdistetty tilatunnukseen, voit tehdä ilmoituksia eläinten pitopaikoista henkilötunnuksellasi ilman, että nämä tiedot linkittyvät tilatunnukseen. Kun kirjaudut Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin, etusivulla näkyy ensimmäisenä henkilötietosi ja asiakastunnuksesi, joiden yhteyteen voit ilmoittaa pitopaikoista henkilötunnuksella. Alempana etusivulla on Maatila-osio, jossa voit ilmoittaa maatilaan liittyviä pitopaikkoja.

4.2 Pitopaikkailmoitus

Rekisteröi pitopaikkasi ennen eläintenpidon aloittamista. Uudelle pitopaikalle muodostuu rekisteröimisen myötä oma pitopaikkatunnus, joka on FI-alkuinen ja sisältää 12 numeroa (esimerkiksi FI123456789101). Voit antaa asiointisovelluksessa pitopaikallesi halutessasi nimen, joka helpottaa pitopaikkojen erottamista toisistaan. Kukin pitopaikka rekisteröidään vain yhden kerran ja se saa vain yhden pitopaikkatunnuksen, vaikka se olisi yhteisomistuksessa.

Jos pidät eläimiäsi toisen toimijan pitopaikassa, esimerkiksi rakennuksessa, jota ei ole aiemmin rekisteröity pitopaikaksi, tulee tehdä pitopaikkailmoitus. Jos pitopaikan omistajuus ja/tai haltijuus muuttuu, ole yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Viranomainen voi tehdä pitopaikan muutoksen vanhalta haltijalta uudelle haltijalle. Lähtökohtaisesti pitopaikkaa ei lopeteta, jos sinne on tulossa vielä eläintenpitoa. Jos kuitenkin olemassa oleva pitopaikka on jo lopetettu, tulee sen tilalle perustaa uusi pitopaikka. Jos et ole varma, onko pitopaikka jo rekisteröity, ota yhteyttä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen.

Kun pitopaikkailmoitus on tallennettu, voit tulostaa pitopaikan rekisteröintitositteen, josta ilmenevät alla ilmoitetut tiedot sekä pitopaikalle luotu yksilöllinen pitopaikkatunnus.

4.3 Rakennus vai maa-alue

Pitopaikka voi olla maa-alue tai rakennus tai näiden yhdistelmä. Rakennuksella tarkoitetaan esimerkiksi navettaa, tallia, kanalaa, sikalaa tai muuta eläinsuojaa. Kun ilmoitat pitopaikaksi rakennuksen, tulee myös rakennusten määrä ilmoittaa. Esimerkiksi sikalayrittäjällä voi olla useita sikalarakennuksia pitopaikassaan, joten kaikkien rakennusten lukumäärä, joissa sikoja pidetään, tulee ilmoittaa. Laitumella olevia tuulensuojia ja katoksia ei tarvitse huomioida ilmoituksessa.

Maa-alueella voidaan tarkoittaa esimerkiksi laidunta tai saarta. Ilmoita maa-alue omaksi pitopaikakseen, jos se on selkeästi erillään tilakeskuksesta.

Asiointisovelluksessa voit valita vain joko maa-alueen tai rakennuksen. Jos samassa pitopaikassa on sekä maa-alueita että rakennuksia, ilmoita rekisteriin pelkkä rakennus.

• Varjotalot: Ilmoita rakennusten määräksi kaikkien yksittäisten varjotalojen määrä. Samassa tilakeskuksessa olevat varjotalot lasketaan lähtökohtaisesti yhdeksi pitopaikaksi.
• Laitumet: Tilakeskuksen lähilaitumet ja rakennukset lasketaan pääsääntöisesti yhdeksi pitopaikaksi. Laitumet lasketaan erillisiksi pitopaikoiksi, jos ne ovat selkeästi erillään ja kaukana toisistaan sekä silloin, jos laidunten välissä on toisen toimijan pitopaikka, kuten maatila tai laidun.
• Saaret: Jos pidät eläimiäsi lähekkäisissä saarissa, voit ilmoittaa saaret yhdeksi pitopaikaksi. Jos saarten välissä on toisen toimijan pitopaikka, täytyy erilliset saaret merkitä omiksi pitopaikoikseen.
• Mehiläis- ja kimalaispesät: Kun ilmoitat mehiläis- ja kimalaispesien pitopaikkaa, valitse "Missä eläimiä pidetään" -kohdassa maa-alue.

4.4 Pitopaikan sijainti

Ilmoita uuden pitopaikan sijainti käyttäen joko pitopaikan tarkkaa osoitetta tai koordinaattia. Jos pitopaikalle ei ole tarkkaa osoitetta, voidaan asiointisovelluksessa merkitä kartalle pitopaikan sijainti. Tällöin asiointisovellus ehdottaa koordinaatteja tai osoitetta pitopaikalle.

Mikäli kyseiseen osoitteeseen tai lähelle (alle 200 metrin päähän) on jo aiemmin ilmoitettu pitopaikka, ei samaan osoitteeseen voi asiointisovelluksen kautta lisätä uutta pitopaikkaa. Myös maatilan alueella sijaitseva mehiläistarha voi olla tarpeen rekisteröidä omana pitopaikkanaan, jotta sen sijaintikoordinaatit voidaan ilmoittaa riittävällä tarkkuudella. Mehiläis- tai kimalaispesien pitopaikkaa ilmoittaessa pesien tarkka sijainti tulee ilmoittaa koordinaateilla.

Toisen toimijan pitopaikka

Jos pidät eläimiäsi toisen toimijan aiemmin rekisteröimässä pitopaikassa, samaan paikkaan ei tule perustaa kokonaan uutta päällekkäistä pitopaikkaa. Tällöin eläintenpitoilmoituksessa pitopaikaksi ilmoitetaan kyseinen toisen toimijan pitopaikkatunnus. Eläintenpitäjä ja pitopaikan haltija sopivat, kumpi osapuoli tekee eläintenpitoilmoituksen kyseiseen pitopaikkaan. Vaikka toisen toimijan pitopaikka olisi vain tilapäisesti sinulla käytössä, tulee sinun silti tehdä eläintenpitoilmoitus kyseiseen pitopaikkaan.

4.5 Pitopaikan eläinlaji

Ilmoita pitopaikan tiedoissa eläinlaji/eläinlajit, joita kyseisessä pitopaikassa pidetään tai aiotaan pitää. Jos et ole lisännyt pitopaikkailmoituksessa haluttua eläinlajia kyseisen pitopaikan tietoihin, ei sinne voi liittää halutun eläinlajin eläintenpitoilmoitusta.

Mikäli tarvittavaa eläinlajia ei löydy Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin eläinlajiluettelosta, ole yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen ja kysy neuvoa eläinlajin tulkinnassa. Jos käytät eläinlajin ilmoittamiseen muu eläin- tyyppisiä vaihtoehtoja (kuten muu turkiseläin), voit antaa lisätietoa eläinlajista Lisätietoa-osiossa. Joidenkin eläinlajien kohdalla eläinlajilistasta löytyy myös tarkempi jaottelu esimerkiksi alalajien perusteella, joten ole huolellinen eläinlajia ilmoittaessasi.

Tarkemmat eläinlajien jaottelut Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä:

• Vuohen lisäksi rekisteriin on listattu kääpiövuohi
• Sian lisäksi rekisteriin on listattu villisika sekä mini- ja mikrosika
• Kanan lisäksi rekisteriin on listattu helmikana

4.6 Olosuhdetieto ja merkintätunnus

Olosuhdetieto

Munivilla kanoilla kysytään olosuhdetietoa, jonka perusteella muodostetaan kananmunien leimaustunnus. Kananmunien leimaustunnus on sama asia kuin merkintätunnus. Olosuhdetiedot ovat: luomukanala, ulkokanala, lattiakanala, häkkikanala tai ei leimaustunnusta. Jos munia ei myydä tai luovuteta kulutukseen, valitaan "Ei leimaustunnusta". Puhtaasti seura- ja harrastustarkoituksessa pidetyt kanat, joiden munia ei luovuteta kulutukseen, eivät tarvitse leimaustunnusta. Siksi rekisteri ei muodosta sitä tallentamisen jälkeen.

Muiden siipikarjalajien, kuten strutsien, broilereiden tai viiriäisten munantuotanto ei edellytä leimaustunnusta. Leimaustunnus muodostuu FI -maakoodista, tilatunnuksesta ja tuotantotavan koodista. Jos toimijalla on samassa pitopaikassa erilaisia kananmunan tuotantomuotoja, kuten lattiakanala ja luomukanala, erottaa eri tuotantotavoilla tuotetut munat eri leimaustunnuksista.

Jos myyt munia, lue lisätietoa munien myynnistä.

Merkintätunnus

Kun ilmoitat sikojen ja munintakanojen pitopaikkoja rekisteriin, sovellus muodostaa pitopaikalle merkintätunnuksen tallennuksen jälkeen. Merkintätunnus muodostuu myös mini-, mikro- ja villisikojen pitopaikalle. Merkintätunnus on pitopaikkakohtainen.

4.7 Maksimikapasiteetti

Maksimikapasiteetilla tarkoitetaan pitopaikkaan enintään mahtuvaa kyseisen eläinlajin eläinmäärää eri lainsäädäntöjen ja tuotantotavan vaatimukset huomioiden. Yleisimmin eläinmäärää rajaavat eläinsuojelu- ja ympäristölainsäädäntö. Luomutuotannossa sallittu eläinmäärä on usein pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Voit tarvittaessa kysyä viranomaisilta (kunnaneläinlääkäri, kunnan ympäristöviranomainen, aluehallintovirastot, ELY-keskukset) neuvoja kunkin pitopaikan maksimikapasiteetin määrittämiseen.

• Lattiakanaloiden (yli 350 kanan kanalat) maksimikapasiteetti -kohdassa ilmoita Ruokaviraston tekemän viimeisimmän rekisteröintitarkastuksen perusteella annettu maksimikanamäärä.
• Mehiläisten ja kimalaisten maksimikapasiteetti-kohtaan ilmoita pitopaikan pesien lukumäärä. Pesillä tarkoitetaan ihmisen tekemiä rakennelmia, joissa mehiläiset ja kimalaiset pesivät.
• Sukusolujen ja alkioiden varastoinnissa ilmoita maksimikapasiteetti-kohtaan pitopaikassa olevien typpisäiliöiden lukumäärä.

4.8 Yhteyshenkilö

Pitopaikan yhteyshenkilönä toimii henkilö, johon viranomaiset voivat tarvittaessa olla yhteydessä, kun heillä on kyseistä eläinlajia ja pitopaikkaa koskevaa asiaa. Pitopaikan yhteyshenkilö voi olla vain luonnollinen henkilö eli ei esimerkiksi yritys. Yhteyshenkilönä toimii useimmiten pitopaikan ilmoittanut toimija, mutta yhteyshenkilö voi olla joku muu. Esimerkiksi jos sinulla on hevosia vuokratallilla, voi yhteyshenkilönä toimia tallin pitäjä.

4.9 Pitopaikan aktivointi, passivointi ja lopetus

Pitopaikan aktivointi

Kun olet tehnyt pitopaikkailmoituksen ja liittänyt pitopaikkaan myös eläintenpitoilmoituksen, muuttuu pitopaikka aktiiviseksi. Jos eläintenpitoilmoituksen aloituspäivämäärä on asetettu tulevaisuuteen, pitopaikka näkyy ennen eläintenpitoajan alkamista passiivisena. Pitopaikalle asetettuna eläintenpidon aloituspäivänä pitopaikka muuttuu automaattisesti aktiiviseksi.

Pitopaikan passivointi

Pitopaikka on passiivinen, kun siellä ei ole voimassa olevaa eläintenpitoa. Passivoi pitopaikka, jos eläintenpito keskeytyy yli kuudeksi kuukaudeksi. Pitopaikan voi passivoida väliajaksi päättämällä pitopaikkaan kytketyn eläintenpitoilmoituksen täksi ajaksi. Pitopaikkaa ei tarvitse lopettaa, mikäli sinne on tarkoitus ottaa vielä eläimiä. Kun eläimiä tulee pitopaikkaan uudelleen, aktivoi kyseinen pitopaikka liittämällä sinne eläintenpitoilmoituksella eläintenpitoa.

Pitopaikan lopetus

Voit lopettaa pitopaikan, jos siellä ei ole tarkoitus pitää eläimiä enää ollenkaan. Kun olet lopettanut pitopaikan, et voi ilmoittaa sinne enää eläintenpitoa eikä kyseinen pitopaikka ole enää aktivoitavissa. Tällöin pitopaikkatunnus (FI+12 numero) ja siihen mahdollisesti kytketty sikojen merkintätunnus tai kananmunien leimaustunnus eivät ole enää käytettävissä.

Pitopaikan voi lopettaa ainoastaan, jos pitopaikkaan ei ole missään rekisterissä enää kytkettynä voimassa olevaa eläintenpitotoimintaa. Mikäli pitopaikkaan on liitetty Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä eläintenpitoa, tulee eläintenpitoilmoitukset päättää ennen pitopaikan lopettamista. Mikäli nauta-, sika-, lammas- tai vuohirekisterissä on vielä eläimiä ilmoitettuna lopetettavaan pitopaikkaan, eläimistä on tehtävä siirto- tai poistoilmoitus ennen kuin pitopaikka voidaan lopettaa.

Jos pitopaikka on lopetettu, uuden pitopaikan voi perustaa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin samoille osoitetiedoille. Näin toimitaan, jos esimerkiksi tilalle tulee uusi omistaja ja edellinen omistaja on lopettanut pitopaikan aiemmin. Ensisijaisesti pitopaikan haltija kannattaa vaihtaa mieluummin kuin lopettaa pitopaikka. Pitopaikan haltijan vaihdoksessa sinun tulee olla yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen.

5 Eläintenpito

Pitopaikan perustamisen jälkeen pitopaikkaan liitetään eläintenpitoilmoitus niiden eläinlajien osalta, joita pitopaikassa pidetään.

Jos pidät sika-, nauta-, vuohi- tai lammaseläimiä, tulee sinun tehdä eläintenpitoilmoituksen lisäksi merkinnät kunkin eläinlajin omaan erilliseen eläinrekisteriin. Sikarekisteri, nautarekisteri sekä lammas- ja vuohirekisteri vaihtavat eläintietoja Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin kanssa. Et voi siis tehdä nauta-, sika, tai lammas- ja vuohirekisterin ilmoituksia, mikäli et ole rekisteröitynyt Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä kyseisen eläinlajin eläintenpitäjäksi tai pitopaikkaasi ei ole ilmoitettu kyseisen eläinlajin pitoa.

Lue lisätietoa eläinrekistereistä Ruokaviraston eläinlajikohtaisilta sivuilta.

5.1 Eläintenpidon ilmoittaja

Ilmoituksen tekijä voi olla luonnollinen henkilö tai juridinen henkilö (esimerkiksi osake-, avoin- tai kommandiittiyhtiö, osuuskunta tai yhdistys) tai luonnollisten yksityishenkilöiden yhteenliittymä (kuolinpesä, verotusyhtymä) tai julkisyhteisö (valtio, kunta).

• Kun haluat rekisteröidä eläintenpidon henkilötunnukselle: Luonnollinen henkilö voi rekisteröidä eläintenpidon henkilötunnukselleen. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterisovelluksen etusivulla lukee nimesi ja asiakastunnuksesi ja näiden tietojen alapuolelta löytyy kohta, jossa voit ilmoittaa eläintenpidosta henkilötunnuksella.
• Kun haluat rekisteröidä eläintenpidon tilatunnukselle: Voit kytkeä eläintenpidon tilatunnukseen eli hallinta on tällöin kytketty maatilaan. Asiointisovelluksen etusivun alalaidasta löytyy osio Maatila, jossa voit tehdä eläintenpitoilmoituksen kyseiselle tilatunnukselle. Jos olet maatilan osakas, voit rekisteröidä eläintenpitoa tilatunnukselle, jos tilatunnus on yhdistetty henkilötunnukseesi. Maaseutuelinkeinoviranomainen voi yhdistää tilatunnuksen tilanpitäjän ja osakkaiden henkilötunnuksiin. Tilatunnus on aina yhdistetty johonkin henkilötunnukseen.
• Kun haluat rekisteröidä eläintenpidon yritystunnukselle: Yritystunnus on käytössä yrityksillä tai yhteisöillä. Yritys, jolle haluat rekisteröidä eläintenpidon, etsitään Y-tunnuksen avulla Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä. Henkilötunnuksesi tulee olla yhdistettynä kyseiseen yritystunnukseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmässä. Y-tunnukseen ei voi yhdistää tilatunnusta.
• Kun haluat rekisteröidä eläintenpidon henkilötunnukselle, vaikka henkilöllisyystietosi on yhdistetty tilatunnukseen: Vaikka henkilöllisyystietosi olisi yhdistetty tilatunnukseen, voit ilmoittaa eläintenpitoa henkilötunnuksesi yhteyteen. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin etusivulla näkyy ensimmäisenä nimesi ja asiakastunnuksesi, joiden alla voit ilmoittaa eläinten pidosta vain henkilötunnuksella. Alempana on Maatila-osio, jossa voit ilmoittaa maatilaan liittyvää eläintenpitoa.

Lähtökohtaisesti maatilalla, jossa on tuotantoeläimiä tuotantotarkoituksissa sekä tuotantoeläimiä lemmikkitarkoituksessa, rekisteröidään kaikki eläintenpito tilatunnukselle. Näin sinun ei tarvitse rekisteröidä eläimiä monelle eri tunnukselle. Jos kuitenkin haluat tallentaa jonkun eläintenpidon henkilötunnuksellesi, voit näin tehdä.

Jos haet maataloustukia naudoista, sioista, siipikarjasta, lampaista ja/tai vuohista, tulee sinun tehdä eläintenpitoilmoitus tilatunnuksella Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Jos taas haet hevostenpidosta maataloustukia, kuten alkuperäisrotutukea, tulee sinun tehdä eläintenpitoilmoitus tilatunnuksella tai yritystunnuksella.

Lisätietoa maataloustukien hakemisesta.

Tukien täydentävät ehdot merkinnän ja rekisteröinnin kannalta.

5.2 Eläintenpitoilmoitus

Ilmoita eläintenpidosta Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin ennen eläinten pidon aloittamista. Ilmoita lisäksi mahdollisimman pian eläintenpitotiedoissa tapahtuneet mahdolliset muutokset ja toiminnan lopettaminen.

Kun ilmoitus on tallennettu, voit tulostaa eläintenpidon rekisteröintitositteen, josta ilmenevät alla ilmoitetut tiedot.

5.3 Eläintenpidon eläinlaji

Jotta voit ilmoittaa halutun eläinlajin eläintenpidon pitopaikkaan, tulee kyseiseen pitopaikkaan olla tallennettuna jo eläinlaji ja sen maksimikapasiteetti pitopaikkailmoituksella. Jokaisesta eläinlajista tehdään vain yksi eläintenpitoilmoitus Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Tarvittaessa voit muokata aiemmin tehtyä eläintenpitoilmoitusta, jos kyseisen eläinlajin tiedot ovat muuttuneet.

Mikäli haluamaasi eläinlajia ei löydy Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin eläinlajiluettelosta tai asiassa on jotain muuta epäselvää, ole yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Jos käytät eläinlajin ilmoittamiseen muu eläin- tyyppisiä vaihtoehtoja (kuten muu turkiseläin) voit antaa lisätietoa eläinlajista Lisätietoa-osiossa.

Joidenkin eläinlajien kohdalla eläinlajilistasta löytyy myös tarkempi jaottelu esimerkiksi alalajien perusteella, kuten vuohi vs. kääpiövuohi. Ole mahdollisimman huolellinen eläinlajia ilmoittaessasi.

Voit saada apua oikean eläinlajin valinnassa oheisesta listasta Eläinlajit ja niiden toimintamuodot (pdf).

5.4 Pitopaikka

Eläintenpitoilmoituksessa ilmoitettava pitopaikka voi olla oma, itse rekisteröity pitopaikka tai toisen toimijan pitopaikka. Kaikki pitopaikat, joissa kyseistä eläinlajia pidetään, tulee ilmoittaa eläintenpitoilmoituksessa.

Useita pitopaikkoja

Voit ilmoittaa eläinlajin pitoa useaan pitopaikkaan, mikäli näille kaikille pitopaikoille on rekisteröity kyseisen eläinlajin pito. Pitopaikat voivat olla omia tai toisen hallitsemia. Jos esimerkiksi pidät lampaita sekä omalla laitumellasi että toisen toimijan vuokralaitumella, ilmoita molemmat pitopaikat lampaiden eläintenpitoilmoituksessa.

Toisen toimijan pitopaikka

Jos pidät eläimiäsi toisen toimijan pitopaikassa, selvitä etukäteen tämän pitopaikan pitopaikkatunnus (FI+12 numeroa). Voit etsiä toisen toimijan pitopaikan "Etsi toisen toimijan pitopaikkaa"-kohdasta pitopaikkatunnuksella eläintenpitoilmoitusta tehdessäsi.

Rekisteröimällä itse eläintenpidon toisen toimijan pitopaikkaan, voit varmistua, että kaikki rekisteröinnit ovat kunnossa.  Vaikka eläimet olisivat vain tilapäisesti toisen toimijan pitopaikassa, tulee sinun ilmoittaa eläintenpito kyseiseen pitopaikkaan eläintenpitoilmoituksessa.

Pitopaikkaan ei voi ilmoittaa eläinlajia

Jos haluttuun pitopaikkaan ei voi ilmoittaa eläinlajia, tarkoittaa se, että pitopaikkaa ei ole rekisteröity kyseisen eläinlajin pitopaikaksi. Lisää tällöin kyseinen eläinlaji haluttuun pitopaikkaan ilmoittamalla sille pitopaikkailmoituksessa kyseisen eläinlajin maksimikapasiteetti. Jos toisen toimija pitopaikkaan ei voi lisätä eläinlajin pitoa, tarkoittaa se, ettei eläinlajia ole rekisteröity kyseiseen pitopaikkaan. Ota yhteyttä pitopaikan toimijaan ja ilmoita hänelle pitopaikan puuttuvasta eläinlajitiedosta.

5.5 Eläinmäärä

Eläinmäärä tarkoittaa, kuinka montaa eläintä tavallisesti pidät valitussa pitopaikassa. Eläintenpitoilmoituksessa kyseisen eläinlajin eläinmäärä ilmoitetaan pitopaikkakohtaisesti. Eläinten lukumäärää ei tarvitse ilmoittaa, jos rekisteröit sikojen, nautojen, lampaiden tai vuohien pitoa, sillä näiden eläinten tarkemmat lukumäärät ilmoitetaan sika-, nauta, lammas- ja vuohirekistereihin. Muiden eläinlajien määrät tulee ilmoittaa.

• Mehiläiset ja kimalaiset: Kun ilmoitat mehiläisten tai kimalaisten pidosta, ilmoita Eläinlukumäärä -kohdassa pesien lukumäärä.
• Sukusolut ja alkiot: ilmoita Eläinlukumäärä -kohdassa typpisäiliöiden lukumäärä kyseisessä pitopaikassa.

Eläinmäärien muutokset

Mikäli eläinmäärään tulee merkittäviä muutoksia, tulee uusi eläinmäärä päivittää Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Jos esimerkiksi maatilalla tehdään laajennus ja otat pitopaikkaan lisää eläimiä, tulee sinun ilmoittaa uusi eläinmäärä jo aiemmin tehtyyn eläintenpitoilmoitukseen.

5.6 Toimintamuoto

Toimintamuoto-osiossa tarkennetaan, missä tarkoituksessa eläimiä pidetään. Eläintenpidon toimintamuodot ovat eläinlajikohtaisia ja siksi hieman erilaisia kunkin eläinlajin kohdalla. Voit valita yhden tai useamman eläintenpidon toimintamuodon. Jos sinulla on useita toimintamuotoja samalla eläinlajilla, tulee kunkin toimintamuodon osalta ilmoittaa myös missä pitopaikoissa toimintaa harjoitetaan, eläinten lukumäärä toimintamuotokohtaisesti ja eläintenpidon aloituspäivämäärä sekä mahdollinen lopetuspäivämäärä. Eri toimintamuodoissa pidettävät eläimet voivat olla myös samassa pitopaikassa.

Jos toimintamuoto on vaikeaa määritellä, kysy neuvoa kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Toiminnan aloitus- ja lopetuspäivä

Aloituspäivämäärä kuvaa eläinlajin ja sen toimintamuodon pidon aloitusta pitopaikassa. Aloituspäivämäärä ei voi olla menneisyydessä. Jos eläintenpitoa jatketaan toistaiseksi, ei lopetuspäivää tarvitse merkitä. Toiminnalle voi tallentaa myös arvioidun lopetuspäivän, mikäli on tiedossa, että eläimiä pidetään vain tietyn ajan. Jos toiminnan lopetuspäivämäärä tallennetaan, ohjelma lopettaa kyseisen toiminnan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä annettuna ajankohtana automaattisesti. 

Yleisiä toimintamuotoja:

• Jalostus: siitoseläinten tuottaminen
• Seura- ja harrastuseläinten pito: eläintenpito muussa kuin tuotantotarkoituksessa. Esimerkiksi kesäkanojen pito on seura- ja harrastuseläintenpitoa.
• Muu: Esimerkiksi lyhytaikaset eläintapahtumat tai eläinten pito sirkuksessa tai eläintarhassa. Kerro tuotantomuodosta lisää lisätietoja-kohdassa.

Tarkempia eläinlajikohtaisia toimintamuotoja ja niiden selitteitä löytyy osiosta Eläinlajikohtaisia poikkeuksia ja muuta huomioitavaa kohdasta 6. Lista valittavissa olevista eläinlajeista ja toiminamuodoista (pdf)

5.7 Eläintenpitoilmoituksen aktivointi, passivointi ja lopetus

Eläintenpidon aktivointi

Mikäli aloitat lopetetun eläintenpidon uudestaan, tulee sinun muokata sen eläinlajin jo aiemmin tehtyä, lopetettua eläintenpitoilmoitusta. Jos eläinlajille ei ole vielä tehty eläintenpitoilmoitusta, tee uusi eläintenpitoilmoitus pitopaikkaan.

Eläintenpidon passivointi

Mikäli keskeytät eläintenpidon yli kuudeksi kuukaudeksi, tulee sinun lopettaa pitopaikkaan kytketty eläintenpito täksi ajaksi. Jos otat eläimiä uudelleen pitopaikkaan, muokkaa jo aiemmin tehtyä eläinlajin eläintenpitoilmoitusta ja aktivoi eläintenpito lisäämällä eläintenpidon aloituspäivämäärä. Muista muokata eläintenpidon tietoja, mikäli ne ovat muuttuneet.

Eläintenpidon lopetus

Mikäli lopetat kaiken eläintenpidon tai tietyn eläinlajin pidon pitopaikassa, voit tehdä eläintenpidon lopetuksen muokkaamalla eläinlajin eläintenpitoilmoitusta.

5.8 Ilmoituksenvarainen eläintenpito

Eläinsuojelulain (247/1996) mukaan ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta seura- ja harrastuseläinten pidosta, lihan, munien ja siitoseläinten tuotantotarhauksesta ja riistanhoidollisesta tarhauksesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus aluehallintovirastoon eli se on ilmoituksenvaraista eläintenpitoa. Ilmoitus on tehtävä sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella toimintaa harjoitetaan.

Eläinlajeista, joita Suomessa saa tarhata lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi, on säädetty eläinsuojeluasetuksella. Näiden eläinlajien osalta kaikki tuotantotarkoituksessa tehtävä eläintenpito katsotaan eläinsuojelulain mukaiseksi ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi, kun taas seura- ja harrastuseläinten pidon osalta toiminnan määrittely on riippuvainen eläinten lukumäärästä

Ilmoitus ilmoituksenvaraisesta eläintenpidosta toimitetaan aluehallintovirastoon lomakkeella tai sen voi tehdä myös Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiointipalvelussa. Jos teet ilmoituksen itse asiointipalvelussa, tulee sinun tehdä lisätietoja-kohdassa tai erillisessä liitteessä selvitys toimijan koulutuksesta ja toiminnassa tarvittavasta kokemuksesta, toiminnassa käytettävistä tiloista ja laitteista (kuten ilmastoinnista, rehujen säilytyksestä ja jätehuollosta) sekä siitä, miten eläinten hoito on tarkoitus järjestää.

Eläinsuojelulain mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa harjoittavan on ilmoitettava toiminnasta viimeistään 30 vuorokautta ennen uuden toiminnan aloittamista ja viimeistään 14 vuorokautta ennen toiminnan lopettamista tai ennen toiminnan oleellisesta muutosta. Toiminnan oleellinen muutos tarkoittaa esimerkiksi uusien eläinlajien tarhattavaksi ottamista tai tarhattavan eläinmäärän huomattavaa lisäämistä. Jos olet epävarma, onko harjoittamasi toiminta eläinsuojelulain mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa, ota yhteyttä aluehallintovirastoon.

Lisätietoa ilmoituksenvaraisesta toiminnasta.

6 Eläinlajikohtaisia poikkeuksia ja huomioitavaa pitopaikoissa ja eläintenpidossa

6.1 Siipikarja

Siipikarjalla tarkoitetaan kaikkia lihan, munien tai muiden tuotteiden tuottamiseksi kasvatettuja tai tarhattuja lintulajeja, kuten broilereita, munivia kanoja ja viiriäisiä.

Ruokavirasto suorittaa kaikkiin yli 350 kanaa käsittäviin uusiin lattiakanaloihin rekisteröintitarkastuksen. Lattiakanalat tarkastetaan ennen niiden käyttöönottoa ja ne rekisteröidään Ruokaviraston rekisteriin. Jos käytössä oleviin lattiakanaloihin tehdään muutoksia, tarkastetaan kanalat uudelleen. Joten pitopaikkailmoituksen maksimikapasiteettia ilmoittaessasi merkitse lattiakanalan maksimikapasiteetiksi Ruokaviraston tekemän viimeisimmän rekisteröintitarkastuksen perusteella laskettu maksimikanamäärä.

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• haudonta: kerätään, varastoidaan ja haudotaan munia untuvikkojen tuotantoa varten
• poikaskasvatus: tuotantopolven lintujen kasvatus ennen tuotantoon siirtämistä
• siitosmunatuotanto*, vanhempaispolvi: vanhempaispolvi munii tuotantopolven linnut
• siitosmunatuotanto*, isovanhempaispolvi: isovanhempaispolvi munii vanhempaispolven linnut
• emokasvatus: isovanhempais- ja vanhempaispolven untuvikot kasvatetaan nuorikoiksi ennen siitosmunien* muninnan aloitusta
• höyhenten, nahan tmv. tuotanto: lintuja kasvatetaan höyhenten tai nahan tai muun vastaavan tuotannon takia

*siitosmunalla tarkoitetaan haudotettaviksi tarkoitettuja siipikarjan munia.

6.2 Mehiläiset ja kimalaiset

Yksi mehiläis- tai kimalaistarha on yksi pitopaikka. Kun ilmoitat pitopaikkaa, jossa pidetään mehiläisten tai kimalaisten pesiä, tulee sinun valita pitopaikan tyypiksi maa-alue ja ilmoittaa pesien sijainti koordinaatilla. Koordinaatti merkitään kartalla tarkasti sille alueelle, missä mehiläis- tai kimalaistarha pesineen tosiasiallisesti sijaitsee, eikä esimerkiksi tilakeskuksen päärakennukseen. Tärkeää on, että pesät voidaan löytää koordinaattien perusteella. Koska eri mehiläis- tai kimalaistarhoille tulee tehdä omat pitopaikat, joutuu pitopaikkoja mahdollisesti perustamaan lähekkäin. Asiointisovellus ei anna toimijan itse perustaa lähekkäisiä pitopaikkoja, joten tarvittaessa sinun tulee olla yhteydessä maaseutuelinkeinoviranomaiseen, joka voi perustaa lähekkäin sijaitsevia pitopaikkoja.

Jos siirrät mehiläis- tai kimalaispesiä, muista ilmoittaa pesien uudet pitopaikat Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Kun pesät on rekisteröity oikeaan paikkaan, voidaan mahdollisissa tautitapauksissa estää tautien leviäminen läheisiin pitopaikkoihin.

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Pölytys: mehiläisiä ja kimalaisia käytetään pelto-, puutarha- tai kasvihuoneviljelyksillä pölytystyöhön

6.3 Sukusolujen ja alkioiden varastointi

 Sukusoluilla ja alkioilla tarkoitetaan eläinten keinolliseen lisäämiseen tarkoitettua siemennestettä, munasoluja ja alkioita. Sukusolujen ja alkioiden varastointitoiminnasta, joka ei edellytä erillistä aluehallintoviraston lupaa, tulee tehdä ilmoitus Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Sukusolujen ja alkioiden varastoinniksi katsotaan pidempiaikainen, käytännössä pakastesperman ja pakastealkioiden varastointi. Tuoresperman lyhytaikaiseen säilytykseen käytettäviä pitopaikkoja ei tarvitse rekisteröidä. Vaatimus ei koske myöskään eläinlääkäriasemia eikä pitopaikkoja, joissa kerätään, tuotetaan, käsitellään tai varastoidaan sukusoluja tai alkioita käytettäväksi ainoastaan saman pitopaikan eläinten keinollista lisäämistarkoitusta varten.

Jos esimerkiksi nautojen kotitilasiemennystä harjoittavilla tiloilla on typpisäiliössä siemenolkia, rekisteröidään pitopaikka sekä sukusolujen ja alkioiden pito varastointia varten. Myös hevosten sperman varastointi ns. sperman vastaanottoasemalla tulee rekisteröidä.

Jos sinulla on sukusolujen ja alkioiden varastointia ilman, että sinulla on myös eläviä eläimiä pitopaikassa: Eläintenpitoilmoitus: valitse sukusolut ja alkiot valitessasi eläinlajia. Toimintamuoto-osiossa valitse eläinlaji, jonka sukusoluja ja alkioita varastoit. Pitopaikkailmoitus: pitopaikan maksimikapasiteetti-kohdassa valitse eläinlajiksi sukusolut ja alkiot.

Jos sinulla on sekä sukusolujen ja alkioiden varastointia että eläviä eläimiä pitopaikassa: Eläintenpitoilmoitus: valitse se eläinlaji, jonka sukusoluja ja alkiota varastoit. Toimintamuoto-osiossa valitse sukusolujen ja alkioiden varastointi. Pitopaikkailmoitus: pitopaikan maksimikapasiteetti-kohdassa valitse eläinlajiksi se eläinlaji, jonka sukusoluja ja alkiota varastoit.                                                                                                                 

Huomioi tämä, jos sinulla on esimerkiksi vain nautojen sukusoluja tai nautoja ja niiden sukusoluja pitopaikassasi.

Myös sellaiset pitopaikat, joista sukusoluja tai alkioita siirretään toiseen valtioon, ja toiminta ei edellytä erillistä aluehallintoviraston lupaa, tulee rekisteröidä. Käytännössä vaatimus koskee esimerkiksi koirien, kissojen, kameli- ja hirvieläinten sukusolujen ja alkioiden siirtoa valtioiden välillä.

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Sukusolujen ja alkioiden varastointi: keinolliseen lisäämiseen tarkoitettujen siemennesteen, munasolujen ja alkioiden varastoinniksi katsotaan pidempiaikainen, käytännössä pakastesperman ja pakastealkioiden varastointi.
• Sukusolujen ja alkioiden siirto valtioiden välillä: siemennesteen, munasolujen ja alkioiden siirto valtioiden välillä
• Sukusolujen tai alkioiden keräys, tuotanto, käsittely tai varastointi: kerätään, tuotetaan, käsitellään tai varastoidaan kissojen tai koirien sukusoluja tai alkioita

Lue lisätietoa sukusolujen pitopaikoista.

6.4 Turkiseläimet

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Lajinsisäinen käyttö: supikoirien sekä kettujen tuotannossa voidaan harjoittaa lajinsisäistä käyttöä. Tällä tarkoitetaan sitä, että niiden rehussa käytetään saman eläinlajin ruhoista sivutuotelainsäädännön mukaisesti valmistettua eläinperäistä valkuaista.
• Ei lajinsisäistä käyttöä: ruhoja ei käytetä rehuna samalle eläinlajille.

6.5 Hevoset

Pitopaikkojen rekisteröintivelvollisuus koskee kaikkien hevosten, ponien, aasien ja seeprojen sekä näiden risteytyksien pitopaikkoja. Hevoseläinten pitopaikat ja eläintenpito rekisteröidään yleensä henkilötunnuksella tai y-tunnuksella. Hevoset pitopaikat ja eläintenpito voidaan kuitenkin yhdistää myös tilatunnukseen, jos hevosista saadaan maataloustukea.

Hevoseläinten pidolle on tyypillistä, että samassa pitopaikassa, esimerkiksi vuokratallilla, on useamman eri omistajan hevosia, joiden hoidosta vastaava taho vaihtelee tapauskohtaisesti. Tällaisissa tapauksissa pitopaikan rekisteröimisestä vastaa lähtökohtaisesti pitopaikasta vastuussa oleva toimija. Samaan kohteeseen ei tule perustaa useampia päällekkäisiä pitopaikkoja. Hevoseläinten rekisteröinnin osalta on oleellista, että viranomaisen tiedossa on paikat, joissa hevoseläimiä pidetään.

Eläinsuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus (ammattimainen tai muutoin laajamittainen hevosten pito) on kytketty hevosten lukumäärään. Vaikka hevosten pito ei olisikaan ammattimaista, se katsotaan useimmiten silti laajamittaiseksi, jos täysikasvuisia hevosia on kuusi tai enemmän. Jos tallilla on yli kuusi hevosta ja ne kaikki ovat eri omistajien, katsotaan myös tällainen toiminta ammattimaiseksi tai muutoin laajamittaiseksi hevosten pidoksi. Jos olet epävarma, katsotaanko harjoittamasi hevoseläinten pito ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi eläinten pidoksi, vai onko kyse tavanomaisesta seura- ja harrastuseläinten pidosta, ota ennen ilmoituksen tekoa yhteyttä alueesi aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin.

Mikäli pitopaikkaan kootaan jäsenmaista tulevia / jäsenmaihin lähteviä hevoseläimiä kilpailuja, kilpa-ajoja, esityksiä, koulutusta, yhteistä vapaa-ajan toimintaa, työtoimintaa tai jalostustoimintaa varten, käytetään Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä toimintamuotoa: Kokoaminen jäsenvaltioiden välistä siirtoa varten. Jos jo olemassa olevaan pitopaikkaan, kuten raviradan tallille, tulee hevoseläimiä jäsenmaista kilpailuja varten, lisätään kyseiseen pitopaikkaan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä myös toimintamuoto Kokoaminen jäsenvaltioiden välistä siirtoa varten

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Ammattimainen tai muutoin laajamittainen hevosten pito (eläinsuojelulaki 24 §): ravi- tai ratsuhevosten tai muiden vastaavien seura- ja harrastuseläinten kasvattaminen, vuokraaminen, säilytettäviksi, hoidettavaksi, valmennettaviksi tai kouluttaviksi ottaminen, tai opetuksen antaminen mainittujen eläinten käytössä ja käsittelyssä, jos täysikasvuisia eläimiä on yhteensä vähintään kuusi.
• Kokoaminen jäsenvaltioiden välistä siirtoa varten: hevoseläinten kokoamispitopaikat, joista kyseiset eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon tai jotka vastaanottavat kyseisiä eläimiä toisesta jäsenvaltiosta.

Lue lisätietoa hevoseläinten pitopaikkojen rekisteröinnistä.

6.6 Vesiviljely

Jos pidät kaloja, äyriäisiä tai nilviäisiä muussa kuin lemmikkitarkoituksessa, tulee sinun rekisteröityä vesiviljelyrekisteriin. Vesiviljelyrekisteri ei ole osa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriä, vaan ilmoitus tehdään paperilomakkeella kalatalousasioita hoitavalle ELY-keskukselle, jonka toimialueella eläinten pääasiallinen pitopaikka sijaitsee. Ahvenanmaalla tiedot toimitetaan maakuntahallitukselle. Rekisteröintivelvollisuus koskee yhdenkin kalan, ravun tai simpukan pitoa ja myös sukusolujen pitoa (mädin haudontaa). Jokaisesta erillisestä pitopaikasta (laitos, kasvatuspaikka, luonnonravintolammikko, onkilammikko jne.) täytetään erillinen lomake.

Lue lisätietoa vesiviljelyeläinten pitopaikkojen rekisteröinnistä.

6.7 Kesälampaat, -vuohet, -lehmät, -kanat tai muut väliaikaisesti pidettävät eläinlajit

Lyhytaikaiseen eläintenpitoon käytettävät pitopaikat tulee ilmoittaa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka eläimiä olisi vain muutama tai niitä ei pidetä tuotantotarkoituksessa. Mikäli harrastuseläimiä kuten kesäkanoja tai kesälampaita pidetään vain osan vuodesta ja niiden pitoa on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina, ei pitopaikkaa tarvitse lopettaa eläintenpidon väliaikaisesti päättyessä. Tällöin riittää, että eläintenpitoilmoitus kyseiseen pitopaikkaan päätetään siksi aikaa, kun siellä ei ole eläimiä.

Lisätietoa eläintenpitoilmoituksen väliaikaisesta päättämisestä eli passivoinnista kohdassa 5.7

Lue lisätietoa harraste-eläimistä.

6.8 Porot

Kameli- ja hirvieläinten pitopaikat tulee rekisteröidä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Porojen osalta vaatimus koskee ainoastaan poronhoitoalueen ulkopuolella pidettävien porojen pitopaikkoja. Poronhoitoalueella pitopaikat rekisteröidään jatkossakin Lapin aluehallintoviraston ylläpitämään paliskuntarekisteriin.

6.9 Lyhytaikaiset eläintapahtumat

Esimerkiksi lyhytaikaisen eläinnäyttelyn järjestäjä rekisteröi näyttelypaikan eläinten pitopaikaksi. Rekisteröinti on tehtävä, mikäli näyttelyyn tuodaan sellaisia eläinlajeja, joiden pitopaikat on lainsäädännön mukaan rekisteröitävä ja joiden pitopaikoista on pidettävä kirjaa. Vaikka näyttelyn järjestäjän on mahdollista rekisteröidä näyttelypitopaikka myös itse asiointisovelluksen kautta, suositeltavampaa on, että eläinnäyttelyn järjestäjä ilmoittaa näyttelypaikan aluehallintovirastolle, joka rekisteröi pitopaikan. Tällöin aluehallintoviraston läänineläinlääkäri voi antaa tarpeelliset ohjeet esimerkiksi eläintautien ehkäisystä.

Rekisteröinnin yhteydessä näyttelypaikka saa oman pitopaikkatunnuksen. Näyttelypitopaikan rekisteröinti on tehtävä ennen kuin eläimiä siirretään näyttelypaikkaan, koska kaikille toimijoille, jotka tuovat rekisteröinnin vaativia eläinlajeja näyttelyyn, on ilmoitettava näyttelyn pitopaikkatunnus. Ilman näyttelyn pitopaikkatunnusta eläinten omistajat eivät voi toteuttaa vaaditusti kirjaamisvelvoitetta. Pitopaikkaa rekisteröitäessä voidaan ilmoittaa pitopaikan aloitus- ja lopetuspäivämääriksi aikaväli, jolloin näyttely pidetään. Eläinten omistajien tulee tehdä ilmoitus eläinten siirroista eläinrekistereihin lainsäädännössä määritellyn aikarajan puitteissa (7 vuorokautta tapahtumasta). Jos näyttely järjestetään vuosittain samassa paikassa, ei pitopaikkaa tarvitse lopettaa.

6.10 Lemmikit

Pääsääntöisesti kotona pidettävien lemmikkieläinlajien pitopaikkoja ei tarvitse rekisteröidä, jos niitä pidetään pienimuotoisesti harrastus- tai lemmikkieläiminä. Ammattimainen tai muutoin laajamittainen koirien, kissojen tai muiden seura- ja harrastuseläinten pito on eläinsuojelulain mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa, jonka rekisteröimisestä on kerrottu tarkemmin kohdassa 5.8 Ilmoituksenvarainen eläintenpito.

Koirien, kissojen ja frettien kaupallinen siirto EU:n jäsenvaltioiden välillä. EU:n eläinterveyssäännöstö edellyttää, että koirien, kissojen ja frettien jäsenvaltioiden välisissä kaupallisissa siirroissa käytettäviin Traces-järjestelmässä tehtyihin terveystodistuksiin merkitään lähtö- ja määränpääpitopaikan pitopaikkatunnus. Tämä edellyttää pitopaikan ja eläintenpidon rekisteröintiä. Eläimen vastaanottajan pitopaikkarekisteröintiä ei kuitenkaan vaadita yksityishenkilön tuodessa itselleen koiran, kissan tai fretin kaupallisin ehdoin kertaluonteisena siirtona.

Kaupallista siirtoa on esimerkiksi koiran vieminen rahtina ulkomaille myyntiä varten. Jos koirien, kissojen tai frettien siirto on muuta kuin kaupallista siirtoa, ei pitopaikkoja ja eläintenpitoa tarvitse rekisteröidä.  Muuta kuin kaupallista siirtoa on esimerkiksi lemmikkieläimen kuljetus omistajansa mukana toiseen maahan lomamatkan yhteydessä.

Pitopaikkojen rekisteröintiä saatetaan edellyttää myös vietäessä koiria, kissoja tai frettejä tiettyihin EU:n ulkopuolisiin maihin. Mikäli eläinten siirrot tehdään osana ammattimaista tai muutoin laajamittaista seura- ja harrastuseläinten pitoa, kuten esimerkiksi eläinten välitystoimintaa, tulee rekisteriin ilmoittaa kaikki pitopaikat, joissa toimintaa harjoitetaan.

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

Seura- ja harrastuseläimet

• Siirto valtioiden välillä: koira, kissa tai fretti siirretään toiseen valtioon kaupallisesti
• Ammattimainen tai muutoin laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pito (eläinsuojelulaki 24 §): Kyseinen toimintamuoto on valittavissa kyyhkysten, ravi- tai ratsuhevosten pidossa. Muilla seura- ja harrastuseläimillä tämä kategoria on jaoteltu tarkemmin:
  • Eläinhoitola: Ammattimainen tai muutoin laajamittainen eläinten hoitoon ottaminen
  • Kasvatus: Ammattimainen tai muutoin laajamittainen eläinten kasvattaminen
  • Löytöeläinhoitola: Eläinten ammattimainen tai muutoin laajamittainen säilytykseen ottaminen
  • Välitys tai säännöllinen kaupanpitäminen: Eläinten säännöllinen kaupanpitäminen tai välittäminen. Esimerkiksi Rescue- koiratoiminta
  • Eläinkauppa: Eläinten säännöllinen myyminen eläinkaupasta, mukaan luettuna koristevesieläinten (lemmikkivesieläinten) myynti.

Lue lisätietoa koirien, kissojen ja frettien merkitsemis- ja rekisteröintivaatimuksista.

6.11 Luonnonvaraiset eläimet ja muut tarhattavat eläimet

Lihan, munien ja siitoseläinten tuotantotarhauksesta sekä riistanhoidollisesta tarhauksesta on tehtävä eläintenpito- ja pitopaikkailmoitus eläinsuojelulain mukaisena ilmoituksenvaraisena toimintana.

       Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Eläinsuojelulainsäädännössä listattuun tarhattavaan eläinlajiin kuuluvien lihan tai munien tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuotanto
• Lihan tuotantotarhaus: Eläinsuojelulainsäädännössä listattuun tarhattavaan eläinlajiin kuuluvien nisäkkäiden tai lintujen tarhaaminen lihantuotantoa varten
• Munien tuotantotarhaus: Eläinsuojelulainsäädännössä listattuun tarhattavaan eläinlajiin kuuluvien lintujen tarhaaminen munien tuottamista varten
• Riistanhoidollinen tarhaus: luonnonvaraisten nisäkkäiden, lintujen tai niiden vankeudessa syntyneiden, luonnonvaraiseen lajiin kuuluvien jälkeläisten riistanhoidollinen tarhaus myöhempää luontoon takaisin palauttamista varten

Lisätietoa ilmoituksenvaraisesta toiminnasta kohdassa 5.8

Lisätietoja luonnonvaraisten lajien tuotantotarhoista ja riistanhoidollisista tarhoista.

7 Haaskapaikat

Haaskanpito on toimintaa, jossa luonnonvaraisia eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle , kun tarkoituksena on eläinten valokuvaus tai katselu, tai pienpetojen metsästys. Haaskaa voidaan pitää myös yksinomaan eläinten ruokintatarkoituksessa, esimerkiksi uhanalaisten petolintujen kohdalla.

Haaskapaikkojen rekisteröinti tulee tehdä ennen haaskatoiminnan aloittamista. Haaskapaikat ilmoitetaan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä tai palauttamalla haaskapaikan rekisteröinti-/muutosilmoituslomake haaskapaikan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille. Lisäksi haaskaruokintapaikan toimijan on ilmoitettava kolme kertaa vuodessa haaskaruokintapaikalle toimitettujen sivutuotteiden määrä, eläinlaji ja sivutuoteluokka. Ilmoitus tehdään sille kunnaneläinlääkärille, jonka alueelta sivutuotteet ovat peräisin. Mikäli haaskapaikka sijaitsee eri kunnan alueella, on myös tämän kunnan kunnaneläinlääkärille toimitettava käyttöilmoitus.

Haaskanpitäjiä voivat olla toimijat, jotka käyttävät haaska-aineksena omia kuolleita tuotantoeläimiään tai toimijat, jotka hankkivat haaska-aineksen maatiloilta tai elintarvikealan laitoksista. Vastuu haaskakäyttöön päätyvistä sivutuotteista ja niiden laadusta on sivutuotteen tuottajalla ja käyttäjällä. He vastaavat siitä, ettei luonnonvarasten eläinten ravinnoksi päädy ainesta, joka aiheuttaa vaaran eläinten tai ihmisten terveydelle. Haaskanpitoon on saatava lupa maanomistajalta.

Lue lisätietoa haaskakäytöstä.

Lomake sivutuotteiden määrän ilmoittamista varten (doc)

7.1 Haaskapaikkarekisteri

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin haaskapaikkaosiossa voit ilmoittaa ja tarkastella haaskapaikkojasi.

7.2 Haaskapaikan ilmoittaja

Haaskapaikan voi ilmoittaa henkilötunnuksella tai yritystunnuksella, mutta ei tilatunnuksella.

• Jos haluat rekisteröidä haaskapaikan henkilötunnukselle: Luonnollisena henkilönä voit rekisteröidä haaskapaikan henkilötunnuksellesi. Kirjaudu ensimmäisenä sisään Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin henkilökohtaisella Suomi.fi -tunnistautumisella. Etusivulla lukee nimesi ja asiakastunnuksesi ja näiden tietojen alapuolelta löytyy kohta, jossa voit ilmoittaa haaskapaikasta henkilötunnuksellasi.
• Jos haluat rekisteröidä haaskapaikan yritystunnukselle: Yritystunnus on käytössä yrityksillä tai yhteisöillä. Valitse aluksi kirjaudu yrityksen puolesta Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterisovelluksessa. Kirjaudu seuraavaksi sisään henkilökohtaisella Suomi.fi -tunnistautumisella. Y-tunnuksen avulla voit etsiä yrityksen, jolle haluat haaskapaikan rekisteröidä. Henkilötunnus tulee yhdistää kyseiseen yritystunnukseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmässä etukäteen.
• Vaikka henkilötunnuksesi olisi yhdistetty tilatunnukseen, voit ilmoittaa haaskapaikkoja henkilötunnuksellasi ilman, että se linkittyy maatilaan. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterisovelluksen etusivun yläosassa lukee henkilötietosi, joiden alla voit ilmoittaa haaskapaikoista henkilötunnuksellasi.

7.3 Haaskapaikkailmoitus

Kun perustat uuden haaskapaikan, tulee siitä tehdä haaskapaikkailmoitus. Haaskapaikasta rekisteriin tulee ilmoittaa ainakin seuraavat tiedot: haaskaruokintapaikan sijainti, haaskaruokintatoiminnan aloittamisajankohta, eläimistä peräisin olevan sivutuotteen laji tai laatu, sivutuotteen keräysalue tai -paikka, oleelliset muutokset toiminnassa ja toiminnan lopettaminen. Jos jo olemassa olevaan haaskapaikkaan tulee muutoksia, muuta ne kyseiseen haaskapaikkailmoitukseen. Haaskatoiminnan muutoksista tai lopettamisesta tulee ilmoittaa 30 päivän kuluessa.

Kun ilmoitus on tallennettu, voit tulostaa haaskapaikan rekisteröintitositteen, josta ilmenevät alla ilmoitetut tiedot sekä haaskapaikalle luotu yksilöllinen rekisteröintitunnus eli toimintapaikkatunnus. 

7.4 Haaskapaikan nimi

Voit antaa haaskapaikalle halutessasi nimen. Nimi helpottaa haaskapaikkojen tunnistamista, varsinkin jos niitä on useampia. Kun haaskapaikka on tallennettu, muodostaa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri haaskapaikalle yksilöllisen toimintapaikkatunnuksen, joka on FI-alkuinen ja sisältää 12 numeroa (esimerkiksi FI012345678910)

7.5 Käyttötarkoitus

Tarkenna kohdassa käyttötarkoitus, mitä varten haaskaa pidetään.

• Pienpetojen metsästys: Pienpedoilla tarkoitetaan piisamia, oravaa, villisikaa, kettua, supikoiraa, minkkiä, näätää, kärppää, hilleriä ja mäyrää sekä rauhoittamattomista linnuista korppia (poronhoitoalueella), varista, harakkaa, naakkaa, harmaalokkia ja merilokkia.
• Suurpetojen luontokuvaus tai katselutoiminta: Suurpedoilla tarkoitetaan sutta, ilvestä, ahmaa ja karhua.
• Muiden eläinten luontokuvaus tai katselutoiminta: Pienpetojen ja muiden kuin suurpetoeläinten luontokuvaus- ja katselutoiminta.

7.6 Keräyspaikka

Keräyspaikka-kohdassa sinun tulee tarkentaa, mistä haaskatoiminnassa käytettävä sivutuote on peräisin.

• Maatila: Maatila, josta saadaan kuolleita sikoja, poroja, hevosia, siipikarjaa tai alle 12 kuukauden ikäisten nautojen, lampaiden ja vuohien raatoja
• Kala-alan laitos: Kalankasvattamo tai käsittelylaitos, josta saadaan kasvatettua kalaa tai kalatuotteiden käsittelystä syntyneitä sivutuotteita
• Liha-alan laitos: Teurastamo tai käsittelylaitos, josta saadaan sioista, poroista, hevosista, siipikarjasta tai yli 12 kk ikäisistä märehtijöistä peräisin olevia luokan 2 ja 3 teurastamo- ja leikkaamosivutuotteita
• Muu: Muu paikka, josta saadaan lainmukaisia sivutuotteita, esimerkiksi metsästysseura, josta saadaan hirvien ja muiden luonnonvaraisten eläinten raatoja ja teurassivutuotteita
• Keräyspaikka-kenttään kirjoitetaan keräyspaikan nimi, pitopaikkatunnus, tilatunnus tai muu tunniste, josta keräyspaikan voi tunnistaa.

7.7 Ruokintaan käytettävä sivutuote

Sivutuotteesta sinun tulee tarkentaa, onko se kokonainen raato vai elintarvikealan laitoksesta syntyvä sivutuote. Tarkenna lisäksi mistä eläinlajista se on peräisin.

"Muu eläin, mikä"-osioon kirjataan eläinlaji, jos sitä ei löydy listalta. Tarkenna myös, onko sivutuote kokonainen eläimen raato vai elintarvikealan laitoksesta syntyvä sivutuote. Esimerkiksi tällöin voit kirjata onko hirven metsästyksestä saatu haaska-aines kokonainen eläimen raato tai hirven teurassivutuote.

7.8 Haaskapaikan sijainti

Haaskapaikan sijaintia ilmoittaessasi aloitat valitsemalla haaskapaikan sijaintikunnan ja osoitteen. Jos haaskapaikalle ei ole tarkkaa osoitetta, voit merkitä asiointisovelluksessa kartalle haaskapaikan sijainnin. Tällöin asiointisovellus ehdottaa koordinaatteja tai osoitetta pitopaikalle. Haaskapaikka voi sijaita vain Suomen rajojen sisäpuolella.

Jos haaskapaikan sijainti muuttuu, ota yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen tai kunnaneläinlääkäriin. Et voi itse muuttaa haaskapaikan sijaintia.

7.9 Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilönä toimii henkilö, johon viranomaiset voivat tarvittaessa olla yhteydessä, kun asia koskee kyseistä haaskapaikkaa. Pitopaikan yhteyshenkilö voi olla vain luonnollinen henkilö eli ei esimerkiksi yritys.

7.10 Haaskapaikan aktivointi ja lopetus

Aktiivinen haaskapaikka: Kun teet haaskapaikkailmoituksen, haaskapaikka aktivoituu.

Lopetettu haaskapaikka: Kun lopetat haaskapaikan, kyseinen haaskapaikka ei ole enää aktivoitavissa eli se on lopullisesti poistettu käytöstä. Tällöin haaskapaikkaan liitetty toimintapaikan 12 numeroa pitkä FI-alkuinen toimintapaikkatunnuskaan ei ole enää käytettävissä.

Voit lopettaa haaskapaikan asiointisovelluksessa muokkaamalla haaskapaikan tietoja ja lopettamalla haaskapaikan. Uuden haaskapaikan voi perustaa samoille osoite- tai koordinaattitiedoille, josta vanha haaskapaikka on lopetettu.

8 Kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite

Pitopaikasta vastuussa olevalla toimijalla on pitopaikan tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Velvoite koskee kaikkia eläinlajeja, joiden pitopaikat on rekisteröitävä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Kirjanpitoa tulee pitää eläintenpito- ja pitopaikkailmoitusten lisäksi. Jokaisen rekisteröidyn pitopaikan osalta on pidettävä pitopaikkakohtaisesti kirjanpitoa muun muassa pitopaikassa olevien eläinten lajeista, eläinluokista (esimerkiksi eläimen ikäluokka ja sukupuoli, kuten hieho, karitsa tms.), eläinten lukumäärästä ja soveltuvissa tapauksissa eläinten tunnistetiedoista. Lisäksi kirjanpitoa tulee ylläpitää kuolleista ja lopetetuista eläimistä sekä pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä. Kirjanpidossa tulee säilyttää myös sellaiset mahdolliset asiakirjat (kuten tunnistusasiakirjat, siirtoasiakirjat tai eläinterveystodistukset), joiden on oltava eläinten mukana niiden saapuessa pitopaikkaan tai lähtiessä pitopaikasta.

Näiden lisäksi on eläinlajikohtaisia kirjaamis- ja säilyttämisvaatimuksia, joista löydät lisätietoa Ruokaviraston nettisivuilta eläinlajikohtaisesti.

Voit pitää kirjanpitoa paperilla, sähköisesti tai erillisissä eläinrekistereissä (nauta-, lammas-, vuohi- ja sikarekisterit). Tiedot tulee kirjata viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta pitopaikan kirjanpitoon. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon on viimeksi kirjattu eläintä koskeva merkintä tai kun kirjanpitoon on liitetty asiakirja. Kirjanpito on esitettävä pyynnöstä viranomaisille.

Eläimet tulee rekisteröidä siihen pitopaikkaan, jossa ne sijaitsevatkin. Jos siirrät eläimiä pitopaikasta toiseen, tulee kirjanpitoon kirjata lähtö- ja tulopitopaikan pitopaikkatunnus sekä siirron päivämäärä. Näin toimitaan, vaikka molemmat pitopaikat olisivat saman toimijan hallinnoimia.

Eläinsuojelulain mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa koskee myös eläinsuojelulain mukainen velvoite pitää ajan tasalla olevaa luetteloa toiminnan kohteena olevista eläinlajeista ja eläimistä.

9 Muutokset pitopaikoissa, eläintenpidossa ja toimijassa

9.1 Pitopaikka

Jos pitopaikan haltija vaihtuu

Jos pitopaikan hallinta on kytketty tilatunnukseen ja eläintenpitäjä vaihtuu, tulee pitopaikan haltija muuttaa. Ota yhteyttä haltijan muutoksista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen.

Jos passiiviseen pitopaikkaan tulee uusi haltija

Jos pitopaikka on passivoitu ja pitopaikkaan tulee uusi toimija, joka haluaa aktivoida pitopaikan, tulee olla yhteydessä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Viranomainen voi muuttaa pitopaikan hallinnan uudelle toimijalle.

9.2 Eläintenpito

Eläintenpidon muutokset

Tee eläintenpidon muutosilmoitus esimerkiksi keskeyttämisestä tai lopettamisesta mahdollisimman pian tilanteen muuttumisesta. Muokkaa ja päivitä eläintenpitoilmoitusta myös, jos eläinmäärä, toimintamuoto tai pitopaikka muuttuvat.

Jos eläinlajia vaihdetaan pitopaikassa

Tee uusi eläintenpitoilmoitus ja ilmoita uusi eläinlaji olemassa olevaan pitopaikkaan. Jos jonkin toisen eläinlajin pito pitopaikassa loppuu, tee kyseisen eläinlajin eläintenpidon lopetus.

Eläinmäärä muuttuu pitopaikassa

Jos eläinten pidossa tapahtuu merkittäviä muutoksia, tulee niistä ilmoittaa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin muokkaamalla eläintenpitoilmoituksen eläinmäärää.

Jos eläimiä ostetaan/myydään toiselle tilalle

Kun eläimet vaihtavat pitopaikkaa:

Ostaja: Ostajan tulee muistaa tehdä ostamastaan eläinlajista eläintenpitoilmoitus pitopaikkaansa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä. Ostaja kirjaa pitopaikkansa kirjanpitoon myyjän pitopaikkatunnuksen ja eläinten siirron päivämäärän. Riippuen eläinlajista, tehdään myös tarvittavat saapumis- ja siirtoilmoitukset erillisiin eläinrekistereihin.

Myyjä: Myyjän tulee muokata myymänsä eläinlajin eläintenpitoilmoitusta, jos eläinmäärä muuttuu merkittävästi tai eläinlajin pito loppuu. Myyjä kirjaa pitopaikkansa kirjanpitoon ostajan pitopaikkatunnuksen ja eläinten siirron päivämäärän. Riippuen eläinlajista, tehdään myös tarvittavat poisto- ja siirtoilmoitukset erillisiin eläinrekistereihin.

9.3 Toimija

Jos asiakastunnus halutaan muuttaa tilatunnukseksi

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen perustaa tilatunnukselle uuden eläintenpitoilmoituksen ja lopettaa asiakastunnuksen eläintenpidon. Maaseutuelinkeinoviranomainen siirtää pitopaikan asiakastunnukselta tilatunnukselle. Toimijana vastaat itse eläinten siirtämisestä erillisessä eläinrekisterissä asiakastunnukselta tilatunnukselle. Toimi samoin, jos toiminta vaihtuu tilatunnukselta asiakastunnukselle.

Viljelijä muuttaa toiminnan osakeyhtiöksi

Jos maaseutuelinkeinorekisterissä tilatunnukseen kytketty ns. ensisijainen viljelijä ei muutu, Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin ei aiheudu muutoksia. Jos taas ensisijainen viljelijä vaihtuu, muutetaan uusi ensisijainen viljelijä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Muutoksissa tulee olla yhteydessä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen.

Toimijan kuolema

Jos toimija kuolee ja toimintapaikassa on edelleen eläintenpitoa tai eläinten pitopaikka on aktiivinen, tulee kuolinpesän olla yhteydessä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen.

Sukupolvenvaihdos

Sukupolvenvaihdoksissa ota yhteyttä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen.