Scrapie-näytteiden lähettäminen lampaista ja vuohista raatokeräilyalueen ulkopuolelta

Ohjeen nimi Scrapie -näytteiden lähettäminen lampaista ja vuohista raatokeräilyalueen ulkopuolella
Vastuuhenkilö Tanja Lähteinen
Hyväksyjä Miia Kauremaa
Ohjenumero/versio 3084/04.01.00.01/2025
Voimaantulopäivä/voimassaoloaika xx.xx.2025

 

1. Johdanto

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautaeläinten BSE-taudin sekä lammas- ja vuohieläinten scrapien vastustamisesta (321/2021) edellyttää, että tilalta, joka sijaitsee syrjäisellä alueella eli ns. märehtijöiden raatokeräilyalueen ulkopuolella, ja jolla pidetään vähintään 50 uuhta tai kuttua lähetetään vuosittain näytteitä tutkittavaksi TSE-tautien varalta.

Tämä Ruokaviraston ohje on tarkoitettu helpottamaan lainsäädännön soveltamista ja toimeenpanoa. Ohjeessa kuvataan, minkälaisten pitopaikkojen pitää lähettää näytteitä sekä miten näytteet käytännössä otetaan ja lähetetään Ruokavirastoon. 

2. Tutkimusvelvollisuus

Tilalla kuolleiden ja lopetettujen yli 18 kuukauden ikäisten lampaiden ja vuohien scrapie-seuranta koskee tiloja, joilla on pysyvästi vähintään 50 uuhta tai kuttua ja jotka sijaitsevat raatokeräilyalueen ulkopuolella. Märehtijöiden raatojen keräilyalueen voi tarkastaa Ruokaviraston verkkosivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elaimista-saatavat-sivutuotteet-ja-kuolleet-elaimet/kuolleet-elaimet/tuotantoelaimet/marehtijat/ 

Yli 18 kuukauden ikäisistä lampaista tai vuohista, jotka ovat kuolleet tai lopetettu tiloilla, on kunkin kalenterivuoden aikana tutkittava scrapien varalta vähintään yksi eläin. Jos tilalla ei kuole eikä siellä lopeteta yhtään yli 18 kuukauden ikäistä eläintä kalenterivuoden aikana, näytettä ei tarvitse lähettää.

Eläintenpitäjän on joko itse huolehdittava näytteen ottamisesta ja sen toimittamisesta Ruokavirastoon tutkittavaksi tai ilmoitettava eläimen kuolemasta tai lopetuksesta kunnaneläinlääkärille, joka huolehtii näytteenotosta ja näytteen toimittamisesta Ruokavirastoon.

Ruokavirastoon saa lähettää maksutta näytteitä kuolleista tai lopetetuista, yli 18 kuukauden ikäisistä lampaista tai vuohista, myös niiltä keräilyalueen ulkopuolella sijaitsevilta tiloilta, joissa on vähemmän kuin 50 uuhta tai kuttua.

3. Ilmoittaminen kunnaneläinlääkärille

Jos eläinten pitäjä haluaa, että kunnaneläinlääkäri ottaa ja lähettää näytteen Ruokavirastoon, hänen on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille eläimen kuolemasta tai lopettamisesta. Koska ruho ei saa pilaantua ennen näytteenottoa, ilmoitus pitää tehdä mahdollisimman pian eläimen kuoleman jälkeen, kuitenkin virka-aikana.

4. Näytteenotto-ohjeet

4.1 Jos eläinlääkäri ottaa näytteet

Scrapie tutkitaan aivorungosta ja pikkuaivoista. Aivorunkoon kuuluvat väli- ja keskiaivot, aivosilta ja ydinjatke. Näyte otetaan aivorungon takaosasta obex-alueelta. Aivorunkonäytteen tulee olla n. 4-5 cm:n mittainen. Pikkuaivot sijaitsevat aivorungon takaosan yläpuolella. Niistä otettavan näytepalan tulee olla n. 2 X 2 cm:n suuruinen ja sisältää pikkuaivojen poimuilevaa kuorikerrosta.

Näytteenotossa on aina käytettävä kertakäyttökäsineitä, mutta muuta erityistä suojavarustusta ei tarvita. Näytteet otetaan tarkoitukseen suunnitellulla muovi- tai teräslusikalla. Näytteenottoon tarvittavia lusikoita ja näytteenottopurkkeja voi tilata Ruokaviraston lähettämöstä ensisijaisesti sähköpostilla tilaukset (ät) ruokavirasto.fi. Samalla kannattaa tilata näytteen lähettämiseen tarvittava tulostettavan pdf -muodossa oleva pakettikortti (jolloin lähettäminen on lähettäjälle ilmaista).

Jokaiselle eläimelle, josta otetaan näyte, suositellaan omaa kertakäyttöistä muovilusikkaa. Muovilusikat ovat kertakäyttöisiä ja ne voi käytön jälkeen hävittää polttamalla. Jos kertakäyttölusikkaa ei ole käytettävissä, käytetään teräslusikkaa, joka puhdistetaan eri eläinten välissä runsaalla vedellä huuhdellen. Näytteenotossa on lusikan lisäksi oltava käytettävissä atulat, kertakäyttöveitsi ja kaarevakärkiset sakset. Teräslusikat voi näytteenoton jälkeen desinfioida pitämällä niitä 2 tuntia 4 %:ssa hypokloriittiliuoksessa.

Aivoista otetut näytepalat voi lähettää Ruokavirastoon tutkittavaksi myös, vaikka ne olisivat huonokuntoisia tai hajonneita. Mikäli näytteenotto niska-aukon kautta ei onnistu, lähetetään eläimen pää kokonaisuudessaan. Näyte tai pää tulee lähettää tutkittavaksi mahdollisimman pian eläimen kuoleman tai lopetuksen jälkeen.

4.1.1 Näytteenottotekniikka

Tekstiä

4.2 Jos eläintenpitäjä ottaa näytteen

Tekstiä

5. Näytteiden pakkaaminen ja lähetteen täyttäminen

Tekstiä

6. Näytteiden lähetys

Tekstiä

6.1 Aivonäytteiden lähetys

Tekstiä

6.2 Kokonaisen pään lähetys

Tekstiä

7. Sivutuotteet

Tekstiä

8. Tutkimustuloksen valmistuminen

Tekstiä

9. Tutkimustulosten säilyttäminen ja näytteenoton valvonta

Tekstiä

10. Kustannukset

Tekstiä

11. Lisätietoja