Usein kysyttyä: eläimet ja COVID-19

Päivitetty 5.11.2020 klo 11:30

Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttama tartuntatautiepidemia (COVID-19), jonka Maailman terveysjärjestö WHO katsoi laajentuneen pandemiaksi 11. maaliskuuta. Pandemia tarkoittaa WHO:n mukaan tautia, joka on levinnyt maailmanlaajuiseksi

COVID-19 on ihmisten koronavirustauti, joka tarttuu ensisijaisesti ihmisten välisenä pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa kansallista ja kansainvälistä tilannetta ja antaa ohjeita tartuntojen ehkäisyssä. THL:n nettisivuille on koottu kattavasti tietoa koronaviruksesta.

Tällä sivulla käydään läpi Ruokaviraston tehtäväkenttään kuuluvia kysymyksiä, jotka liittyvät eläimiin ja COVID-19 koronaviruksen aiheuttamaan tautiin:

Mitä koronavirukset ovat?

Koronavirukset ovat laaja virusten suku, johon kuuluu monilla eri eläinlajeilla tunnettuja viruksia. Koronavirukset tunnistettiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla. Tyypillisesti ne aiheuttavat hengitystie- ja ruuansulatuskanavainfektioita. Koronavirukset ovat usein isäntäeläinlajispesifisiä eivätkä siis yleensä leviä helposti eri eläinlajien välillä. Useimmat koronavirukset eivät ole zoonoottisia, eli ne eivät tartu ihmisen ja eläinten välillä.

Useilla eläinlajeilla tunnetaan koronavirusten aiheuttamia sairauksia, joita ei pidä sekoittaa nyt ihmisillä tavattuun, SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin.

Eläimistä esimerkiksi sioilla tunnetaan useita koronaviruksen aiheuttamia sairauksia, kuten suolistosairaudet PED ja TGE. Naudoilla esiintyvä koronavirus aiheuttaa paitsi suolisto-oireita, myös hengitystieinfektioita. Myös linnuilla tunnetaan koronavirusten aiheuttamia sairauksia, kuten IB

Lemmikkieläimilläkin esiintyy omia koronaviruslajeja. Esimerkiksi koirille tautia aiheuttavia koronaviruksia tunnetaan kaksi, joista toinen aiheuttaa suolisto-oireita ja toinen taas hengitystieoireita. Kissoilla esiintyvä koronavirus aiheuttaa suolisto-oireita, ja joskus vakavaa tarttuvaa vatsakalvontulehdusta (FIP, feline infectious peritonitis).

Tarttuuko COVID-19 lemmikkieläimiin?

SARS-CoV-2-virustartuntoja on maailmalla havaittu useilla eri eläinlajeilla. Lemmikkieläimistä tartuntoja on raportoitu lähinnä koirilla ja kissoilla mm. Aasiassa ja USA:ssa sekä Euroopan maista esim. Ranskassa, Espanjassa ja Hollannissa. Tyypillisesti nämä eläimet ovat olleet läheisessä kontaktissa COVID-19-tautiin sairastuneen henkilön kanssa, joten viruksen epäillään tarttuneen lemmikkiin alun perin sairastuneesta ihmisestä. Tartunnan saaneilla koirilla ja kissoilla ei yleensä ole havaittu mitään oireita. Joissakin tapauksissa kissoilla on kuitenkin esiintynyt esimerkiksi hengitystie- tai ruuansulatuskanavaoireita, joiden yhteyttä SARS-CoV-2-tartuntaan on vaikea arvioida.

Kokeellisissa tutkimuksissa ainakin kissojen, koirien, frettien, kanien ja hamstereiden on todettu olevan alttiita SARS-CoV-2-virustartunnalle. Pääsääntöisesti kokeissa käytetyillä eläimillä ei ole havaittu oireita tai oireet ovat olleet vähäisiä, esim. lieviä hengitystieoireita ja ruokahaluttomuutta. Kissojen, frettien ja hamstereiden on koeolosuhteissa havaittu tartuttaneen SARS-CoV-2-virusta eteenpäin kontaktieläimiin, lisäksi myös kanit voivat mahdollisesti levittää tartuntaa eteenpäin. Koirista otetuissa näytteissä taas ei ole havaittu tartuntakykyistä virusta eikä näin olen myöskään jatkotartuntoja, joten toistaiseksi vaikuttaa siltä, että koirat eivät levitä tartuntaa.

Tämänhetkisen tiedon perusteella SARS-CoV-2-viruksen tarttuminen lemmikkieläimiin on hyvin harvinaista eikä näillä tartunnoilla vaikuta olevan merkitystä COVID-19-taudin leviämisessä. Ruokavirasto seuraa tilannetta eläinten osalta ja tiedottaa tarvittaessa lisää, kun uutta tietoa saadaan. Mihin tahansa infektiotautiin sairastuneen henkilön on hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä ja pestä kädet huolellisesti aina esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä.

World organisation for animal health (OIE) on koonnut tietoa eläimistä tehdyistä SARS-COV-2-löydöksistä sivuilleen

Tarttuuko COVID-19 muihin kotieläimiin?

Tämänhetkisen tiedon mukaan SARS-CoV-2 ei tartu nautoihin, lampaisiin, sikoihin, kanoihin tai ankkoihin.

Useassa maassa, Euroopan alueella esim. Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa, SARS-CoV-2 virusta on todettu tarhatuissa minkeissä. Hollannissa ja Tanskassa tartunnat ovat levinneet laajalti ja tartuntojen vuoksi tarhojen eläimiä on lopetettu runsaasti. Alun perin tartunta on todennäköisesti siirtynyt minkkeihin tarhojen työntekijöistä. Minkeillä on havaittu oireena lähinnä hengitystieoireita ja kohonnutta kuolleisuutta, mutta osalla tartunnan saaneiden tarhojen eläimistä ei ole havaittu mitään oireita. Lue lisää tartunnoista minkeillä OIE:n sivuilta. Turkiseläimistä minkkien lisäksi myös supikoira voi altistuskokeiden perusteella saada SARS-CoV-2-tartunnan.

Voiko COVID-19 tarttua muihin eläimiin?

Yhdysvalloissa SARS-CoV-2 -viruksen on todettu tarttuneen eläintarhassa tiikereihin ja leijoniin. Osalla eläimistä esiintyi lieviä hengitystieoireita ja ruokahaluttomuutta. Todennäköisesti ne olivat saaneet tartunnan hoitajaltaan. Lue lisää OIE:n sivuilta

Voiko COVID-19-tartunnan saada eläimestä, esim. sen turkista?

COVID-19-tautia aiheuttava SARS-CoV-2-virus tarttuu tämänhetkisen tiedon mukaan ihmisestä toiseen ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Nykytiedon mukaan riski COVID-19 tartunnan siirtymiselle eläimestä ihmiseen on hyvin pieni, eikä eläinten tartunnoilla ole merkitystä epidemian leviämiselle. Hollannissa ja Tanskassa on todettu, että COVID-19-tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä tarhan yksittäisiin työntekijöihin. Alun perin minkit ovat saaneet COVID-19-tartunnan tarhoilla työskenteleviltä ihmisiltä, eikä näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista arvioida olevan vaaraa turkistarhojen ulkopuolisille ihmisille. Lisätietoa minkkitarhoilla havaituista tartunnoista Hollannissa löytyy Wageningen yliopiston sivuilta.

Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily pinnoilla pitkään tautia aiheuttavina, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa. Tiedetään, että kyseinen virus voi säilyä esimerkiksi aerosoleina tai erilaisilla pinnoilla joistakin tunneista joihinkin päiviin. Tutkimuksia siitä, kuinka kauan virus säilyisi tartuntakykyisenä eläinten pinnalla, kuten turkissa, ei ole vielä tehty. Vaikka virus säilyisi jonkin aikaa tartuntakykyisenä esimerkiksi koiran turkissa, tartuntariski ihmiselle on hyvin pieni verrattuna tartuntariskiin ihmisten välisissä kontakteissa. Eläimiä käsiteltäessä hyvästä hygieniasta huolehtiminen on kuitenkin aina tärkeää, koska eläimillä tiedetään esiintyvän erilaisia ihmisiin tarttuvia mikrobeja, eli zoonooseja.

Levittävätkö muuttolinnut COVID-19-tartuntaa?

Tämänhetkisen tiedon mukaan COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä muuttolinnut levitä tartuntaa. Luonnonvaraiset linnut voivat kuitenkin levittää muita tartuntoja, esimerkiksi salmonellaa, minkä vuoksi esimerkiksi kuolleita tai sairaita lintuja ei tule käsitellä paljain käsin.

Tulisiko COVID-19-tartunnan saaneen henkilön välttää kontaktia eläimiin?

Infektiotautiin sairastuneen henkilön on aina hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä ja pestä kädet huolellisesti esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä. Mikäli mahdollista, terveen henkilön olisi hyvä huolehtia lemmikkien päivittäisistä hoitotoimista. Koska kokeellisten tartuttamiskokeiden perusteella vaikuttaa siltä, että kissat ja fretit voivat saada SARS-CoV-2-virustartunnan muita eläimiä helpommin, tulisi erityisesti niiden käsittelyä välttää, jos on sairastunut COVID-19-infektioon. Lisäksi Hollannissa SARS-CoV-2-viruksen on todettu tarttuneen tarhattuihin minkkeihin, joten minkkitarhoilla työskentelevien on sairastuttuaan syytä välttää kontaktia minkkeihin.

Miten suojaan turkiseläimeni SARS-CoV-2 -tartunnalta

COVID-19 tautia aiheuttavaa SARS-CoV-2:sta ei Suomessa ole todettu eläimillä. Virusta on todettu minkkitarhoilla esimerkiksi Hollannissa,  Tanskassa ja  ja Ruotsissa. Osalla minkeistä on ollut taudin oireita, mutta virusta on löydetty myös tarhoilta, joiden eläimissä ei ole havaittu tartuntaan sopivia oireita. Viruksen on todettu levinneen minkkeihin ihmisistä, mutta tartunta on levinnyt tarhoilla eteenpäin myös minkkien välillä. Muutamassa tapauksessa viruksen epäillään siirtyneen minkistä ihmiseen. Hollannissa ja Tanskassa tartunnat ovat levinneet laajalti minkkitarhoilla ja tartuntojen vuoksi tarhojen eläimiä on lopetettu runsaasti.

Taudin luonteen ja turkiseläintarhoilla olevien suurten eläinmäärien vuoksi on erittäin tärkeää estää viruksen leviäminen tarhoille Suomessa. Vaikka tartuntoja on toistaiseksi havaittu turkiseläimistä vain minkeillä, on alla olevia ohjeita syytä noudattaa kaikilla turkistarhoilla.

Hoida eläimiä vain terveenä

  • Älä hoida eläimiä, jos olet sairaana tai olet ollut kontaktissa henkilöihin, joilla epäillään tai on todettu COVID-19 -tartunta.
  • Jos sinulla on hengitystieoireita tai muita COVID-19 -tartuntaan sopivia oireita,
    • hakeudu välittömästi lääkäriin terveydenhuollon ohjeiden mukaisesti
    • kerro lääkärille yhteydestäsi turkistarhaan
  • ilmoita kunnaneläinlääkärille, jos COVID-19 on todettu eläimiä hoitaneella henkilöllä.

Ilmoita eläinten sairauden oireista kunnaneläinlääkärille

  • Mikäli havaitset eläimissä oireita, jotka voivat sopia SARS-CoV-2 -tartuntaan (hengitystieoireita, ripulia, lisääntynyttä kuolleisuutta), ilmoita asiasta viipymättä kunnaneläinlääkärille
    • kunnaneläinlääkäri huolehtii eläinten näytteenotosta
    • tartunnalta suojautumisessa noudatetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) ohjeita

Huolehdi turvallisista toimintatavoista

  • Estä koronaviruksen leviäminen ihmisten välillä noudattamalla TTL:n ohjeita tartunnalta suojautumisessa maataloustyössä sekä THL:n yleisiä ohjeita.
  • Käytä tarhalla puhtaita tarhakohtaisia suojavaatteita sekä saappaita. Huolehdi käsien pesusta ja/tai desinfioinnista ennen eläinten hoitamista, säännöllisesti päivän aikana sekä päivän päätteeksi. Käytä suu-nenäsuojusta erityisesti silloin, jos työskentelet lähellä eläimiä. Pese suojavaatteet vähintään 60 C:ssa ja desinfioi saappaat.
  • Varmista jo etukäteen, kuka voi hoitaa eläimiä, jos sinä tai työntekijöitäsi sairastuu.
  • Vältä tarpeettomia käyntejä muilla turkistarhoilla.
  • Salli vain välttämättömät käynnit omalla tarhallasi.
  • Jos matkailet ulkomailla, noudata ulkomailta palatessasi vähintään valtionhallinnon ja THL:n ohjeita karanteenista ja edellytä samaa myös työntekijöiltäsi ja vierailijoilta sekä ulkomailta tulevilta työntekijöiltä. Ruokavirasto suosittelee, että maahantulon jälkeen ollaan karanteenioloissa 14 vuorokautta ennen turkiseläintiloihin menemistä tai turkiseläinten hoitamista.
  • Vältä eläinten siirtoja tarhoilta toisille. Oireeton tartunta voi siirtyä tarhalta toiselle eläinten mukana.
  • Puhdista ja desinfioi työvälineet ja muut varusteet tai tarvikkeet ennen niiden siirtoja tarhalta toiselle. Puhdistamisessa ja desinfioinnissa voi soveltaa esim. ETT ry:n ohjeita.
  • Huolehdi tehokkaasta tuhoeläintorjunnasta.
  • Estä kissojen liikkuminen tarhan alueella mahdollisuuksien mukaan, koska virus voi tarttua myös kissoihin ja ne voivat levittää virusta.
  • Varmista, että tarhaa ympäröivät aidat ovat hyvässä kunnossa ja huolehdi karanneiden eläinten kiinniottamisesta.

Miten varmistan eläimeni hoidon, jos sairastun itse?

Eläimen omistajan kannattaa aina olla varautunut omaan sairastumiseen, ja suunnitella eläintensä hoito tilanteessa, jossa itse ei pysty niistä huolehtimaan. Väliaikaishoidon järjestelyistä kannattaa sopia etukäteen esimerkiksi sukulaisten, ystävien tai naapurin kanssa. Myös oman alueen eläinhoitolat kannattaa kartoittaa. Varastossa kannattaa pitää riittävä määrä eläinten ruokaa, ja mikäli eläin on pysyvällä lääkityksellä, myös riittävä lääkkeiden määrä kannattaa varmistaa.

Omistajan äkillisen ja vakavan sairastumisen varalta asunnossa olevista eläimistä voi tehdä listan, jota säilytetään esimerkiksi eteisessä näkyvällä paikalla, josta viranomaiset sen helposti havaitsevat. Eläinten lisäksi kannattaa listaan kirjata lähiomaiset sekä eläimille sovitut väliaikaishoitajat, ja heidän yhteistietonsa. Eläimen väliaikaisen hoidon järjestelyt ovat lähtökohtaisesti aina omistajan vastuulla, mutta mikäli eläinsuojeluviranomaiselle tulee tieto ilman hoitoa jääneistä eläimistä, pyritään niille järjestämään väliaikainen hoitopaikka mahdollisimman pian. Viranomaisen järjestämän väliaikaishoidon kustannukset koituvat aina omistajan maksettavaksi.

COVID-19-tauti tarttuu ihmisestä toiseen, ja tartunnan siirtyminen eläimestä ihmiseen on hyvin epätodennäköistä. Riskiryhmiin kuuluvien suojelemiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että sellaisia kissoja tai frettejä, joiden omistajalla on todettu tai joilla vahvasti epäillään COVID-19-tartuntaa, ei viedä hoitoon riskiryhmään kuuluville henkilöille. COVID-19-tautiin sairastuneiden henkilöiden eläinten, erityisesti kissojen ja frettien, hoidossa on varmuuden vuoksi hyvä noudattaa erityisen hyviä hygieniakäytäntöjä, ja välttää läheistä kontaktia eläimeen, esimerkiksi eläinten suukottelua, tai oman ruokansa jakamista eläinten kanssa. Eläinten hoitotoimenpiteiden yhteydessä noudatettavaan hyvään hygieniaan kuuluvat mm. käsien pesu ennen ja jälkeen eläinten, sekä niiden ruuan ja tarvikkeiden käsittelyn. COVID-19-tartuntaan sairastuneen henkilön kissat tulisi pitää sisätiloissa, eikä niiden saa antaa olla kontaktissa muiden talouksien kissojen kanssa.

Lemmikkieläimelläni on hengitystieoireita, voisiko sillä olla COVID-19-tartunta?

Eläimillä tunnetaan paljon erilaisia hengitystieoireita aiheuttavia viruksia ja bakteereita ja näitä tavanomaisia taudinaiheuttajia kiertää myös Suomen lemmikkieläimissä runsaasti. Alustavissa kokeellisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että kissat ja fretit voivat saada SARS-CoV-2-virustartunnan muita eläinlajeja helpommin. Tartunta kuitenkin edellyttää, että eläin on ollut läheisesti tekemisessä COVID-19-tautiin sairastuneen henkilön kanssa. Jos eläimen kanssa samassa taloudessa asuvat ihmiset ovat kaikki terveitä, niin todennäköisimmin lemmikin hengitystieoireet johtuvat jostain muusta kuin SARS-CoV-2-virustartunnasta. Altistuskokeen perusteella koirat eivät vaikuta alttiilta saamaan SARS-CoV-2 -virustartuntaa.

Voi siis olla mahdollista, että kissa tai fretti saa samassa taloudessa asuvalta COVID-19-tautiin sairastuneelta ihmiseltä SARS-CoV-2 -tartunnan. Alustavassa altistuskokeessa freteille ei kehittynyt mitään havaittavia oireita tartunnan seurauksena, mutta kissojen osalta mahdollinen oirekuva on vielä epäselvä. Mikäli kissataloudessa asuvalla henkilöllä on todettu COVID-19-tauti tai henkilön tartuntaa pidetään oireiden perusteella todennäköisenä ja ihmisen sairastumisen jälkeen kissalle tulee sopivia sairauden oireita (hengitystieoireita, ruuansulatuskanavan oireita kuten oksentelua ja ripulia), voi kissan sairaudesta olla yhteydessä eläinlääkäriin puhelimitse. Jos kissan oireet vaativat vakavuutensa vuoksi eläinlääkärin hoitoa, on kotitalouden COVID-19-sairaudesta tai sen epäilystä aina kerrottava eläinlääkärille etukäteen, jotta vastaanotolla osataan tehdä tarvittavat varautumis- ja suojatoimet. Sairaana olevan henkilön ei missään tapauksessa tule itse viedä eläintään eläinlääkäriin. Mihin tahansa sairauteen sairastunut kissa on aina pidettävä sisätiloissa, eikä sitä saa päästää vapaana ulkoilemaan, tai kontaktiin muiden kissojen kanssa.      

Onko koronavirus (SARS-CoV-2) alun perin siirtynyt ihmisiin eläimistä tai eläinrokotteista?

Tällä hetkellä oleva tieto viittaa siihen, että SARS-CoV-2 koronaviruksen alkuperä on eläimissä. Julkisuudessa on arvioitu, että virus olisi peräisin lepakoista, joista se on väli-isännän kautta siirtynyt ihmiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa siitä, mistä eläinlajista tartunta on peräisin tai mikä sen tartuntareitti ihmisiin on ollut. Myös ihmisten tavanomaiset lieviä hengitystieoireita aiheuttavat koronavirukset ovat tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan alun perin peräisin villieläimistä, kuten lepakoista, mutta nykyisin ne tarttuvat ihmisten välisissä kontakteissa, eivätkä eläimistä ihmisiin. SARS-CoV-2 ei ole peräisin eläinten rokotteista.

Levittävätkö hyönteiset tai punkit COVID-19-tartuntaa?

COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä punkit tai hyttyset ja muut hyönteiset levitä tartuntaa. Hyönteiset ja punkit voivat kuitenkin levittää muita tartuntatauteja, kuten borrelioosia, joten niiltä suojautuminen on suositeltavaa.

Miten eläinlääkäripalvelut turvataan koronavirusepidemian aikana?

Kiireelliset eläinlääkäripalvelut pyritään turvaamaan koronavirusepidemian aiheuttamassa erityistilanteessa. Ruokavirasto on ohjeistanut kunnallisten eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä kriittisten tehtävien turvaamiseksi ja koronavirustartunnan leviämisen estämiseksi. Lue lisää aiheesta sivuiltamme.

Tarkastukset ja valvonnat

Ruokavirasto on ohjeistanut tarkastusten tekemistä elintarvikeketjun valvonnassa koronaviruksen aiheuttaman erityistilanteen aikana. Poikkeustilanteen alkuvaiheessa ohjattiin tekemään vain välttämättömät ja kiireelliset tarkastuskäynnit tarkastuskohteisiin. 14.5. alkaen Ruokavirasto on alkanut palauttaa toimialaansa kuuluvia tarkastuksia. 27.8. annettu uusin ohje lisää edelleen paikallista harkintavaltaa tarkastusten tekemisessä. Ohjeistuksen tarkoituksena on turvata kriittisten ja tarpeellisten tehtävien tekeminen ja rajoittaa tarkastushenkilöstön ja tarkastusten kohteena olevien mahdollisuutta altistua koronavirustartunnalle, mutta samalla varmistaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin riittävä valvonta. Suojautumisessa noudatetaan työnantajan, THL:n ja työterveyslaitoksen ohjeita.

Ensisijaisesti tehdään välttämättömät ja kiireelliset tarkastuskäynnit. Sen lisäksi tehdään sellaisia tarkastuskäyntejä, joissa riski koronatartunnan leviämiseen arvioidaan olevan pieni tai riski voidaan hallita esim. suojavarusteita käyttämällä. Arvioitaessa tarkastusten tekemistä huomioidaan tarkastukseen luonteen lisäksi paikallinen tartuntatilanne. Ruokaviraston ohje ei ole sitova, vaan paikallinen ja alueellinen viranomainen voivat tehdä ohjeesta poikkeavia ratkaisuja tarkastustoiminnassaan.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 5.11.2020