Usein kysyttyä: eläimet ja COVID-19

Päivitetty 19.6.2020 klo 15:37

Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttama tartuntatautiepidemia (COVID-19), jonka Maailman terveysjärjestö WHO katsoi laajentuneen pandemiaksi 11. maaliskuuta. Pandemia tarkoittaa WHO:n mukaan tautia, joka on levinnyt maailmanlaajuiseksi

COVID-19 on ihmisten koronavirustauti, joka tarttuu ensisijaisesti ihmisten välisenä pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa kansallista ja kansainvälistä tilannetta ja antaa ohjeita tartuntojen ehkäisyssä. THL:n nettisivuille on koottu kattavasti tietoa koronaviruksesta.

Tällä sivulla käydään läpi Ruokaviraston tehtäväkenttään kuuluvia kysymyksiä, jotka liittyvät eläimiin ja COVID-19 koronaviruksen aiheuttamaan tautiin:

Mitä koronavirukset ovat?

Koronavirukset ovat laaja virusten suku, johon kuuluu monilla eri eläinlajeilla tunnettuja viruksia. Koronavirukset tunnistettiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla. Tyypillisesti ne aiheuttavat hengitystie- ja ruuansulatuskanavainfektioita. Koronavirukset ovat usein isäntäeläinlajispesifisiä eivätkä siis yleensä leviä helposti eri eläinlajien välillä. Useimmat koronavirukset eivät ole zoonoottisia, eli ne eivät tartu ihmisen ja eläinten välillä.

Useilla eläinlajeilla tunnetaan koronavirusten aiheuttamia sairauksia, joita ei pidä sekoittaa nyt ihmisillä tavattuun koronavirus COVID-19-tautitapauksiin.

Esimerkiksi sioilla tunnetaan useita koronaviruksen aiheuttamia sairauksia, kuten suolistosairaudet PED ja TGE. Naudoilla esiintyvä koronavirus aiheuttaa paitsi suolisto-oireita, myös hengitystieinfektioita. Myös linnuilla tunnetaan koronavirusten aiheuttamia sairauksia, kuten IB

Lemmikkieläimilläkin esiintyy omia koronaviruslajeja. Esimerkiksi koirille tautia aiheuttavia koronaviruksia tunnetaan kaksi, joista toinen aiheuttaa suolisto-oireita, ja toinen taas hengitystieoireita. Kissoilla esiintyvä koronavirus aiheuttaa suolisto-oireita, ja joskus vakavaa tarttuvaa vatsakalvontulehdusta (FIP, feline infectious peritonitis). Lue lisää sivuiltamme.

Tarttuuko COVID-19 lemmikkieläimiin?

Toistaiseksi lemmikkieläinten varmistettuja sairastumisia COVID-19-tautiin ei ole tiedossa. Maailmalla on raportoitu joitakin tapauksia, joissa koiralta tai kissalta otetuissa näytteissä on löydetty SARS-CoV-2-viruksen perimää, ja tyypillisimmin nämä eläimet ovat olleet tiiviissä kontaktissa COVID-19-tautiin sairastuneen henkilön kanssa. Esimerkiksi Hong Kongissa on testattu COVID-19-tautiin sairastuneiden ihmisten koiria ja kissoja (15.4.20 mennessä noin 30 koiraa ja vajaat 20 kissaa) ja kahdella koirista ja yhdellä kissalla havaittiin viruksen perimää näytteissä. Myös mm. USA:ssa, Ranskassa, Espanjassa ja Hollannissa on havaittu yksittäisiä kissoja tai koiria, joiden näytteistä on löydetty SARS-CoV-2-virusta. Osalla näistä lemmikkieläimistä on todettu esiintyvän myös vasta-aineita SARS-CoV-2-virusta vastaan. Pääsääntöisesti näillä koirilla tai kissoilla ei ole havaittu mitään SARS-CoV-2-viruksen tartuntaan liittyviä oireita, mutta joillakin on esiintynyt lieviä hengitystieoireita, joiden yhteys SARS-CoV-2-virukseen on vielä epäselvää.

Kiinassa tehdyissä altistuskokeissa havaittiin, että SARS-CoV-2-virus tarttui kissoihin ja fretteihin ja ne muodostivat vasta-aineita. Samassa altistuskokeessa SARS-CoV-2-virus tarttui altistetuista kissoista eteenpäin, niiden kanssa samassa tilassa olleisiin kissoihin. Virukselle altistuneet koirat muodostivat vasta-aineita, mutta eivät tartuttaneet virusta samassa tilassa oleviin muihin koiriin. Virus ei tarttunut sikoihin, kanoihin eikä ankkoihin. Lisätietoja aiheesta alustavassa tutkimusraportissa

Samanlaisia tuloksia on saatu myös Saksassa tehdyissä altistuskokeissa, joissa fretit saivat SARS-CoV-2-tartunnan (kahdeksan eläintä yhdeksästä), ja virus tarttui altistetuista freteistä eteenpäin, niiden kanssa samassa tilassa olleisiin kolmeen frettiin. Fretit myös muodostivat vasta-aineita SARS-CoV-2-virusta vastaan. Siat ja kanat eivät saaneet SARS-CoV-2-viruksen tartuntaa, kissoja ei kyseisessä kokeessa testattu. Lisätietoja tutkimuksen alustavista tuloksista tutkimusryhmän lehdistötiedotteesta.

Kiinassa, Wuhanin maakunnassa, on tutkittu COVID-19-epidemian aikana kerättyjä kissojen verinäytteitä SARS-CoV-2:n vasta-aineiden varalta, ja vasta-aineita todettiin 15 % näytteistä. Korkeimmat vasta-ainetasot todettiin sellaisilla kissoilla, joiden omistajalla oli todettu COVID-19-tauti (3 kissaa). Yhdeltäkään kissalta ei kuitenkaan löydetty viruksen perimäainesta, eli ne eivät kantaneet virusta tutkimushetkellä. Lisätietoa aiheesta alustavassa tutkimusraportissa.

Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että SARS-CoV-2-viruksen tarttuminen lemmikkieläimiin on hyvin harvinaista eikä näillä tartunnoilla vaikuta olevan merkitystä COVID-19-taudin epidemiologiassa. Satunnaisesti, kun viruksen määrä lemmikkieläimen elinympäristössä on suuri, voivat virukset siirtyä lajista toiseen, mutta yleensä näissä tapauksissa virus ei tartu eteenpäin muihin eläimiin tai ihmisiin. Ruokavirasto seuraa tilannetta eläinten osalta ja tiedottaa tarvittaessa lisää, kun uutta tietoa saadaan. Mihin tahansa infektiotautiin sairastuneen henkilön on hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä, ja pestä kädet huolellisesti aina esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä.

Lisätietoa eläinten SARS-CoV-2:n tilanteesta löytyy oheisista linkeistä (englanniksi):

Tarttuuko COVID-19 muihin kotieläimiin?

Tämänhetkisen tiedon mukaan SARS-COV-2 ei tartu nautoihin, lampaisiin, sikoihin tai kanoihin tai ankkoihin, eivätkä kotieläimet ole koronavirus COVID-19-tartuntojen lähde.

Hollannissa SARS-CoV-2 on löydetty neljältä minkkitarhalta. Eläimillä esiintyi hengitystieoireita, ruuansulatuskanavan oireita ja kohonnutta kuolleisuutta. Tartunnan ne olivat todennäköisesti saaneet eläimiä hoitaneelta henkilöltä. Lue lisää OIE:n sivuilta

Tanska ilmoitti tiedotteessaan 17.6.2020, että Pohjois-Jyllantilaisella minkkitarhalla on todettu SARS-CoV-2 tartunta sekä tarhan minkeillä että tarhan työntekijällä. Minkeillä oli tartuntaan viitanneita oireita. Lue lisää

Voiko COVID-19 tarttua muihin eläimiin?

Yhdysvalloissa on todettu uuden koronaviruksen SARS-CoV-2:n tarttuneen eläintarhassa tiikereihin ja leijoniin. Osalla eläimistä esiintyi lieviä hengitystieoireita ja ruokahaluttomuutta, ja todennäköisesti ne olivat saaneet tartunnan hoitajaltaan. Lue lisää OIE:n sivuilta

Voiko COVID-19-tartunnan saada eläimestä, esim. sen turkista?

COVID-19-tautia aiheuttava SARS-CoV-2-virus tarttuu tämänhetkisen tiedon mukaan ihmisestä toiseen ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Nykytiedon mukaan mitkään eläimet, kuten lemmikit, hevoset, tuotantoeläimet, tai villieläimet ole tartuntojen lähde ihmisille. Hollannissa tosin epäillään, että COVID-19-tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä tarhan yksittäisiin työntekijöihin. Kyseisten tarhojen minkit olivat alun perin saaneet tartunnan tarhoilla työskenteleviltä ihmisiltä, eikä näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista arvioida olevan vaaraa ulkopuolisille ihmisille. Lisätietoa Wageningen yliopiston sivuilta.

Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa. SARS-CoV-2-viruksen säilyvyyttä ympäristössä on toistaiseksi ehditty tutkimaan melko vähän. Tiedetään, että kyseinen virus voi säilyä esimerkiksi aerosoleina, tai erilaisilla pinnoilla joistakin tunneista joihinkin päiviin. Tutkimuksia siitä, kauanko virus säilyisi tartuntakykyisenä eläinten pinnalla, kuten turkissa, ei ole vielä tehty. Vaikka virus säilyisi jonkin aikaa tartuntakykyisenä esimerkiksi koiran turkissa, tartuntariski ihmiselle on hyvin pieni verrattuna tartuntariskiin ihmisten välisissä kontakteissa. Eläimiä käsiteltäessä hyvästä hygieniasta huolehtiminen on kuitenkin aina tärkeää, koska eläimillä tiedetään esiintyvän erilaisia ihmisiin tarttuvia mikrobeja, eli zoonooseja.

Tulisiko COVID-19-tartunnan saaneen henkilön välttää kontaktia eläimiin?

Infektiotautiin sairastuneen henkilön on aina hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä, ja pestä kädet huolellisesti esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä. Mikäli mahdollista, terveen henkilön olisi hyvä huolehtia lemmikkien päivittäisistä hoitotoimista. Koska kokeellisten tartuttamiskokeiden perusteella vaikuttaa siltä, että kissat ja fretit voivat saada SARS-CoV-2-virustartunnan muita eläimiä helpommin, tulisi erityisesti niiden käsittelyä välttää, jos on sairastunut COVID-19-infektioon. Lisäksi Hollannissa SARS-CoV-2-viruksen on todettu tarttuneen tarhattuihin minkkeihin, joten minkkitarhoilla työskentelevien on sairastuessaan syytä välttää kontaktia minkkeihin.

Miten varmistan eläimeni hoidon, jos sairastun itse?

Eläimen omistajan kannattaa aina olla varautunut omaan sairastumiseen, ja suunnitella eläintensä hoito tilanteessa, jossa itse ei pysty niistä huolehtimaan. Väliaikaishoidon järjestelyistä kannattaa sopia etukäteen esimerkiksi sukulaisten, ystävien tai naapurin kanssa. Myös oman alueen eläinhoitolat kannattaa kartoittaa. Varastossa kannattaa pitää riittävä määrä eläinten ruokaa, ja mikäli eläin on pysyvällä lääkityksellä, myös riittävä lääkkeiden määrä kannattaa varmistaa.

Omistajan äkillisen ja vakavan sairastumisen varalta asunnossa olevista eläimistä voi tehdä listan, jota säilytetään esimerkiksi eteisessä näkyvällä paikalla, josta viranomaiset sen helposti havaitsevat. Eläinten lisäksi kannattaa listaan kirjata lähiomaiset sekä eläimille sovitut väliaikaishoitajat, ja heidän yhteistietonsa. Eläimen väliaikaisen hoidon järjestelyt ovat lähtökohtaisesti aina omistajan vastuulla, mutta mikäli eläinsuojeluviranomaiselle tulee tieto ilman hoitoa jääneistä eläimistä, pyritään niille järjestämään väliaikainen hoitopaikka mahdollisimman pian. Viranomaisen järjestämän väliaikaishoidon kustannukset koituvat aina omistajan maksettavaksi.

COVID-19-tauti tarttuu ihmisestä toiseen, eikä tartuntoja eläimistä ihmisiin ole todettu. Riskiryhmiin kuuluvien suojelemiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että sellaisia kissoja tai frettejä, joiden omistajalla on todettu tai joilla vahvasti epäillään COVID-19-tartuntaa, ei viedä hoitoon riskiryhmään kuuluville henkilöille. COVID-19-tautiin sairastuneiden henkilöiden eläinten, erityisesti kissojen ja frettien, hoidossa on varmuuden vuoksi hyvä noudattaa erityisen hyviä hygieniakäytäntöjä, ja välttää läheistä kontaktia eläimeen, esimerkiksi eläinten suukottelua, tai oman ruokansa jakamista eläinten kanssa. Eläinten hoitotoimenpiteiden yhteydessä noudatettavaan hyvään hygieniaan kuuluvat mm. käsien pesu ennen ja jälkeen eläinten, sekä niiden ruuan ja tarvikkeiden käsittelyn. COVID-19-tartuntaan sairastuneen henkilön kissat tulisi pitää sisätiloissa, eikä niiden saa antaa olla kontaktissa muiden talouksien kissojen kanssa.

Lemmikkieläimelläni on hengitystieoireita, voisiko sillä olla COVID-19-tartunta?

Eläimillä tunnetaan paljon erilaisia hengitystieoireita aiheuttavia viruksia ja bakteereita, ja näitä tavanomaisia taudinaiheuttajia kiertää myös Suomen lemmikkieläimissä runsaasti. Alustavissa kokeellisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että kissat ja fretit voivat saada SARS-CoV-2-viruksen tartunnan muita eläinlajeja helpommin. Tartunta kuitenkin edellyttää, että eläin on ollut läheisesti tekemisessä COVID-19-tautiin sairastuneen henkilön kanssa. Jos eläimen kanssa samassa taloudessa asuvat ihmiset ovat kaikki terveitä, niin todennäköisimmin lemmikin hengitystieoireet johtuvat jostain muusta kuin SARS-CoV-2-virustartunnasta. Altistuskokeen perusteella koirat eivät vaikuta alttiilta saamaan SARS-CoV-2-viruksen tartuntaa.

Voi siis olla mahdollista, että kissa tai fretti saa samassa taloudessa asuvalta COVID-19-tautiin sairastuneelta ihmiseltä SARS-CoV-2-viruksen tartunnan. Alustavassa altistuskokeessa freteille ei kehittynyt mitään havaittavia oireita tartunnan seurauksena, mutta kissojen osalta mahdollinen oirekuva on vielä epäselvä. Mikäli kissataloudessa asuvalla henkilöllä on todettu COVID-19-tauti, tai henkilön tartuntaa pidetään oireiden perusteella todennäköisenä, ja ihmisen sairastumisen jälkeen kissalle tulee sopivia sairauden oireita (hengitystieoireita, ruuansulatuskanavan oireita kuten oksentelua ja ripulia), voi kissan sairaudesta olla yhteydessä eläinlääkäriin puhelimitse. Jos kissan oireet vaativat vakavuutensa vuoksi eläinlääkärin hoitoa, on kotitalouden COVID-19-sairaudesta tai sen epäilystä aina kerrottava eläinlääkärille etukäteen, jotta vastaanotolla osataan tehdä tarvittavat varautumis- ja suojatoimet. Sairaana olevan henkilön ei missään tapauksessa tule itse viedä eläintään eläinlääkäriin. Mihin tahansa sairauteen sairastunut kissa on aina pidettävä sisätiloissa, eikä sitä saa päästää vapaana ulkoilemaan, tai kontaktiin muiden kissojen kanssa.        

Onko koronavirus (SARS-CoV-2) alun perin siirtynyt ihmisiin eläimistä tai eläinrokotteista?

Tällä hetkellä oleva tieto viittaa siihen, että uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) alkuperä on eläimissä. Julkisuudessa on arvioitu, että virus olisi peräisin lepakoista, joista se on väli-isännän kautta siirtynyt ihmiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa siitä, mistä eläinlajista tartunta on peräisin tai mikä sen tartuntareitti ihmisiin on ollut. Myös ihmisten tavanomaiset, lieviä hengitystieoireita aiheuttavat koronavirukset ovat tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan alun perin peräisin villieläimistä, kuten lepakoista, mutta nykyisin ne tarttuvat ihmisten välisissä kontakteissa, eivätkä eläimistä ihmisiin. SARS-CoV-2 ei ole peräisin eläinten rokotteista.

Levittävätkö muuttolinnut COVID-19-tartuntaa?

Tämänhetkisen tiedon mukaan COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä muuttolinnut levitä tartuntaa. Luonnonvaraiset linnut voivat kuitenkin levittää muita tartuntoja, esimerkiksi salmonellaa, minkä vuoksi esimerkiksi kuolleita tai sairaita lintuja ei tule käsitellä paljain käsin.

Levittävätkö hyönteiset tai punkit COVID-19-tartuntaa?

COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä punkit tai hyttyset ja muut hyönteiset levitä tartuntaa. Hyönteiset ja punkit voivat kuitenkin levittää muita tartuntatauteja, kuten borrelioosia, joten niiltä suojautuminen on suositeltavaa.

Miten eläinlääkäripalvelut turvataan koronavirusepidemian aikana?

Kiireelliset eläinlääkäripalvelut pyritään turvaamaan koronavirusepidemian aiheuttamassa erityistilanteessa. Ruokavirasto on ohjeistanut kunnallisten eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä kriittisten tehtävien turvaamiseksi ja koronavirustartunnan leviämisen estämiseksi. Lue lisää aiheesta sivuiltamme.

Tarkastukset ja valvonnat

Ruokavirasto on ohjeistanut tarkastusten tekemistä elintarvikeketjun valvonnassa koronaviruksen aiheuttaman erityistilanteen aikana. Poikkeustilanteen alkuvaiheessa ohjattiin tekemään vain välttämättömät ja kiireelliset tarkastuskäynnit tarkastuskohteisiin. 14.5. alkaen Ruokavirasto on alkanut palauttaa toimialaansa kuuluvia tarkastuksia. Ohjeistuksen tarkoituksena on turvata kriittisten ja tarpeellisten tehtävien tekeminen ja tukea asiakkaiden ja hallinnon toiminnan jatkuvuutta. Normaaliajan tarkastuksiin ei kuitenkaan vielä olla täysin palaamassa. Samalla pyritään rajoittamaan tarkastushenkilöstön ja tarkastusten kohteena olevien mahdollisuutta altistua koronavirustartunnalle.

Ensisijaisesti tehdään edelleen välttämättömät ja kiireelliset tarkastuskäynnit. Sen lisäksi tehdään sellaisia tarkastuskäyntejä, joissa riski koronatartunnan leviämiseen arvioidaan olevan pieni. Tällaisia ovat tarkastuskäynnit, joissa pystytään pitämään henkilöiden väliset kontaktit vähäisenä ja huolehtimaan riittävästä etäisyydestä toisiin paikalla oleviin henkilöihin. Suojautumisessa noudatetaan työnantajan, THL:n ja työterveyslaitoksen ohjeita.

Miten lemmikkikoiran, -kissan tai -fretin tuonti ulkomailta onnistuu erityistilanteessa?

Valtioneuvosto päätti 12.6.2020 sisärajavalvonnan osittaisesta jatkamisesta sekä ulkorajaliikenteen rajoittamisesta edelleen 14.7.2020 asti. Ihmisten kulkemista ja liikennettä helpotetaan ensisijaisesti samankaltaisessa tautitilanteessa olevien maiden välillä.

Sisärajavalvonta poistuu 15.6. alkaen Suomen ja Norjan väliseltä maarajalta sekä Suomen ja Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan välisestä lentoliikenteestä ja säännöllisestä lauttaliikenteestä. Sisärajavalvonta jatkuu Suomen ja muiden kuin edellä mainittujen Schengen-maiden välisessä liikenteessä. Koko Schengen-alueelta on mahdollista paluuliikenne Suomeen, työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne.

Ulkorajoilla rajaliikenteen rajoitukset jatkuvat 14.7. saakka. Ulkorajoilla sallitaan paluuliikenne Suomeen, kauttakulkuliikenne Helsinki-Vantaan lentokentällä ja muu välttämätön liikenne.  

Omaehtoista 14 vuorokauden karanteenia suositellaan kaikille Suomeen saapuville. Karanteenia ei tarvita, jos henkilö saapuu Norjasta, Tanskasta, Islannista, Virosta, Latviasta tai Liettuasta.

Lemmikin maahantuontia suunnittelevan kannattaa etukäteen olla Rajavartiolaitokseen yhteydessä ja varmistaa oma tilanne. Myös lähtömaan rajoituksista ja ohjeistuksista on hyvä olla perillä.

Se, voiko esim. koiranpennun lähettää rahtina toisesta EU-maasta, riippuu myös lentoyhtiöistä. Asia selviää suoraan lentoyhtiöön yhteyttä ottamalla.

Lisätietoja:

Sivu on viimeksi päivitetty 7.7.2020