Usein kysyttyä: eläimet ja COVID-19

Päivitetty 18.12.2020 klo 18:07

Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttama tartuntatautiepidemia (COVID-19), jonka Maailman terveysjärjestö WHO katsoi laajentuneen pandemiaksi 11. maaliskuuta. Pandemia tarkoittaa WHO:n mukaan tautia, joka on levinnyt maailmanlaajuiseksi

COVID-19 on ihmisten koronavirustauti, joka tarttuu ensisijaisesti ihmisten välisenä pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa kansallista ja kansainvälistä tilannetta ja antaa ohjeita tartuntojen ehkäisyssä. THL:n nettisivuille on koottu kattavasti tietoa koronaviruksesta.

Tällä sivulla käydään läpi Ruokaviraston tehtäväkenttään kuuluvia kysymyksiä, jotka liittyvät eläimiin ja COVID-19 koronaviruksen aiheuttamaan tautiin:

Yleistä koronaviruksista

Koronavirukset ovat laaja virusten suku, johon kuuluu monilla eri eläinlajeilla tunnettuja viruksia. Koronavirukset tunnistettiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla. Tyypillisesti ne aiheuttavat hengitystie- ja ruuansulatuskanavainfektioita. Koronavirukset ovat usein isäntäeläinlajispesifisiä eivätkä siis yleensä leviä helposti eri eläinlajien välillä. Useimmat koronavirukset eivät ole zoonoottisia, eli ne eivät tartu ihmisen ja eläinten välillä.

Useilla eläinlajeilla tunnetaan koronavirusten aiheuttamia sairauksia, joita ei pidä sekoittaa nyt ihmisillä tavattuun, SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin.

Eläimistä esimerkiksi sioilla tunnetaan useita koronaviruksen aiheuttamia sairauksia, kuten suolistosairaudet PED ja TGE. Myös hevosilla esiintyvä koronavirus aiheuttaa suolisto-oireita. Naudoilla esiintyvä koronavirus aiheuttaa paitsi suolisto-oireita, myös hengitystieinfektioita. Myös linnuilla tunnetaan koronavirusten aiheuttamia sairauksia, kuten IB

Lemmikkieläimilläkin esiintyy omia koronaviruslajeja. Esimerkiksi koirille tautia aiheuttavia koronaviruksia tunnetaan kaksi, joista toinen aiheuttaa suolisto-oireita ja toinen taas hengitystieoireita. Kissoilla esiintyvä koronavirus aiheuttaa suolisto-oireita, ja joskus vakavaa tarttuvaa vatsakalvontulehdusta (FIP, feline infectious peritonitis).

Tarttuuko COVID-19 lemmikkieläimiin?

SARS-CoV-2-virustartuntoja on maailmalla havaittu useilla eri eläinlajeilla. Lemmikkieläimistä tartuntoja on raportoitu lähinnä koirilla ja kissoilla mm. Aasiassa ja USA:ssa sekä Euroopan maista esim. Ranskassa, Espanjassa ja Hollannissa. Tyypillisesti nämä eläimet ovat olleet läheisessä kontaktissa COVID-19-tautiin sairastuneen henkilön kanssa, joten viruksen epäillään tarttuneen lemmikkiin alun perin sairastuneesta ihmisestä. Tartunnan saaneilla koirilla ja kissoilla ei yleensä ole havaittu mitään oireita. Joissakin tapauksissa kissoilla on kuitenkin esiintynyt esimerkiksi hengitystie- tai ruuansulatuskanavaoireita, joiden yhteyttä SARS-CoV-2-tartuntaan on vaikea arvioida.

Kokeellisissa tutkimuksissa ainakin kissojen, koirien, frettien, kanien ja hamstereiden on todettu olevan alttiita SARS-CoV-2-virustartunnalle. Pääsääntöisesti kokeissa käytetyillä eläimillä ei ole havaittu oireita tai oireet ovat olleet vähäisiä, esim. lieviä hengitystieoireita ja ruokahaluttomuutta. Kissojen, frettien ja hamstereiden on koeolosuhteissa havaittu tartuttaneen SARS-CoV-2-virusta eteenpäin kontaktieläimiin, lisäksi myös kanit voivat mahdollisesti levittää tartuntaa eteenpäin. Koirista otetuissa näytteissä taas ei ole havaittu tartuntakykyistä virusta eikä näin olen myöskään jatkotartuntoja, joten toistaiseksi vaikuttaa siltä, että koirat eivät levitä tartuntaa.

Tämänhetkisen tiedon perusteella SARS-CoV-2-viruksen tarttuminen lemmikkieläimiin on hyvin harvinaista eikä näillä tartunnoilla vaikuta olevan merkitystä COVID-19-taudin leviämisessä. Ruokavirasto seuraa tilannetta eläinten osalta ja tiedottaa tarvittaessa lisää, kun uutta tietoa saadaan. Mihin tahansa infektiotautiin sairastuneen henkilön on hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä ja pestä kädet huolellisesti aina esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä.

Maailman eläintautijärjestö (World organisation for animal health, OIE) on koonnut tietoa eläimistä tehdyistä SARS-COV-2-löydöksistä sivuilleen

Tarttuuko COVID-19 muihin kotieläimiin?

Tämänhetkisen tiedon mukaan SARS-CoV-2 ei tartu nautoihin, lampaisiin, sikoihin, hevosiin, kanoihin tai ankkoihin.

Useassa maassa, Euroopan alueella esim. Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa, SARS-CoV-2 virusta on todettu tarhatuissa minkeissä. Hollannissa ja Tanskassa tartunnat ovat levinneet laajalti ja tartuntojen vuoksi tarhojen eläimiä on lopetettu runsaasti. Alun perin tartunta on todennäköisesti siirtynyt minkkeihin tarhojen työntekijöistä. Minkeillä on havaittu oireena lähinnä hengitystieoireita ja kohonnutta kuolleisuutta, mutta osalla tartunnan saaneiden tarhojen eläimistä ei ole havaittu mitään oireita. Lue lisää tartunnoista minkeillä sivuiltamme. Turkiseläimistä minkkien lisäksi myös supikoira voi altistuskokeiden perusteella saada SARS-CoV-2-tartunnan.

Voiko COVID-19 tarttua muihin eläimiin?

Yhdysvalloissa SARS-CoV-2 -viruksen on todettu tarttuneen eläintarhassa tiikereihin ja leijoniin. Osalla eläimistä esiintyi lieviä hengitystieoireita ja ruokahaluttomuutta. Todennäköisesti ne olivat saaneet tartunnan hoitajaltaan. Lue lisää OIE:n sivuilta

Voiko COVID-19-tartunnan saada eläimestä, esim. sen turkista?

COVID-19-tautia aiheuttava SARS-CoV-2-virus tarttuu tämänhetkisen tiedon mukaan ihmisestä toiseen ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Nykytiedon mukaan riski COVID-19 tartunnan siirtymiselle eläimestä ihmiseen on hyvin pieni, eikä eläinten tartunnoilla ole merkitystä epidemian leviämiselle. Hollannissa ja Tanskassa on todettu, että COVID-19-tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä tarhan yksittäisiin työntekijöihin. Alun perin minkit ovat saaneet COVID-19-tartunnan tarhoilla työskenteleviltä ihmisiltä, eikä näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista arvioida olevan vaaraa turkistarhojen ulkopuolisille ihmisille. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tekemän riskinarvioinnin mukaan minkeillä esiintyvistä tartunnoista aiheutuva vaara turkistarhojen ulkopuolisille ihmisille on kuitenkin vähäinen.

Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily pinnoilla pitkään tautia aiheuttavina, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa. Tiedetään, että kyseinen virus voi säilyä esimerkiksi aerosoleina tai erilaisilla pinnoilla joistakin tunneista joihinkin päiviin. Tutkimuksia siitä, kuinka kauan virus säilyisi tartuntakykyisenä eläinten pinnalla, kuten turkissa, ei ole vielä tehty. Vaikka virus säilyisi jonkin aikaa tartuntakykyisenä esimerkiksi koiran turkissa, tartuntariski ihmiselle on hyvin pieni verrattuna tartuntariskiin ihmisten välisissä kontakteissa. Eläimiä käsiteltäessä hyvästä hygieniasta huolehtiminen on kuitenkin aina tärkeää, koska eläimillä tiedetään esiintyvän erilaisia ihmisiin tarttuvia mikrobeja, eli zoonooseja.

Levittävätkö muuttolinnut COVID-19-tartuntaa?

Tämänhetkisen tiedon mukaan COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä muuttolinnut levitä tartuntaa. Luonnonvaraiset linnut voivat kuitenkin levittää muita tartuntoja, esimerkiksi salmonellaa, minkä vuoksi esimerkiksi kuolleita tai sairaita lintuja ei tule käsitellä paljain käsin.

Levittävätkö hyönteiset tai punkit COVID-19-tartuntaa?

COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä punkit tai hyttyset ja muut hyönteiset levitä tartuntaa. Hyönteiset ja punkit voivat kuitenkin levittää muita tartuntatauteja, kuten borrelioosia, joten niiltä suojautuminen on suositeltavaa.

Tulisiko COVID-19-tartunnan saaneen henkilön välttää kontaktia eläimiin?

Infektiotautiin sairastuneen henkilön on aina hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä ja pestä kädet huolellisesti esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä. Mikäli mahdollista, terveen henkilön olisi hyvä huolehtia lemmikkien päivittäisistä hoitotoimista. Koska kokeellisten tartuttamiskokeiden perusteella vaikuttaa siltä, että kissat ja fretit voivat saada SARS-CoV-2-virustartunnan muita eläimiä helpommin, tulisi erityisesti niiden käsittelyä välttää, jos on sairastunut COVID-19-infektioon. Lisäksi Hollannissa SARS-CoV-2-viruksen on todettu tarttuneen tarhattuihin minkkeihin, joten minkkitarhoilla työskentelevien on sairastuttuaan syytä välttää kontaktia minkkeihin.

Lue lisää turkiseläinten suojaamisesta SARS-CoV-2 -tartunnalta sivuiltamme. Myös Maailman eläintautijärjestö (OIE) on antanut ohjeita toimenpiteisiin, joilla voidaan suojata eläimiä tartunnoilta. 

Miten varmistan eläimeni hoidon, jos sairastun itse?

Eläimen omistajan kannattaa aina olla varautunut omaan sairastumiseen, ja suunnitella eläintensä hoito tilanteessa, jossa itse ei pysty niistä huolehtimaan. Väliaikaishoidon järjestelyistä kannattaa sopia etukäteen esimerkiksi sukulaisten, ystävien tai naapurin kanssa. Myös oman alueen eläinhoitolat kannattaa kartoittaa. Varastossa kannattaa pitää riittävä määrä eläinten ruokaa, ja mikäli eläin on pysyvällä lääkityksellä, myös riittävä lääkkeiden määrä kannattaa varmistaa.

Omistajan äkillisen ja vakavan sairastumisen varalta asunnossa olevista eläimistä voi tehdä listan, jota säilytetään esimerkiksi eteisessä näkyvällä paikalla, josta viranomaiset sen helposti havaitsevat. Eläinten lisäksi kannattaa listaan kirjata lähiomaiset sekä eläimille sovitut väliaikaishoitajat, ja heidän yhteistietonsa. Eläimen väliaikaisen hoidon järjestelyt ovat lähtökohtaisesti aina omistajan vastuulla, mutta mikäli eläinsuojeluviranomaiselle tulee tieto ilman hoitoa jääneistä eläimistä, pyritään niille järjestämään väliaikainen hoitopaikka mahdollisimman pian. Viranomaisen järjestämän väliaikaishoidon kustannukset koituvat aina omistajan maksettavaksi.

COVID-19-tauti tarttuu ihmisestä toiseen, ja tartunnan siirtyminen eläimestä ihmiseen on hyvin epätodennäköistä. Riskiryhmiin kuuluvien suojelemiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että sellaisia kissoja, hamstereita, kaneja tai frettejä, joiden omistajalla on todettu tai joilla vahvasti epäillään COVID-19-tartuntaa, ei viedä hoitoon riskiryhmään kuuluville henkilöille. COVID-19-tautiin sairastuneiden henkilöiden eläinten, erityisesti kissojen ja frettien, hoidossa on varmuuden vuoksi hyvä noudattaa erityisen hyviä hygieniakäytäntöjä, ja välttää läheistä kontaktia eläimeen, esimerkiksi eläinten suukottelua, tai oman ruokansa jakamista eläinten kanssa. Eläinten hoitotoimenpiteiden yhteydessä noudatettavaan hyvään hygieniaan kuuluvat mm. käsien pesu ennen ja jälkeen eläinten, sekä niiden ruuan ja tarvikkeiden käsittelyn. COVID-19-tartuntaan sairastuneen henkilön kissat tulisi pitää sisätiloissa, eikä niiden saa antaa olla kontaktissa muiden talouksien kissojen kanssa.

Lemmikkieläimelläni on hengitystieoireita, voisiko sillä olla COVID-19-tartunta?

Eläimillä tunnetaan paljon erilaisia hengitystieoireita aiheuttavia viruksia ja bakteereita ja näitä tavanomaisia taudinaiheuttajia kiertää myös Suomen lemmikkieläimissä runsaasti. Alustavissa kokeellisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että kissat, hamsterit, kanit ja fretit voivat saada SARS-CoV-2-virustartunnan muita eläinlajeja helpommin. Tartunta kuitenkin edellyttää, että eläin on ollut läheisesti tekemisessä COVID-19-tautiin sairastuneen henkilön kanssa. Jos eläimen kanssa samassa taloudessa asuvat ihmiset ovat kaikki terveitä, niin todennäköisimmin lemmikin hengitystieoireet johtuvat jostain muusta kuin SARS-CoV-2-virustartunnasta. Altistuskokeen perusteella koirat eivät vaikuta alttiilta saamaan SARS-CoV-2 -virustartuntaa.

Voi siis olla mahdollista, että kissa, hamsteri, kani tai fretti saa samassa taloudessa asuvalta COVID-19-tautiin sairastuneelta ihmiseltä SARS-CoV-2 -tartunnan. Alustavassa altistuskokeessa freteille ei kehittynyt mitään havaittavia oireita tartunnan seurauksena, mutta muiden osalta mahdollinen oirekuva on vielä epäselvä. Mikäli lemmikkitaloudessa asuvalla henkilöllä on todettu COVID-19-tauti tai henkilön tartuntaa pidetään oireiden perusteella todennäköisenä ja ihmisen sairastumisen jälkeen lemmikille tulee sopivia sairauden oireita (hengitystieoireita, ruuansulatuskanavan oireita kuten oksentelua ja ripulia), voi lemmikin sairaudesta olla yhteydessä eläinlääkäriin puhelimitse. Jos oireet vaativat vakavuutensa vuoksi eläinlääkärin hoitoa, on kotitalouden COVID-19-sairaudesta tai sen epäilystä aina kerrottava eläinlääkärille etukäteen, jotta vastaanotolla osataan tehdä tarvittavat varautumis- ja suojatoimet. Sairaana olevan henkilön ei missään tapauksessa tule itse viedä eläintään eläinlääkäriin. Mihin tahansa sairauteen sairastunut kissa on aina pidettävä sisätiloissa, eikä sitä saa päästää vapaana ulkoilemaan, tai kontaktiin muiden kissojen kanssa.      

Onko koronavirus (SARS-CoV-2) alun perin siirtynyt ihmisiin eläimistä tai eläinrokotteista?

Tällä hetkellä oleva tieto viittaa siihen, että SARS-CoV-2 koronaviruksen alkuperä on eläimissä. Julkisuudessa on arvioitu, että virus olisi peräisin lepakoista, joista se on väli-isännän kautta siirtynyt ihmiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa siitä, mistä eläinlajista tartunta on peräisin tai mikä sen tartuntareitti ihmisiin on ollut. Myös ihmisten tavanomaiset lieviä hengitystieoireita aiheuttavat koronavirukset ovat tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan alun perin peräisin villieläimistä, kuten lepakoista, mutta nykyisin ne tarttuvat ihmisten välisissä kontakteissa, eivätkä eläimistä ihmisiin. SARS-CoV-2 ei ole peräisin eläinten rokotteista.

Miten eläinlääkäripalvelut turvataan koronavirusepidemian aikana?

Kiireelliset eläinlääkäripalvelut pyritään turvaamaan koronavirusepidemian aiheuttamassa erityistilanteessa. Ruokavirasto on ohjeistanut kunnallisten eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä kriittisten tehtävien turvaamiseksi ja koronavirustartunnan leviämisen estämiseksi. Lue lisää aiheesta sivuiltamme.

Tarkastukset ja valvonnat

Ruokavirasto on ohjeistanut tarkastusten tekemistä elintarvikeketjun valvonnassa koronaviruksen aiheuttaman erityistilanteen aikana. Ohjeistuksen tarkoituksena on turvata kriittisten ja tarpeellisten tehtävien tekeminen ja rajoittaa tarkastushenkilöstön ja tarkastusten kohteena olevien mahdollisuutta altistua koronavirustartunnalle, mutta samalla varmistaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin riittävä valvonta.

Suojautumisessa noudatetaan työnantajan, THL:n ja työterveyslaitoksen ohjeita. Ruokavirasto suosittelee, että kaikissa viraston tehtäviin kuuluvissa tarkastuksissa tarkastajat pääsääntöisesti käyttävät suu-nenäsuojia (maskeja). Suositus sisältyy Ruokaviraston 16.12.2020 päivittämään tarkastusohjeistukseen, joka on voimassa 31.3.2021.

Ensisijaisesti tehdään välttämättömät ja kiireelliset tarkastuskäynnit. Sen lisäksi tehdään sellaisia tarkastuskäyntejä, joissa riski koronatartunnan leviämiseen arvioidaan olevan pieni tai riski voidaan hallita esim. suojavarusteita käyttämällä. Arvioitaessa tarkastusten tekemistä huomioidaan tarkastukseen luonteen lisäksi paikallinen tartuntatilanne. Tilanteen arvioinnissa voi käyttää apuna mm. THL:n alueellista tilannekuvaa.

Ruokaviraston ohje ei ole sitova, vaan paikallinen ja alueellinen viranomainen voivat tehdä ohjeesta poikkeavia ratkaisuja tarkastustoiminnassaan.

 

 

Sivu on viimeksi päivitetty 18.12.2020