Käsitelty eläinvalkuainen eli PAP

Käsitellyn eläinvalkuaisen valmistaminen ja käyttö eläinten ruokinnassa

Käsiteltyä eläinvalkuaista (PAP, Processed Animal Protein) voi valmistaa ainoastaan luokan 3 sivutuotteista sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 3 käsittelylaitoksessa. Ruokavirasto hyväksyy eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelylaitokset toimijan hakemuksesta, sillä edellytyksellä, että hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Laitoksia valvotaan Ruokaviraston riskiperusteisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Hyväksyminen ja valvonta ovat toimijalle maksullisia. Käsittelylaitokset hyväksytään tietylle käsittelymenetelmälle, osa käsittelylaitoksista on eläinlajikohtaisia. Eläinlajikohtaiseen käsittelylaitokseen voi vastaanottaa ainoastaan niistä eläinlajeista saatuja sivutuotteita, joiden käsittelyyn laitos on hyväksytty. Lista hyväksytyistä käsittelylaitoksista löytyy Ruokaviraston nettisivuilta. Listalla on myös muita kuin käsiteltyä eläinvalkuaista valmistavia käsittelylaitoksia.

Kaikista eläinlajeista saatua ja kaikilla käsittelymenetelmillä käsittelylaitoksessa valmistettua käsiteltyä eläinvalkuaista voidaan käyttää turkiseläinten, tarhakoirien ja lemmikkieläinten ruokinnassa. Luokan 2 sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita (mm. lihaluujauho tai luokan 2 verijauho) saa käyttää ainoastaan turkiseläinten ja tarhakoirien ruokinnassa (huom. käyttö velvoittaa rekisteröitymään). Märehtijäperäistä valkuaista ei saa käyttää minkään elintarviketuotantoeläinten rehuissa, sen käyttö on mahdollista ainoastaan lemmikkieläinten, turkiseläinten ja tarhakoirien rehuissa. Luokan 1 sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden rehukäyttö on kokonaan kielletty.

Käsitelty eläinvalkuainen elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa

Käsitellyn eläinvalkuaisen (sis. luokan 3 verijauho) käyttö on rajatusti sallittu elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa. Elintarviketuotantoeläinten ruokintaan voi käyttää vain tietyillä sivutuotelainsäädännössä määritellyillä käsittelymenetelmillä valmistettua eläinvalkuaista. Käsittelyvaatimukset riippuvat käytettävästä raaka-aineesta ja ne on kuvattu alla eri eläinlajeista saatavien valkuaisten kohdalla. Alla mainittujen käsittelymenetelmien 1–7 tarkat kuvaukset ovat sivutuoteasetuksen toimeenpanoasetuksen (EU) 142/2011 liitteen IV III luvussa.

Jotta käsiteltyä eläinvalkuaista voidaan käyttää sikojen tai siipikarjan ruokintaan, sen valmistukseen käytetyt raaka-aineet tulee olla peräisin sellaisesta laitoksesta, jossa teurastetaan/käsitellään vain yhtä eläinlajia tai kyseisen raaka-aineen toimittamiseen on saatu erillinen lupa, joka edellyttää eri eläinlajeista peräisin olevien sivutuotteiden ehdottoman erillään pidon.

Kalajauhon käyttö on sallittua elintarviketuotantoeläinten rehuissa märehtijöitä lukuun ottamatta. Poikkeuksena vieroittamattomien märehtijöiden juottorehuissa kalajauhon käyttö on sallittu. Kalajauho on tuotettava jollain sivutuotelainsäädännön mukaisella käsittelymenetelmällä (käsittelymenetelmät 1–7) tai muulla menetelmällä, kunhan pystytään osoittamaan, ettei kalajauhossa esiinny salmonellaa ja enterobakteereille asetetut raja-arvot eivät ylity.

Kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista saa käyttää kalojen, sikojen ja siipikarjan rehuissa. HyönteisPAP on valmistettava sivutuotelainsäädännön mukaisella käsittelymenetelmällä 1–5 tai 7. Käsitellyn eläinvalkuaisen raaka-aineeksi sallitut hyönteislajit: sotilaskärpänen (Hermetia illucens), huonekärpänen (Musca domestica), jauhopukki (Tenebrio molitor), kanatunkkari (Alphitobius diaperinus), kotisirkka (Acheta domesticus), trooppinen kotisirkka (Gryllodes sigillatus), kenttäsirkka (Gryllus assimilis) ja silkkiäistoukka (Bombyx mori). Lue lisää hyönteisten rehukäytöstä.

Siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista saa käyttää kalanrehun ja sianrehun raaka-aineena. SiipikarjaPAP on valmistettava sivutuotelainsäädännön mukaisella käsittelymenetelmällä 1–5 tai 7.

Sioista saatua käsiteltyä eläinvalkuaista saa käyttää kalanrehun ja siipikarjanrehun raaka-aineena. SikaPAP on valmistettava sivutuotelainsäädännön mukaisella käsittelymenetelmällä 1 (painesterilointi). Poikkeuksena tästä verijauho, joka voidaan valmistaa käsittelymenetelmällä 1–5 tai 7, kunhan käsittely sisältää kuumennuksen (>80°C).

Huom. SikaPAPia (pl. verijauho) voidaan valmistaa myös käsittelymenetelmällä 2–5 tai 7, mutta tällöin sitä saa käyttää ainoastaan lemmikkieläinten ruokien valmistukseen ja on ehdottomasti pidettävä erillään tuotantoeläimille tarkoitetuista rehuista.

Käsitellyn eläinvalkuaisen käyttö elintarviketuotantoeläinten rehuseosten valmistuksessa edellyttää Ruokaviraston hyväksyntää. Käsitellyn eläinvalkuaisen käyttöön kotieläintiloilla ja vesiviljelyssä on omat vaatimuksensa.

Käsitellyn eläinvalkuaisen erityiset merkintävaatimukset

Erityiset merkintävaatimukset tulee kirjata selkeästi sekä sivutuotelainsäädännön mukaiseen kaupalliseen asiakirjaan tai terveystodistukseen että rehulainsäädännön mukaiseen etikettiin.

Kalajauhon merkinnät:

”Kalajauhoa – ei saa käyttää märehtijöiden rehussa, lukuun ottamatta vieroittamattomia märehtijöitä”

Hyönteisistä, siasta ja siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen merkinnät:

”Käsiteltyä eläinvalkuaista, joka on saatu ... [eläinlaji taulukon ensimmäisestä sarakkeesta], – ei saa käyttää tuotantoeläinten rehussa lukuun ottamatta ... [kohde-eläinlajit taulukon toisesta sarakkeesta].”

Tästä poiketen, vesiviljelyeläinten ja turkiseläinten ruokintaan (mm. kalanrehuun) tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen etiketissä voi olla edellä mainitun sijaan merkintä:
”Muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista – ei saa käyttää tuotantoeläinten, lukuun ottamatta vesiviljelyeläimiä ja turkiseläimiä, rehussa”.

PAPin ja sitä sisältävien rehuseosten merkintävaatimukset laajemmin on kerrottu rehujen merkintäoppaassa.

Sisämarkkinakauppa ja vienti

Käsitelty eläinvalkuainen on sivutuotteista johdettu tuote ja siten kaupankäynnissä on noudatettava sivutuotelainsäädäntöä. Sisämarkkinakaupassa on käytettävä Traces-järjestelmää. Vietäessä kolmansiin maihin on käytettävä kohdemaan viranomaisten hyväksymää eläinlääkintötodistusmallia. Vientieräkohtaiset eläinlääkintötodistukset myöntää kunnaneläinlääkäri.

Sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden sisämarkkinakaupasta voit lukea lisää täältä.

Sivutuotteiden viennistä EU:n ulkopuolisiin maihin voit lukea lisää täältä. Vientiehdot riippuvat viennin kohdemaasta: vientiaikeista kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä Ruokaviraston vientitiimiin. Joidenkin kohdemaiden ja vientituotteiden osalta viennin käynnistäminen voi viedä vuosia.