Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) todettiin Suomessa villisioissa heinäkuussa 2026. Lue lisää: ASF Suomessa
Afrikkalainen sikarutto on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti, joka jatkaa vastustustoimista huolimatta leviämistä uusille alueille. Tauti aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita lihateollisuudelle kansainvälisen kaupan pysähtymisen vuoksi. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen.
Tautia aiheuttava virus säilyy hyvin ympäristössä ja leviää helposti. Maailmalla tautia ovat levittäneet muun muassa sikojen kuljetukset, virusta sisältävän ruokajätteen tai rehun syöttö sioille sekä villisiat. Kauas uusille alueille siirtyneet tartunnat ovat aiheutuneet pääasiassa saastuneen ruokajätteen syöttämisestä sioille. Leviäminen on mahdollista myös viruksen saastuttaman eläinten- tai rehunkuljetuskaluston mukana.
Tilojen tautisuojaus
Hyvä tautisuojaus on varmin keino estää tarttuvien tautien, kuten afrikkalaisen sikaruton pääsy sikalaan. Tautisuojaustoimet on syytä tarkastaa erityisesti tilanteessa, kun maassa on todettu tautia.
Eläinten siirto uuteen paikkaan ja uusien eläinten keskuuteen aiheuttaa suurimman riskin eläintautien siirtymiselle ja tarttumiselle aiemmin terveisiin eläimiin. Sen vuoksi näiden maahantuonnille asetettuja rajoituksia on noudatettava. Lisäksi Ruokavirasto kehottaa noudattamaan tuonneissa Eläinten terveys ETT ry:n suosituksia. Myös rehut, sukusolut ja alkiot, raadot, eläinten hoidossa käytetyt välineet ja tarvikkeet, kuljetusajoneuvot, eläinsuojassa käytetyt vaatteet tai vaikkapa yhteiset työkoneet voivat aiheuttaa riskin eläintaudin tarttumiselle, elleivät suojaustoimenpiteet ole riittäviä.
Suojauksen heikoin lenkki ratkaisee suojauksen tason, joten tilan kaikkien työntekijöiden ja vierailijoiden perehdyttäminen oikeisiin toimintatapoihin ja muun muassa suojavarusteiden käyttöön on tärkeää. Työntekijöiden tulee myös tietää, että ruokajätteen syöttäminen sioille (kesysiat, villisiat, mini-, mikro- ja villasiat ynnä muut) on kiellettyä Suomessa ja koko EU-alueella. Ruokavirasto ja Eläinten terveys ETT ry ovat tehneet ohjeistusta tilojen tautisuojauksen kehittämiseen.
Luonnonvaraisten villisikojen pääsy sikatilojen ja villisikatarhojen läheisyyteen tulee estää. Luonnonvarakeskus LUKE arvioi vuosittain Suomen luonnonvaraisen villisikapopulaation kokoa. Villisikapopulaatio on viime vuosina kasvanut ja levittäytynyt idästä länteen niin, että villisikoja esiintyy jo koko maan alueella Lappia lukuun ottamatta.
Infovideo tuottajille sikalan tautisuojauksesta
Infovideo tuottajille ASF-tautiepäilystä
Lisätietoa:
Ruokavirasto: Pitopaikan suojaaminen eläintaudeilta
ETT ry: Tilatason tautisuojaus
Ulkomaanmatkan jälkeen
Ruokavirasto ja Eläinten terveys ETT ry:n yleisten tautisuojausohjeiden mukaan ulkomailla tehdyn maatilavierailun jälkeen ei pidä mennä suoraan suomalaiseen sikalaan, sillä tauti voi kulkeutua maatilavierailulla käytettyjen vaatteiden, jalkineiden ja muiden varusteiden tai ajoneuvojen mukana (niin sanottu 48 tunnin sääntö). Myös tuliaisten ja muiden tuotteiden tuontirajoituksia on tärkeää noudattaa.
Afrikkalainen sikarutto voi levitä rehujen ja kuivikkeiden mukana
Tautia aiheuttava virus kestää lämpöä ja happamuutta, ja voi levitä kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden mukana. Myös ruokajäte voi levittää ASF-virusta ja muita eläintauteja, minkä vuoksi ruokajätteen käyttö on kielletty sikojen ja villisikojen ruokinnassa.
Suomessa heinäkuussa 2026 luonnonvaraisissa villisioissa todetun afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi perustetun tartuntavyöhykkeen alueella on rajoitettu alueelta kerätyn rehun tai muiden kasvien käyttöä sioille, tarkat tiedot ehdoista löytyvät rajoitusvyöhykepäätöksestä.
Muista maista, joissa tautia esiintyy ei tule tuoda Suomeen kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua ja heinää sekä tuoresäilöttyä tai käsittelemätöntä satoa tuotantoeläinten tai riistan ruokintaan. Esimerkiksi viljan (mukaan luettuna maissi) kuivaus, ei välttämättä tuhoa virusta. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen riskin pienentämiseksi Ruokavirasto suosittelee kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden (mm. olki, heinä, viljat) varastointia 90 päivää ennen käyttöönottoa.
Maahantuotavan rehun alkuperä on aina syytä varmistaa, sillä se voi olla peräisin myös muusta kuin ostomaasta. Rehualan toimijat ja alkutuottajat vastaavat tuomansa rehun laadusta ja turvallisuudesta osana omavalvontaansa.
Ilmoita taudin epäilystä nopeasti
Ruokavirasto tutkii sekä koti- että villisikoja afrikkalaisen sikaruton varalta. Jos epäilet sikojen sairastavan afrikkalaista sikaruttoa tai muuta vakavaa tarttuvaa eläintautia, ota välittömästi yhteys kunnaneläinlääkäriin tilanteen selvittämiseksi. Jos luonnosta löytyy sairas tai kuollut villisika, siitäkin tulee heti ilmoittaa kunnaneläinlääkärille, jotta eläin saadaan tutkittavaksi Ruokavirastoon.
Siat on pidettävä sisällä
Siat on pidettävä sisällä koko Suomen alueella. Kaikki suora ja epäsuora kosketus luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläiminä pidettävien sikaeläinten välillä esimerkiksi laidunten tai rehun välityksellä on pyrittävä estämään. Sikojen ulkonapitokiellosta ja sen poikkeuksista tarkemmin.
Luonnonvaraisten villisikojen ottaminen luonnosta tarhattavaksi on kielletty
Luonnonvaraisten villisikojen siirtäminen niiden alkuperäisestä elinympäristöstä toiseen elinympäristöön tai niiden ottaminen luonnosta pitopaikkaan on kielletty. (MMMa 404/2021)
Villisikojen ja harrastesikojen siirto Suomeen toisista jäsenmaista metsästystarkoituksessa tai luonnonvaraisen kannan lisäämiseksi ei ole sallittua missään olosuhteissa. Lisätietoja elävien sikojen tuonnista.