Usein kysyttyä: eläimet ja koronavirus COVID-19

Päivitetty 27.3.2020 klo 18:29

Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen aiheuttama tartuntatautiepidemia (COVID-19), jonka Maailman terveysjärjestö WHO katsoi laajentuneen pandemiaksi 11. maaliskuuta. Pandemia tarkoittaa WHO:n mukaan tautia, joka on levinnyt maailmanlaajuiseksi

COVID-19 on ihmisten koronavirustauti, joka tarttuu ensisijaisesti ihmisten välisenä pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa kansallista ja kansainvälistä tilannetta ja antaa ohjeita tartuntojen ehkäisyssä. THL:n nettisivuille on koottu kattavasti tietoa koronaviruksesta.

Tällä sivulla käydään läpi Ruokaviraston tehtäväkenttään kuuluvia kysymyksiä, jotka liittyvät eläimiin ja COVID-19 koronaviruksen aiheuttamaan tautiin:

Mitä koronavirukset ovat?

Koronavirukset ovat laaja virusten suku, johon kuuluu monilla eri eläinlajeilla tunnettuja viruksia. Koronavirukset tunnistettiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla. Tyypillisesti ne aiheuttavat hengitystie- ja ruuansulatuskanavainfektioita. Koronavirukset ovat usein isäntäeläinlajispesifisiä eivätkä siis yleensä leviä helposti eri eläinlajien välillä. Useimmat koronavirukset eivät ole zoonoottisia, eli ne eivät tartu ihmisen ja eläinten välillä.

Useilla eläinlajeilla tunnetaan koronavirusten aiheuttamia sairauksia, joita ei pidä sekoittaa nyt ihmisillä tavattuun koronavirus COVID-19 -tautitapauksiin.

Esimerkiksi sioilla tunnetaan useita koronaviruksen aiheuttamia sairauksia, kuten suolistosairaudet PED ja TGE. Naudoilla esiintyvä koronavirus aiheuttaa paitsi suolisto-oireita, myös hengitystieinfektioita. Myös linnuilla tunnetaan koronavirusten aiheuttamia sairauksia, kuten IB

Lemmikkieläimilläkin esiintyy omia koronaviruslajeja. Esimerkiksi koirille tautia aiheuttavia koronaviruksia tunnetaan kaksi, joista toinen aiheuttaa suolisto-oireita, ja toinen taas hengitystieoireita. Kissoilla esiintyvä koronavirus aiheuttaa suolisto-oireita, ja joskus vakavaa tarttuvaa vatsakalvontulehdusta (FIP, feline infectious peritonitis). Lue lisää sivuiltamme.

Tarttuuko koronavirus COVID-19 lemmikkieläimiin?

Lemmikkien ei toistaiseksi tiedetä sairastuneen COVID-19 koronavirukseen eli niillä ei ole havaittu ihmisille tyypillisiä hengitystieoireita. Hong Kongissa on todettu kahdelta sairastuneiden henkilöiden koiralta otetuissa näytteissä COVID-19 viruksen perimää, mutta koirilla ei ollut sairauteen viittaavia oireita. Toinen koirista menehtyi, mutta kuoleman syynä oli todennäköisesti koiran korkeaan ikään liittyvät tekijät, eikä mahdollinen COVID-19 tartunta, mutta valitettavasti kuoleman syytä ei varmistettu patologisella tutkimuksella. Kyseisen koiran seeruminäytteessä todettiin vasta-aineita COVID-19 virusta vastaan, minkä perusteella koira oli saanut viruksen tartunnan. Koiralta otetuista limakalvonäytteistä ei kuitenkaan pystytty eristämään elävää COVID—19 virusta. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että COVID-19 viruksen tarttuminen lemmikkieläimiin on hyvin harvinaista. Hong Kongissa on testattu sairastuneiden ihmisten koiria ja kissoja (25.3.20 mennessä vajaat 20 koiraa ja vajaat 10 kissaa) ja vain kahdella koirista on havaittu viruksen perimää näytteissä. Ruokavirasto seuraa tilannetta eläinten osalta ja tiedottaa tarvittaessa lisää, kun uutta tietoa saadaan. Mihin tahansa infektiotautiin sairastuneen henkilön on hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä, ja pestä kädet huolellisesti aina esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä.

Tarttuuko koronavirus COVID-19 muihin kotieläimiin?

Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus COVID-19 ei tartu nautoihin, sikoihin tai muihinkaan kotieläimiin, eivätkä kotieläimet ole koronavirus COVID-19 -tartuntojen lähde.

Voiko koronavirus COVID-19 -tartunnan saada lemmikkieläimestä?

Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä lemmikkieläimet ole tartuntojen lähde. Lemmikkien ei tiedetä sairastuneen, tai välittäneen COVID-19 virusta ihmisiin.

Tulisiko koronavirus COVID-19 -tartunnan saaneen henkilön välttää kontaktia eläimiin?

Mitään erityisiä suojatoimenpiteitä eläinten, esimerkiksi lemmikkien suhteen ei ole tarpeen tehdä koronavirus COVID-19 -tartunnan vuoksi. Mihin tahansa infektiotautiin sairastuneen henkilön on hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä, ja pestä kädet huolellisesti aina esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä.

Onko koronavirus COVID-19 alun perin siirtynyt ihmisiin eläimistä tai eläinrokotteista?

Tällä hetkellä oleva tieto viittaa siihen, että koronaviruksen COVID-19 alkuperä on eläimissä. Julkisuudessa on arvioitu, että virus olisi peräisin lepakoista, joista se on väli-isännän kautta siirtynyt ihmiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa siitä, mistä eläinlajista tartunta on peräisin tai mikä sen tartuntareitti ihmisiin on ollut. Myös ihmisten tavanomaiset, lieviä hengitystieoireita aiheuttavat koronavirukset ovat tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan alun perin peräisin villieläimistä, kuten lepakoista, mutta nykyisin ne tarttuvat ihmisten välisissä kontakteissa, eivätkä eläimistä ihmisiin. Koronavirus COVID-19 ei ole peräisin eläinten rokotteista.

Levittävätkö muuttolinnut koronavirus COVID-19 -tartuntaa?

Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä muuttolinnut levitä tartuntaa. Luonnonvaraiset linnut voivat kuitenkin levittää muita tartuntoja, esimerkiksi salmonellaa, minkä vuoksi esimerkiksi kuolleita tai sairaita lintuja ei tule käsitellä paljain käsin.

Levittävätkö hyönteiset tai punkit koronavirus COVID-19 -tartuntaa?

Koronavirus COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä punkit tai hyttyset ja muut hyönteiset levitä tartuntaa. Hyönteiset ja punkit voivat kuitenkin levittää muita tartuntatauteja, kuten borrelioosia, joten niiltä suojautuminen on suositeltavaa.

Miten eläinlääkäripalvelut turvataan koronavirusepidemian aikana?

Kiireelliset eläinlääkäripalvelut pyritään turvaamaan koronavirusepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Ruokavirasto on ohjeistanut kunnallisten eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä kriittisten tehtävien turvaamiseksi ja koronavirustartunnan leviämisen estämiseksi. Lue lisää aiheesta sivuiltamme.

Tarkastukset ja valvonnat

Ruokavirasto on ohjeistanut tarkastusten tekemistä elintarvikeketjun valvonnassa koronavirus COVID-19 -erityistilanteen aikana. Lähtökohtaisesti tänä aikana tehdään vain välttämättömät ja kiireelliset tarkastuskäynnit tarkastuskohteisiin.

Ohjeistus koskee sekä Ruokaviraston omia tarkastuksia että Ruokaviraston ohjauksessa olevien tarkastusten tekemistä ELYssä, AVIssa ja kunnissa. Ohjeistus on voimassa 13.4.2020 asti, ja Ruokavirasto päivittää ohjeistusta koronavirustilanteen mukaan. Eri sektorit antavat tarvittaessa omaa alaansa koskevat yksityiskohtaisemmat ohjeet.

Erityisesti maatiloille kohdistuvia tarkastuskäyntejä rajoitetaan.

Välttämättömiä ja kiireellisiä tarkastuksia ovat:

  • Vastustettavien eläintautien epäilyjen ja tautitapausten takia tehtävät tarkastukset ja näytteen-ottokäynnit.
  • Kiireellisiksi ja vakaviksi arvioidut epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset.
  • Viennin ja sisämarkkinasiirtojen ehtona olevat tarkastukset.
  • Tarkastukset silloin, kun epäillään vakavaa lainsäädännön rikkomista.

Saanko viedä eläimen eläinlääkäriin tai käydä rajan toisella puolella hoitamassa eläimiäni, jos Uudenmaan rajan ylitse ei saa kulkea?

Hallitus esittää koronavirustartuntojen hillitsemiseksi Uudenmaan ja muun Suomen välisen liikkumisen rajoittamista 27.3. alkaen kolmeksi viikoksi, 19.4. saakka. Mikäli eduskunta hyväksyy liikkumisrajoitukset, Uudellemaalle ja sieltä pois voi matkustaa vain välttämättömistä syistä.

Näitä välttämättömiä syitä ovat viranomaistoiminta, työn, elinkeinon tai luottamustoimen harjoittaminen, lakisääteisen velvollisuuden täyttäminen, lähiomaisen kuolema, lapsen tapaamisoikeus tai muu painava henkilökohtainen syy.

Ruokavirastolta on tiedusteltu, voiko liikkumisrajoituksen voimassaoloaikana käydä hoitamassa eläimiä Uudenmaan rajan toisella puolella sijaitsevassa pitopaikassa tai viedä eläimiä eläinlääkäriin rajan toiselle puolelle. Poliisi tekee välttämättömyysarvion tapauskohtaisesti. Poliisi on koonnut sivuilleen kysymyksiä ja vastauksia liikkumisrajoitukseen liittyen. Lue lisää

On suositeltavaa ottaa mukaan jokin helposti esitettävissä oleva kirjallinen tosite, josta käy ilmi oma nimi, eläintenpito ja paikkakunta tai eläinlääkäriin mentäessä vahvistus ajanvarauksesta. Eläinten pidon voi tarvittaessa todistaa poliisille esimerkiksi eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin tietojen avulla. Jos itsellä ei ole tallessa tositetta rekisteröinnistä tai muuta todistetta eläintenpidosta, poliisi voi halutessaan tarkistaa eläinten pitopaikan yhteystiedot suoraan kunnan maaseutuelinkenoviranomaiselta, joten maaseutuelinkenoviranomaisen yhteystiedot voi olla hyvä pitää mukana. 

Ruokavirasto ei anna asiaan liittyen todistuksia tai lupia.