3 a § Neuvottelut poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta

Poikkeuksellisia olosuhteita koskevaa säännöstä sovelletaan kaikkiin elinkeinonharjoittajien välisiin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppaa koskeviin sopimuksiin ja käytäntöihin, kun tavarantoimittaja on liikevaihdoltaan ostajaa pienempi ja ostajan liikevaihto on vähintään kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi säännöstä sovelletaan sopimuksiin, joissa ostajana on Euroopan unionin alueen viranomainen eli valtio tai sen toimielin, kunta, hyvinvointialue taikka muu alue-, paikallis- tai kansallisen keskushallinon viranomainen.[1]

Edellä esitetyn lisäksi pykälän sanamuoto edellyttää, että pyynnön neuvottelujen avaamisesta esittää ”sopimuksen heikompi osapuoli”. Siihen, onko pyynnön neuvottelujen avaamisesta esittävä osapuoli sopimuksen heikompi osapuoli, vaikuttavat esimerkiksi sopimuksen voimassaoloajan ja hinnoittelujaksojen pituus sekä vaihtoehtoisten sopimuskumppanien määrä.

Jotta pykälä voi tulla sovellettavaksi, täytyy sekä lain 1 §:n että 3 a §:n mukaisten edellytysten täyttyä: ostajan liikevaihdon tulee olla vähintään kaksi miljoonaa euroa sekä lisäksi isompi kuin tavarantoimittajan ja neuvottelujen avaamista koskevan pyynnön esittäjän tulee olla pykälän tarkoittamalla tavalla sopimuksen heikompi osapuoli. Viranomaisostajien osalta liikevaihtotarkastelua ei tehdä, vaan pykälän soveltumiseen riittää, että neuvottelujen avaamista koskevan pyynnön esittää pykälässä tarkoitettu heikompi osapuoli.

Poikkeuksellisia olosuhteita koskevia säännöksiä ei sovelleta sopimuksiin, joissa on sovittu toimitusajankohta, toimitusmäärä ja hinta, eli esimerkiksi viljakaupan niin sanottuihin kiinteähintaisiin sopimuksiin. Myös sijoituspalveluihin kuuluvat rahoitusvälineet, kuten termiinisopimukset, on rajattu poikkeuksellisia olosuhteita koskevien säännösten soveltamisalan ulkopuolelle.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla tarkoitetaan sellaisia olosuhteita, joita sopimuksen heikompi osapuoli ei ole voinut kohtuudella ottaa huomioon sopimusta tehtäessä. Niiden toteutuminen sopimussuhteen aikana on hyvin yllättävää ja epätodennäköistä. Lisäksi kyse ei ole yksittäisen yrityksen huonosta johtamisesta, vaan ulkoisesta shokista, joka vaikuttaa merkittävästi osapuolten toimintaympäristöön, kuten kustannuksiin tai tuottajahintoihin.

Esimerkkejä tilanteista, joissa olosuhteet ovat poikkeukselliset:

• Globaalit kriisit ja suursodat: Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan käynnistyminen vuonna 2022, jonka seurauksena energian ja lannoitteiden hinnat nousivat muutamassa viikossa erittäin merkittävästi.
• Katastrofaaliset sääilmiöt tai laajat eläintaudit: Valtava, koko maata tai laajaa aluetta koskeva poikkeuksellinen kuivuus/tulva, joka tuhoaa sadon ja nostaa rehukustannukset moninkertaisiksi tai laajalle levinnyt eläintauti, joka pakottaa massiivisiin teurastuksiin ja pysäyttää tuotannon.
• Viranomaisten äkilliset pakkotoimet: Yllättävät kauppasaarrot, vienti- tai tuontikiellot tai pandemian vuoksi asetetut radikaalit sulkutilat, jotka katkaisevat toimitusketjut kokonaan ilman varoitusaikaa.
• Markkinoiden täydellinen halvaantuminen: Tilanne, jossa jonkin kriittisen tuotantopanoksen (esim. tietty lannoite tai pakkausmateriaali) globaali saatavuus romahtaa ja hinta nousee moninkertaiseksi lyhyessä ajassa.

Heikomman osapuolen on pystyttävä osoittamaan, että kustannusten nousu tai olosuhteiden muuttuminen on niin rajua, että sopimuksen jatkaminen vanhoilla ehdoilla johtaisi todennäköisesti sopimuksen taloudellisen tasapainon olennaiseen muutokseen tai vakaviin liiketoiminnallisiin ongelmiin. Poikkeuksellisten olosuhteiden olemassaoloon vetoamisen tueksi tulisi kyetä esittämään luotettava ja riittävä näyttö, esimerkiksi julkiseen ja riippumattomaan dataan perustuen.

Poikkeuksellisten olosuhteiden seurauksena heikomman osapuolen aseman tulee olennaisesti heikentyä, mikäli sopimusta jatkettaisiin vanhoilla ehdoilla. Muuttuneen tilanteen seurauksena sopimuksen kohteena olevaa tuotetta ei joko ole lainkaan tai kokonaisuudessaan toimitettavaksi taikka tuotteiden toimittaminen vanhoilla ehdoilla johtaisi muuttuneiden olosuhteiden seurauksena liiketoiminnan kannattavuuden olennaiseen heikentymiseen.

Sopimuksissa on usein myös ns. force majeure -tilanteita koskevia ehtoja. Näissä on kyse tyypillisesti tilanteista, joissa jokin poikkeuksellinen tapahtuma täysin estää sopimuksessa sovitun velvollisuuden täyttämisen. Elintarvikemarkkinalain 3 a §:n tarkoittamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa suoritusvelvollisuuden täyttymisen ei tarvitse olla täysin estynyt, ja lähtökohtaisesti poikkeuksellisten olosuhteiden edellytykset täyttyvätkin helpommin kuin force majeure -tilanteen edellytykset. Toisaalta sopimuksen force majeure -ehdoilla tai muilla suoritusesteitä koskevilla sopimusehdoilla ei voida kaventaa poikkeuksellisia olosuhteita koskevan säännöksen soveltamisalaa.

Lailla ei ole tarkoitus suojata tavarantoimittajia normaalilta liiketoimintariskiltä. Maatalouteen ja elintarvikealaan kuuluu luonnostaan tietty epävarmuus, ja sopimusosapuolten on otettava nämä riskit huomioon jo sopimusta tehdessään.

Esimerkkejä tilanteista:

• Tavanomainen markkina- ja hintavaihtelu: Raaka-aineiden, energian tai polttoaineiden hinnat nousevat tai laskevat suhdannevaihteluiden mukaan. Jos hinnannousu on maltillista tai ennustettavaa, kuten normaali kausivaihtelu, se kuuluu yrittäjäriskin piiriin. Myös tavanomaisen yleisen hintatason nousun, eli inflaation, mukainen hintojen nousu kuuluu yrittäjäriskin piiriin.
• Tavanomaiset sääriskit: Yksittäinen keskimääräistä huonompi satovuosi tai sateinen syksy. Viljelijän pitää varautua siihen, että sää vaihtelee vuosittain.
• Yrityksen omat sisäiset ongelmat: Koneen rikkoutuminen, työvoimapula, epäonnistunut sisäinen logistiikka tai väärin lasketut tuotantokustannukset. Nämä ovat yrityksen omia operatiivisia riskejä, eivät ulkoisten tekijöiden aiheuttamia poikkeuksellisia olosuhteita.
• Viranomaisten toimenpiteistä aiheutuvat muutokset: Esimerkiksi lainsäädännön muutos tai veronkorotus voi aiheuttaa muutoksia sopimukseen ja sen ehtoihin. Viranomaisten toimenpiteet ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, joihin sopimusosapuolten pitää varautua sopimushintoja neuvoteltaessa, eivätkä siten täytä poikkeuksellisten olosuhteiden määritelmää.

Lain sanamuoto "ei ole voinut ottaa kohtuudella huomioon" on avainasemassa. Jos ammattitaitoisen elinkeinonharjoittajan voidaan olettaa pitäneen muutosta mahdollisena, neuvotteluvelvollisuutta ei synny.

Jos tarkasteltavan olosuhdemuutoksen seurauksena sopimuksen heikomman osapuolen asema ei olennaisesti heikenny jatkettaessa sopimusta vanhoilla ehdoilla, neuvotteluvelvollisuutta ei synny. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos tuotantokustannusten nousu ei kohdistu siihen sektoriin, jolla neuvotteluja pyytävä heikompi osapuoli toimii.

Seuraavaksi esitämme käytännönläheisiä esimerkkejä elintarvikeketjusta. Esimerkit on muodostettu pareittain havainnollistamaan, missä raja normaalin liiketoimintariskin ja lain tarkoittaman poikkeuksellisen olosuhteen välillä kulkee.

Tapauspari 1: Sääolot ja sadon epäonnistuminen

Kyseessä ON poikkeuksellinen olosuhde

Esimerkki: Suomessa koetaan historiallinen ja kuukausia kestävä kuivuus, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Viljasadot romahtavat valtakunnallisesti 60 %. Samaan aikaan globaali sääilmiö tuhoaa satoja muilla päätuotantoalueilla, minkä vuoksi korvaavan rehuvalkuaisen maahantuontihinta kolminkertaistuu kahdessa kuukaudessa.

• Miksi täyttää kriteerit? Kyseessä on laaja, poikkeuksellinen luonnonkatastrofi ja globaali markkinashokki, johon yksittäinen viljelijä tai kotieläintila ei ole voinut varautua tavanomaisella riskienhallinnalla ja jonka seurauksena sopimuksen pohjana ollun kustannusrakenne muuttuu täysin.

Kyseessä EI ole poikkeuksellinen olosuhde

Esimerkki: Kesä on tavanomaista sateisempi ja viileämpi. Viljelijän oman tilan puintityöt viivästyvät, minkä vuoksi viljan laatu laskee niin, että vilja käytetään rehuviljaksi suunnitellun leipäviljan sijaan. Sadon määrä jää 15 % keskiarvon alapuolelle.

• Miksi EI täytä kriteereitä? Suomen kesä on vaihteleva. Satomäärien ja laadun vuotuinen vaihtelu on maatalouden perusriski, joka on otettava huomioon sopimusta tehdessään.

Tapauspari 2: Eläintaudit ja tuotannon keskeytyminen

Kyseessä ON poikkeuksellinen olosuhde

Esimerkki: Maahan leviää ärhäkkä lintuinfluenssaepidemia. Viranomaiset määräävät alueen kaikki siipikarjatilat tiukkaan sulkuun ja määräävät tartunta-alueiden kaikki eläimet lopetettaviksi. Broilerikasvattaja joutuu tyhjentämään hallit, eikä uusia untuvikkoja saa ottaa sisään kuukausiin viranomaismääräyksen vuoksi. Toimitukset teurastamolle katkeavat kokonaan.

• Miksi täyttää kriteerit? Kyseessä on viranomaisen pakottava määräys ja laajamittainen, ennalta-arvaamaton epidemia (force majeure -tyyppinen tilanne), joka estää sopimuksen täyttämisen heikommasta osapuolesta riippumattomista syistä.

Kyseessä EI ole poikkeuksellinen olosuhde

Esimerkki: Broilerikasvattajan parveen iskee tavanomainen suolistobakteeri ja osa parvesta menehtyy. Tuotantomäärät jäävät sinä kuukautena sovittua pienemmäksi.

• Miksi EI täytä kriteereitä? Tämä on tilatason sisäinen vahinko ja operatiivinen riski. Tilakohtaiset tautipurkaukset tai tekniset viat ovat asioita, joihin tuottajan on varauduttava hyvällä bioturvallisuudella, huolloilla ja vakuutuksilla.

Tapauspari 3: Kustannusten nousu (Teollisuus ja jalostus)

Kyseessä ON poikkeuksellinen olosuhde

Esimerkki: Pieni meijeri on tehnyt kauppaketjun kanssa vuodeksi kiinteähintaisen sopimuksen juustoista. Kesken sopimuskauden puhkeaa geopoliittinen kriisi, jonka seurauksena meijerin käyttämän maakaasun ja sähkön hinta viisinkertaistuu viikoissa, ja juustojen pakkausmuovin valmistaja ilmoittaa toimitusten keskeytymisestä tehtaiden sulkemisen vuoksi.

• Miksi täyttää kriteerit? Kyseessä on äkillinen, raju ja ulkopuolinen shokki, joka tekee sopimuksen täyttämisestä alkuperäisellä hinnalla meijerille täysin mahdotonta (sopimuksen jatkaminen johtaisi välittömään konkurssiin, eikä meijeri voinut mitenkään ennakoida energian hintojen voimakasta nousua).

Kyseessä EI ole poikkeuksellinen olosuhde

Esimerkki: Leipomo on sopinut toimittavansa ruisleipää kiinteään hintaan. Vuoden aikana leipomotyöntekijöiden ammattiliitto neuvottelee 3 % palkankorotukset ja rukiin hinta nousee markkinoilla 10 % normaalin kysynnän ja tarjonnan vuoksi.

• Miksi EI täytä kriteereitä? Kyseessä on normaali talouskehitys. Maltilliset palkankorotukset ja raaka-aineiden tavanomaiset hinnannousut ovat ennakoitavissa olevia asioita. Jos leipomo suostuu pitkään kiinteähintaiseen sopimukseen ilman hinnanmuutoslauseketta, se kantaa itse riskin tavanomaisesta kustannustason noususta.

Tapauspari 4: Pakkausmateriaalien kriisi

Kyseessä ON poikkeuksellinen olosuhde

Esimerkki: Globaalin poliittisen selkkauksen vuoksi suuri osa maailman merikonteista juuttuu satamiin, ja samaan aikaan Euroopan suurimmalla muoviraaka-aineen jalostusalueella tapahtuu massiivinen suuronnettomuus, joka sulkee tehtaat kuukausiksi. Tämän seurauksena elintarviketeollisuuden käyttämien suojakaasupakkauskalvojen saatavuus romuttuu globaalisti. Kalvon hinta nousee markkinoilla 300 % kolmessa viikossa, ja pienten valmistajien on vaikea saada sitä lainkaan. Lihanjalostaja ei voi toimittaa tuotteitaan kauppaan ilman näitä kalvoja, ja uusi hinta syö koko tuotteen myyntikatteen ja kääntää toiminnan raskaasti tappiolle.

• Miksi täyttää kriteerit? Kyseessä on kaksi toisistaan riippumatonta, äkillistä ja jättimäistä ulkoista shokkia (logistinen tulppa + suuronnettomuus), jotka mullistavat markkinatilanteen välittömästi. Kustannusten nousu on niin poikkeuksellista ja nopeaa, ettei siihen ole voitu varautua tavanomaisella budjetoinnilla tai varastojen puskuroinnilla. Sopimuksen jatkaminen sellaisenaan olisi heikommalle osapuolelle taloudellisesti kestämätöntä.

Kyseessä EI ole poikkeuksellinen olosuhde

Esimerkki: EU:ssa astuu voimaan uusi pakkausjätedirektiivi, joka on ollut valmistelussa ja uutisissa kolme vuotta. Direktiivi määrää uusia kierrätysmaksuja ja vaatii siirtymistä helpommin kierrätettäviin materiaaleihin. Tämän seurauksena elintarvikevalmistajan käyttämän perinteisen pakkauskartongin hinta nousee 15 %, kun kysyntä siirtyy uusiin materiaaleihin ja tehdas korottaa hintojaan investointien kattamiseksi.

• Miksi EI täytä kriteereitä? Tämä muutos on ollut pitkään tiedossa, ennustettavissa ja julkisessa keskustelussa. Vaikka kyseessä on lainsäädännön tuoma lisäkustannus, se ei tule yllätyksenä. Huolellisen yrittäjän olisi pitänyt ottaa tämä tuleva kustannuspaine huomioon jo sopimusta solmiessaan. 15 prosentin hinnannousu pitkän ajan kuluessa katsotaan tavanomaiseksi markkinoiden sopeutumiseksi ja toimintaympäristön muutokseksi, joka kuuluu normaaliin yrittäjäriskiin.

Nyrkkisääntö erottamiseen

Kun mietitään, kumpaan kategoriaan tilanne kuuluu, kysytään: "Olisiko asiantunteva ja huolellinen yrittäjä voinut kirjoittaa tämän riskin auki sopimukseen tai suojautua siltä?"

• Jos vastaus on kyllä (esim. normaali kustannusnousu tai pieni säävaihtelu), kyseessä on normaali olosuhde.
• Seuraava kysymys: "Muuttuiko tilanne niin radikaalisti, että sopimuksen alkuperäinen tarkoitus ja tasapaino katosivat kokonaan?" Jos vastaus on kyllä (esim. sota, energian hinnan moninkertaistuminen päivissä), puhutaan poikkeuksellisista olosuhteista.

Arviointiprosessi

_{Kaavio 1}

Poikkeuksellisten olosuhteiden arvioinnin ei pidä perustua yksittäisiin tietoihin, kuten yksittäisiin indeksilukuihin, vaan tilannetta on arvioitava kokonaisuutena. Arvioinnissa on havainnoitava markkinatilanteeseen vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti ottaen huomioon myös niiden välisiä yhteyksiä ja vuorovaikutuksia.

Elintarvikemarkkinalain 3 a § asettaa sopimussuhteen vahvemmalle osapuolelle velvollisuuden käydä neuvotteluja sopimuksen muuttamiseksi heikomman osapuolen pyynnöstä tilanteessa, jossa edellä kuvatut poikkeuksellisten olosuhteiden kriteerit täyttyvät. Neuvottelun kohteeksi tulevat sopimusehdot voivat koskea esimerkiksi hintoja, toimitusmääriä- tai ajankohtia taikka muita vastaavia sopimusehtoja, joiden kohtuullisuuteen muuttuneet olosuhteet olennaisesti vaikuttavat.

On myös tärkeä muistaa, että neuvotteluvelvoite ei tarkoita sitä, että sopimuksen ehtoja muutetaan neuvottelujen perusteella. Sopimusehtojen mahdollinen muuttaminen perustuu neuvottelutulokseen, eikä laki edellytä, että ehtoja muutetaan. Sopimusehdot ja käytännöt, jotka eivät riittävästi huomioi heikomman osapuolen asemaa poikkeuksellisissa olosuhteissa, saattavat kuitenkin olla elintarvikemarkkinalain 4 a §:n vastaisia. Lisäksi sopimusehtoja voidaan vaatia kohtuullistettaviksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla riita-asiana yleisessä tuomioistuimessa. Kohtuuton voi olla ehto, jossa pitkäaikaisessa toimitussopimuksessa hinnantarkastusjaksot ovat hyvin pitkiä eikä poikkeuksellisia olosuhteita huomioida perusteena tarkistaa hintaa.

Mikäli neuvottelujen kohteena on hankintalain säännöksiä noudattaen tehty julkinen elintarvikehankinta, tulee sitä koskevaa hankintasopimusta muutettaessa soveltaa hankintalain 136 §:n säännöksiä, joiden mukaan hankintasopimuksen olennainen muuttaminen sopimuskauden aikana on kiellettyä ilman uutta hankintamenettelyä. Kyseisen pykälän mukaan sopimusmuutos on kuitenkin sallittu ilman uutta hankintamenettelyä, jos muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen.

Jotta neuvotteluja voidaan käydä faktoihin perustuen, on tärkeää, että kaikilla osapuolilla on tasapuolisesti saatavilla riittävän kattavaa, objektiivista ja avointa tilastotietoa markkinatilanteesta.