Munivat kanat – pito, hoito ja hyvinvointi: Lainsäädäntöä koottuna

Kana – pito, hoito ja hyvinvointi: Lainsäädäntöä koottuna

Tähän oppaaseen on koottu yhteen kanojen pitoa ja hyvinvointia koskevien eläinten hyvinvointisäädösten ja muiden eläintenpitoon vaikuttavien säädösten sisältöä. Oppaassa käsitellyt asiat liittyvät pääasiassa eläinten kohteluun ja pitoedellytyksiin, eikä esimerkiksi kaikkia kanantuotantoon tai muuhun yrittämiseen liittyviä vaatimuksia ole sisällytetty. Oppaassa ei käsitellä erillisellä valtioneuvoston asetuksella määrättyä broilerinkasvatusta. Lisäksi tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten kohtelusta on säädetty erikseen.  

Lähteinä käytetyt säädöstekstit löytyvät luettelosta alla asianmukaisine linkkeineen (finlex.fi tai eur-lex.europa.eu). Eläinten hyvinvointilainsäädäntöön voi tutustua myös maa- ja metsätalousministeriön F-rekisterissä.

  • Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023)
  • Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta (673/2010)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (”eläinterveyssäännöstö”)
  • Komission delegoitu asetus (EU) 2019/2035, (täydentävä asetus eläinten jäljitettävyydestä)
  • Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021)
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (67/2022)
  • Valtioneuvoston asetus eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja keinollisen lisäämisen menetelmistä (1165/2023)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6 (”eläinlääkeasetus”)
  • Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014)
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä (17/14)
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta (21/14, pdf)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005 (”kuljetusasetus”)
  • Laki eläinten kuljetuksesta (1429/2006)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1099/2009 (”lopetusasetus”)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (”sivutuoteasetus”)
  • Laki eläimistä saatavista sivutuotteista (517/2015)
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavista sivutuotteista (783/2015)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004(pdf, ”elintarvikehygienia-asetus”)
  • Elintarvikelaki (297/2021)
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä (814/2017)

 

 

Tässä oppaassa tarkoitetaan:

  • kanalla Gallus gallus -lajiin kuuluvaa lintua;
  • munivalla kanalla munintakypsää kanaa, jota pidetään elintarvikkeiksi tarkoitettujen munien tuotantoa varten;
  • emolla isovanhempais- tai vanhempaispolven kanaa;
  • kananpoikasella munivaksi kanaksi tai munivan kanan emoksi kasvatettavaa kanaa, joka ei ole vielä munintakypsä;
  • pesällä erillistä munimiseen tarkoitettua tilaa, jonka pohja ei ole kanojen kanssa kosketuksiin joutuvasta metalliverkosta;
  • käytettävissä olevalla alalla vähintään 30 senttimetriä leveää aluetta, jonka kaltevuus on enintään 14 prosenttia, jonka esteetön korkeus on vähintään 45 senttimetriä ja johon ei lueta mukaan pesiä;
  • avokanalalla muuta munivien kanojen kanalaa kuin häkkikanalaa;
  • varustellulla häkillä sellaista munivien kanojen pitoon tarkoitettua häkkiä, jossa kanoilla on käytettävissään pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä asianmukaisia orsia.

Eläinten hyvinvointilain yleiset periaatteet

Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023, myöhemmin eläinten hyvinvointilaki) on tarkoitettu edistämään eläinten hyvinvointia, itseisarvoon perustuvaa kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Lain avulla pyritään suojelemaan eläimiä niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta parhaalla mahdollisella tavalla, ja sitä täydennetään eläinlajikohtaisilla asetuksilla. Tähän oppaaseen on koottu kanojen pitoon vaikuttavia lainsäädännöllisiä vaatimuksia siten, että se toimii esittelynä kanojen pitäjää ja hoitajaa koskeviin vaatimuksiin.

Eläinten hyvinvoinnilla tarkoitetaan eläimen kokemusta sen omasta fyysisestä ja henkisestä tilasta.

Eläinten hyvinvointilain perusperiaatteiden mukaisesti eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen, huomioiden eläinyksilön lajityypillinen käyttäytyminen ja tottumus käsittelyyn. Eläintä on kohdeltava rauhallisesti.

Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä.

Eläinten hyvinvoinnin valvonta

Eläinten hyvinvointilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvotaan eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa. Tarkastuksia suorittavat valvontaviranomaiset, jotka voivat tarvittaessa hyödyntää asiantuntijoita. Eläintenpitäjä on velvollinen avustamaan viranomaista eläinten hyvinvoinnin valvonnassa. Lisätietoa mm. valvovista viranomaista ja valvontaperusteista löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta Eläinsuojelun valvonta.

Tarkastuksen tekijällä on oikeus tarkastaa eläin, eläimen pitopaikka ja muut eläintenpitoon liittyvät tilat, eläintä varten tarkoitettu ravinto, juotava, varusteet ja välineet sekä eläintenpitoon liittyvät tiedot ja asiakirjat sekä muut valvonnan kannalta merkitykselliset seikat. Tarkastajalla on oikeus tallentaa ääntä ja kuvaa, sekä ottaa maksutta valvontaa varten tarvittavia näytteitä. Tarkastuslomakeisiin on mahdollista tutustua Ruokaviraston verkkosivuilla Eläinten suojelu ja kuljetus.

Epäiltäessä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinten hyvinvointilain vastaisesti, on tarvittaessa otettava yhteyttä paikalliseen valvontaviranomaiseen, esimerkiksi kunnaneläinlääkäriin tai poliisiin. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia laissa määritettyjä toiminnanharjoittajia, jotka voivat muissa tilanteissa olla salassapitovelvollisia. Lisätietoa ilmoitusvelvollisuudesta Ruokaviraston verkkosivujen uutisesta.

Eläinten pitopaikan rekisteröiminen ja rekisteri-ilmoitukset

Kanojen pitäjän on rekisteröitävä hallussaan olevat pitopaikat Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Rekisteröinnin yhteydessä pitäjä ilmoittaa pitopaikassa pidettävät eläinlajit ja täyttää eläintenpitoilmoituksen. Kun eläintenpito jossain vaiheessa loppuu tai ilmoitettuihin tietoihin tulee muita muutoksia, tulee tästä ilmoittaa 30 vuorokauden kuluessa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Lisäohjeita rekisteröinnistä ja rekisteritietojen muutoksista löytyy mm. Ruokaviraston nettisivuillaan ylläpitämästä ohjeesta.

Pitopaikan eläinlajin lisäksi kirjanpitovaatimus koskee eläinten määrää, siirtoja ja kuolleisuutta. Ajantasainen tieto siipikarjan kirjanpitovaatimuksista löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta.

Kanan hoito

Hoitajan pätevyys ja vastuut

Kanojen pitäjällä on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Mikäli eläimiä hoitaa myös muita henkilöitä, pitäjä on vastuussa heidän ohjeistuksestaan ja opastuksestaan. Alle kuusitoistavuotias henkilö ei voi olla yksin vastuussa kanojen hyvinvoinnista. Huoltaja tai muu valvoja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei hänen valvonnassaan oleva alle 15-vuotias lapsi vaaranna eläinten hyvinvointia.

Ammattimaisesti tai muutoin laajamittaisesti kanoja pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai vastaava pätevyys tehtäviensä vastuulliseen hoitamiseen. Kanojen pitäjä on vastuussa siitä, että elämiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä henkilöitä, jotka pitäjä on ohjeistanut eläinten asianmukaiseen hoitoon. Tarvittaessa (esim. kotieläinpiha) toimijan on ilmoitettava koulutuksestaan ja eläinten hoidon järjestämisestä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Lajityypillinen käyttäytyminen osana hyvinvointia

Kanojen hoitajan tulisi olla tietoinen lajin oleellisista käyttäytymistarpeista, jotta hoidossa voidaan ottaa huomioon mahdollisuudet toteuttaa lajille tyypillistä käyttäytymistä liittyen:

  • liikkumiseen
  • leikkiin
  • lepoon
  • kehonhuoltoon
  • syömiseen
  • ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen
  • sosiaalisiin suhteisiin

Käyttäytymistarpeella* tarkoitetaan ympäristöstä riippumatonta eläimen hyvinvoinnille tarpeellista käyttäytymistä. Tarve ilmenee käyttäytymismotivaationa, jonka estyminen aiheuttaa eläimelle turhautumista.

Lajityypillisellä käyttäytymisellä* tarkoitetaan sellaisia käyttäytymismalleja, joita tietyn eläinlajin yksilöt pyrkivät yleisesti toteuttamaan. Tietty käyttäytymistarve voi sisältyä lajille tyypilliseen käyttäytymiseen.

*Ruokaviraston tulkinta laissa esitettyjen termien määrittelystä

Sosiaaliset suhteet tulisi huomioida eläinryhmän kokoonpanossa ainakin iän, sukupuolen ja koon osalta. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää eläinten keskinäisiin suhteisiin. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan. Vaihtoehtoisesti eläimellä on oltava riittävästi mahdollisuuksia paeta ja piiloutua muilta eläimiltä.  

Sosiaaliset suhteet vaativat erityistä huomiota eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä jo olemassa olevaan ryhmään. Tällöin sosiaalisten suhteiden (uudelleen)muodostumisesta voi mahdollisesti aiheutua ongelmia, joihin hoitajan on varauduttava loukkaantumisten ja muun hyvinvoinnin vaarantumisen ennaltaehkäisemiseksi.

Kohtelu ja käsittely

Kanoja on kohdeltava rauhallisesti ja niiden käsittelyssä on pyrittävä käyttämään hyväksi niille ominaista lajityypillistä käyttäytymistä. Eläin on totutettava käsittelyyn ja pito-olosuhteisiin. Mikäli eläin on tottumaton käsittelyyn, se on otettava huomioon.

Kanaa ei saa käsitellä kovakouraisesti, eikä tarpeettomasti vahingoittaa. Kanan käsittely tai sitominen tarpeetonta kipua ja kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty.  Kanaa ei saa pitää kytkettynä, eikä sellaisessa häkissä, joka estää eläimen ympärikääntymisen.  

Kanaa ei saa värjätä ulkonäön muuttamiseksi.

Kun kanoja otetaan kiinni tai poistetaan häkistä, on kanoja käsiteltäessä noudatettava erityistä varovaisuutta. Kanoille vahingonvaaraa aiheuttavat esteet, kuten laitteet ja välineet, on poistettava ennen kanojen kiinniottoa.

Kanat on otettava ulos häkeistä yksitellen siten, että niitä samalla tuetaan rinnasta ja suojataan siipiä vahingoittumiselta. Munintansa lopettaneita kanoja käsiteltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei niille aiheuteta luunmurtumia tai muita vaurioita.

Hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen

Eläimen omistajan ja hoitajan on omalla toiminnallaan pyrittävä ehkäisemään eläinten vahingoittumista ja sairauksia. Eläimelle tulee tarjota edellytykset puhtauteen ja muuhun kehonhoitoon.

Kanojen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkastettava riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useammin. Kana on tarkistettava yksilöllisesti, jos se on tarpeen yleistarkastuksen perusteella. Tarkastus on tehtävä vähintään kahdesti päivässä ja erityistä huomiota osoittaen, mikäli yksilö kuuluu seuraaviin eläinryhmiin:

  • vastakuoriutuneisiin
  • sairaisiin
  • poikkeavasti käyttäytyviin
  • heikkokuntoisiin ja vahingoittuneisiin kanoihin.

Eläinten hyvinvoinnin seurantaan on kiinnitettävä erityistä huomiota myös hoito-olosuhteiden muuttuessa. Jos tarkastuksessa havaitaan jotain poikkeavaa, tilanteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin.

Sairaalle tai vahingoittuneelle eläimelle on viipymättä annettava asianmukaista hoitoa, mukaan lukien eläinlääketieteellisen hoidon hankkiminen tarpeen vaatiessa. Lisäksi tulee varmistaa, että kanalla on mahdollisuus riittävään lepoon. Sairaudesta tai vammasta riippuen kana voidaan myös joutua tilapäisesti erottamaan muista eläimistä.

Sairauden tai vamman vakavuuden niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Eläintä ei saa pitää hengissä siten, että se on eläimen kokeman kivun tai kärsimyksen vuoksi julmaa eläintä kohtaan.  

Juotto ja ruokinta

Kanalle on annettava sopivissa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä, jotka soveltuvat niin fysiologisten tarpeiden, kuin olennaisten käyttäytymistarpeidenkin täyttämiseen. Tarvittaessa rehun tulisi olla kivennäisillä täydennettyä. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen ja määrän äkillisiä muutoksia.

Tarjottu rehu tai juoma ei saa aiheuttaa vaaraa eläinten terveydelle. Rehu on varastoitava suojattuna luonnonvaraisilta linnuilta ja muilta eläimiltä. Kanojen ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina, eikä rehu tai juoma saa likaantua ulosteesta. Rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon luonnonvaraiset vesi- ja petolinnut eivät pääse.

Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta tai rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua.

Jokaisen kanan riittävä ravinnonsaanti on varmistettava, ruokintakalusteiden asennus huomioiden. Ruokintakourun reunan pituuden on oltava täysikasvuista kanaa kohden vähintään 10 cm avokanaloissa, tai 12 cm varustelluissa häkeissä. Avokanalan pyöröruokkijan reunan pituus tulee olla vähintään 4 cm. Mikäli käytössä on automaattisia ruokinta-, tai juottolaitteita, automatiikan toimintahäiriöiden varalle on oltava varautumissuunnitelma, jolla eläinten hyvinvointi turvataan poikkeustilanteessa.

Pysyvässä pitopaikassa vettä on oltava jatkuvasti saatavilla. Kanojen saatavilla on oltava jatkuvasti vettä sopivista juottolaitteista. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kunkin kanan ulottuvilla on oltava vähintään kaksi nippaa tai kuppia. Avokanalassa kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää kohden on oltava lisäksi vähintään yksi nippa tai kuppi. Yhtäjaksoisia vesikouruja käytettäessä niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 2,5 cm, kun taas pyöröjuottolaitteilla kanakohtainen vaatimus reunan pituudelle on 1 cm.

Pysyvä pitopaikka on rakennus, karsina, laidun, aitaus tai muu paikka, jossa eläin viettää suurimman osan vuorokaudesta.

Tilapäinen pitopaikka on paikka, jossa eläintä pidetään vain väliaikaisesti tai lyhyitä jaksoja kerrallaan.

Veden saannin vaatimuksista on mahdollista poiketa eläinlääketieteellisistä syistä. Lisäksi vettä ei edellytetä vastakuoriutuneille eläimille.

Eläimen pakkosyöttäminen ja -juottaminen on kielletty, ellei se ole tarpeen eläinlääketieteellisestä syystä.

Eläinjalostus ja kanojen lisääntyminen

Eläinjalostuksessa on pyrittävä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen.

Jalostukseen ei saa käyttää:

  • jalostusyhdistelmää, joka todennäköisesti aiheuttaa jälkeläiselle merkittävää hyvinvointihaittaa sairauksien tai muiden ominaisuuksien muodossa
  • eläintä, joka ei perinnöllisen sairauden tai ominaisuuden vuoksi kykene lisääntymään luonnollisesti
  • eläintä, jolle lisääntymisestä todennäköisesti aiheutuu merkittävää hyvinvointihaittaa
  • jalostusmenetelmää, josta voi aiheutua merkittävää haittaa eläimen hyvinvoinnille

Kanalle suoritettavat toimenpiteet

Leikkaus tai muu kipua tai kärsimystä aiheuttava toimenpide on sallittu vain silloin, jos se on kanan hyvinvoinnin kannalta tarpeellinen. Kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä on käytettävä kivunlievitystä. Poikkeuksena voidaan pitää tilanteita, joissa kipu on lievää ja hetkellistä tai toimenpide ei siedä viivytystä.

Kanojen nokan typistäminen, kynsien tai varpaiden poistaminen ja siipisulkien leikkaaminen ovat kiellettyjä toimenpiteitä. Poikkeuksellisesti toimenpiteitä voidaan suorittaa vain eläinlääketieteellisistä syistä.

Leikkauksen tai verrattavan toimenpiteen saa pääsääntöisesti suorittaa vain eläinlääkäri. Tietyissä tapauksissa myös pätevä henkilö tai muu soveltuvasti koulutettu henkilö voi suorittaa tietyn toimenpiteen.

Pätevä henkilö saa asettaa kukolle siipimerkinnän ja keinosiementää kanan. Pätevä henkilö voi myös ottaa lievää ja hetkellistä kipua aiheuttavan kudosnäytteen terveydenhoidollista ja jalostuksellista käyttöä varten. 

Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi ilman tarpeetonta kipua, kärsimystä tai eläimen hyvinvoinnin vaarantumista.

Toimenpiteisiin käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia, puhtaita ja toimintakuntoisia. Ne eivät saa aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa.

Lääkitseminen

Lääkkeiden ja lääkerehujen osalta on noudatettava eläinlääkärin antamia lääkemääräyksiä, jotka perustuvat eläinlääketieteelliseen tai eläinten hyvinvointiin liittyvään syyhyn. Kanat ovat elintarviketuotantoeläimiä, eli niitä saa lääkitä ainoastaan elintarviketuotantoeläimille sallituilla lääkkeillä. Mikrobilääkkeitä eli antibiootteja ei saa perusteettomasti käyttää infektion tai sairauden ennaltaehkäisemiseen.

Kanan kasvua tai tuotantoa ei saa edistää lääkkeillä tai muilla vastaavilla aineilla ja valmisteilla.  Lääkkeillä ei saa vaikuttaa kanojen suorituskykyyn.

Tuotantoeläinten osalta on huolehdittava eläinten asianmukaisesta merkitsemisestä ja varoaikojen noudattamisesta. 

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetuista lääkkeistä ja lääkerehuista mukaan lukien rokotteet ja matolääkkeet. Tiedot on merkittävä mahdollisimman pian, ja kirjanpitoa lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä elintarviketuotannossa vähintään viiden vuoden ajan.

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa kuolleiden eläinten lukumääristä. Kirjanpitoa kuolleiden eläinten lukumääristä säilytetään vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä.

Lisätietoja lääkitsemisestä, lääkintälainsäädännöstä ja lääkekirjanpidosta löytyy Ruokaviraston verkkosivujen lääkintäosiosta.

Lopettaminen ja teurastaminen tilalla

Kana on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, käyttäen lajille soveltuvaa lopetusmenetelmää ja tekniikkaa. Kanan saa lopettaa vain pätevä henkilö, jolla on riittävät tiedot lopetusmenetelmästä ja -tekniikasta, sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Muille eläimille aiheutuvan häiriön tulee olla mahdollisimman vähäinen.

Lopetettava eläin on tainnutettava siten, että eläimen tajuttomuus säilyy kuolemaan saakka. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sellaista lopetusmenetelmää, joka johtaa suoraan eläimen kuolemaan. Kanan teurastaminen katkaisemalla sen kaula nopeasti terävällä aseella on sallittua ainoastaan teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa.

Eläintä ei saa lopettaa viihdetarkoituksessa.

Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin (ml. muut teurastukseen liittyvät toimenpiteet) ryhdytään.

Kaikkien eläimen lopettamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia ja toimintakuntoisia. Välineiden ja laitteiden asianmukaisen toimintakunnon varmistamiseksi ne on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti.

Tilalla teurastettua, tarkastamatonta lihaa saa hyödyntää vain omaan käyttöön. Kotiteurastuksesta voi lukea enemmän esimerkiksi Ruokaviraston verkkosivuilta kotiteurastus.

Lisätietoa mm. eläinten lopettamisesta, lopettamismenetelmistä ja teurastustoiminnan säätelystä löytyy Ruokaviraston verkkosivujen lopetus- ja teurastusosiosta.

Lopetetun tai kuolleen kanan hävittäminen

Kaikki raadonkeräilyalueella (kts. kartta (pdf)) kuolleet ja lopetetut kanat tulee toimittaa sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksyttyyn käsittelylaitokseen tai sivutuoteasetuksen mukaiseen kanojen hävittämiseen hyväksyttyyn polttolaitokseen tai tuhkaamoon. Ohjeita raatojen hävittämisestä, raatokeräilyn tilaamisesta ja saatavilla olevasta avustuksesta on kerrottu tarkemmin Ruokaviraston verkkosivujen sivutuoteosiossa.

Keräilyvelvoite koskee myös keräilyalueella tuotettuja teurasjätteitä, mukaan lukien kotiteurastusta. Lisätietoja kotiteurastusjätteiden käsittelystä Ruokaviraston verkkosivuilta kotiteurastus.

Kanan hävittäminen hautaamalla on kiellettyä keräilyalueella, lukuun ottamatta alle 100 linnun pitopaikkoja.

Keräilyalueen itäraja kulkee Kalajoelta Jämsän kautta Kouvolaan ja sieltä Lappeenrantaan. Rajasta länsirannikolle sijaitsevat kunnat kuuluvat keräilyalueen, lukuun ottamatta alueella mahdollisesti sijaitsevia vaikeakulkuisia saaria. Keräilyalueeseen kuuluvat kunnat listataan tarkemmin esimerkiksi Ruokaviraston verkkosivujen sivutuoteosiossa.

Keräilyalueen ulkopuolelle jäävillä syrjäisillä alueilla kuolleet, lopetetut ja teurastetut kanat voidaan hävittää myös maahan hautaamalla, kuitenkin siten, etteivät jäänteet aiheuta vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle eikä ympäristölle. Lisätietoja hautaamisesta Ruokaviraston verkkosivuilla hautaaminen.

Kanan omistajanvaihdos ja siirto

Luovutus ja myynti

Kanan myyjän tai luovuttajan on annettava eläimen vastaanottajalle tarvittavat tiedot kanan hoidosta, pitopaikasta ja muista eläimen hyvinvointiin oleellisesti vaikuttavista seikoista. Jos kana on sairas tai vahingoittunut, nämä tiedot on myös ilmoitettava.

Velvollisuus tiedonantoon koskee myös tilapäistä luovutusta, kuten väliaikaista hoitoon antamista.

Eläintä ei saa pysyvästi luovuttaa alle kuusitoistavuotiaalle henkilölle ilman huoltajan suostumusta, sillä alle 16-vuotias ei voi olla yksin vastuussa eläimen hyvinvoinnista.

Kanaa ei saa pitää myynnissä torilla tai markkinoilla, ellei kyseessä ole erikseen eläinten esittelyyn tarkoitettu yleisötapahtuma. Kanaa ei voida luovuttaa arpajais- tai kilpailuvoittona.

Siirtäminen ja kuljettaminen

Kanan kuljettaminen on sallittua vain kuljetusvälineellä ja kuljetusolosuhteissa, jotka eivät aiheuta tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä. Kuljetettavan kanan tulee olla kuljetuskuntoinen.

Kuljetuskuntoisuudella tarkoitetaan, että eläin on matkan edellyttämässä kunnossa, eikä joudu alttiiksi kärsimykselle tai vahingoittumiselle.

Eläin ei ole kuljetuskuntoinen sairaana tai vahingoittuneena, viimeisillään tiineenä (90 %), alle viikko sitten synnyttäneenä tai alle viikon ikäisenä. Poikkeuksena voidaan pitää kuljetusta hoidettavaksi, tutkittavaksi tai takaisin diagnoosin jälkeen. Tällöinkään eläimelle ei tule aiheutua ylimääräistä kärsimystä.

Lisätietoa eläinten kuljettamisesta ja kaupallisten sekä ei-kaupallisten kuljetusten jaottelusta löytyy Ruokaviraston verkkosivujen eläinkuljetusosiosta.

Eläimiä kuormattaessa, kuljetettaessa ja kuormaa purettaessa on niitä kohdeltava rauhallisesti ja kunnioittaen. Eläinten kovakourainen käsittely ja vahingoittaminen on kielletty.

Eläimet on voitava tarkastaa ja tarvittaessa hoitaa kuljetuksen aikana. Kanan hyvinvoinnista on huolehdittava, ja eläin on suojattava kuljetuksenaikaiselta vahingoittumiselta ja sairastumiselta. Tarvittaessa vammautunut eläin on hoidettava tai lopetettava.

Kuljetusvälineen tulee olla eläimille turvallinen, sekä estää kanan karkaaminen. Kanoilla on oltava riittävästi tilaa seistä kuljetuksen aikana luonnollisessa asennossa. Tarvittaessa kuljetusvälineen tulee mahdollistaa eläimien tukemista ja erottamista osastoinnilla.

Kuljetusvälineen seinien ja lattian tulee olla kyllin tukevia kestämään eläinten paino, sekä rakenteiltaan ja materiaaleiltaan eläimille turvallisia. Lattia ei saa olla liukas ja eritteiden poistamisesta tai kuivikkeisiin imeyttämisestä on huolehdittava. Kuljetusväline tulee olla puhdistettavissa ja desinfioitavissa.

Kuljetusvälineessä on oltava riittävä ilmanvaihto. Kuljetettava kana ei saa kärsiä kylmyydestä, kuumuudesta, vedosta, liiallisesta kosteudesta, haitallisista kaasuista, likaantumisesta tai eläimelle haitallisesta jatkuvasta melusta.

Mikäli eläimiä siirretään maiden välillä, on huomioitava kohdemaittain vaihtelevat tuonti- ja vientirajoitukset, joilla estetään muun muassa eläintautien leviämistä. Ruokaviraston verkkosivustolta löytyy yleistietoa tuonnista ja viennistä, sekä tarkemmin esimerkiksi eläinten siirroista EU-alueella.

Kanan pitopaikka

Pysyvä pitopaikka on rakennus, karsina, laidun, aitaus tai muu paikka, jossa eläin viettää suurimman osan vuorokaudesta.

Tilapäinen pitopaikka on paikka, jossa eläintä pidetään vain väliaikaisesti tai lyhyitä jaksoja kerrallaan.

Pitopaikkavaatimukset koskevat sekä tilapäisiä, että pysyviä pitopaikkoja, ellei toisin mainita.

Yleiset vaatimukset

Kanojen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa, sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Saman pitopaikan eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon.

Pitopaikan rakenteiden, laitteiden ja materiaalien on oltava hyvässä kunnossa ja turvallisia. Vahingoittumisen ja sairastumisen vaaran, karkaamisvaaran ja pitopaikan palovaaran on oltava mahdollisimman vähäinen. Kanahäkin oviaukon on oltava kooltaan, rakenteeltaan ja muodoltaan sellainen, että kana voidaan poistaa häkistä ilman, että sille aiheutuu tarpeetonta kärsimystä tai vahingoittumisen vaaraa.

Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin.

Eläinsuojassa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta.

Eläintilat on suunniteltava ja rakennettava siten, että kanat voidaan pitopaikassaan hoitaa ja tarkastaa vaikeuksitta. Kaksi- tai useampikerroksisen täysikasvuisten kanojen pitojärjestelmän on oltava sellainen, että jokainen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vaivatta sekä kanat voidaan poistaa kerroksista asianmukaisesti. Pysyvässä pitopaikassa on oltava käsittelyn ja tarkastamisen mahdollistavat tilat ja välineet, sekä tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitamiseksi ja eristämiseksi. 

Pysyvän pitopaikan on lisäksi oltava rakenteiltaan sopiva ja riittävän tilava lajille tyypilliseen käyttäytymiseen liittyen:

  • liikkumiseen
  • leikkiin
  • lepoon
  • kehonhuoltoon
  • syömiseen
  • ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen
  • sosiaalisiin suhteisiin.

Sosiaalisten suhteiden osalta huomiota on kiinnitettävä toisen eläimen väistämismahdollisuuksiin, sekä ruokinta- ja juottopaikkojen aiheuttaman kilpailun haittojen minimointiin.

Pitopaikan olosuhteet

Pitopaikan lämpötilan, ilman- ja vedenlaadun ja muiden ympäristöolojen tulee olla kanoille sopivia. Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman virtausnopeus, ilman kosteus, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kanoille sopiva.

Mikäli kanojen terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteistossa on oltava häiriötilanteisiin reagoiva hälytysjärjestelmä. Hälytysjärjestelmän toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Eläinsuojassa on oltava mahdollisuus riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihdon häiriöiden aikana.

Jos kanojen pitopaikassa käytetään pehkua, se on pidettävä sopivan kuivana.

Jos eläinsuojan valaistukseen käytetään pääasiassa lamppuja, kanoille on järjestettävä sopiva lepoaika vähentämällä riittävästi valon voimakkuutta. Käytettäessä pääasiassa luonnonvalaistusta ikkunat on sijoitettava siten, että valo jakautuu tasaisesti eläinsuojan eri osiin. Munivien kanojen kanalassa on valaistusrytmin oltava sellainen, että vuorokaudessa on riittävän pitkä yhtäjaksoinen pimeä aika.

Pitopaikan melutaso on pidettävä mahdollisimman alhaisena, ja jatkuvaa tai äkillistä melua on vältettävä. Kanat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä.

Pitopaikan seinät ja lattia

Eläinsuojan seinien ja lattian on oltava rakenteiltaan ja materiaaleiltaan kanoille sopivia. Lattian tai pohjan on oltava sellainen, että se tukee riittävästi linnun jalkojen jokaista eteenpäin osoittavaa kynttä. Jos kanoja pidetään verkkopohjalla, verkon langan paksuuden on oltava vähintään kaksi millimetriä. Lattia tai pohja ei saa aiheuttaa linnuille vahinkoa.

Kaksi- tai useampikerroksisen kanojen pitojärjestelmän on oltava sellainen, että jokainen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vaivatta ja että kanat voidaan poistaa kerroksista asianmukaisesti. Päällekkäin sijoitettavat kerrokset on rakennettava ja sijoitettava siten, että kanojen ulosteet eivät putoa alempiin kerroksiin. Säädöstä kerrosten rakentamisesta ja sijoittamisesta ei kuitenkaan sovelleta kananpoikasten kasvattamiseen käytettäviin pitojärjestelmiin

Karsinan tai häkin lattiapinta-alan on vastattava tilavaatimuksia.

Pitopaikan puhtaana- ja kunnossapito

Pitopaikan puhtautta ja hygieniaa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävällä tasolla. Kuolleet kanat on poistettava pitopaikasta päivittäin. Kanojen pitoon tarkoitettujen eläinsuojien, karsinoiden, varusteiden ja laitteiden on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Kaikki tilat, laitteet ja välineet, joiden kanssa munivat kanat ovat kosketuksissa, on puhdistettava ja desinfioitava kauttaaltaan säännöllisesti ja aina, kun tila tyhjennetään ja ennen kuin uusi kanaerä tuodaan sisään.

Pitopaikka ja sen rakenteet, aitaukset, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja hyvässä kunnossa. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää myrkytysvaaraa aiheuttavia puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita.

Kunnossapidosta on huolehdittava siten, että kanojen terveys ja hyvinvointi eivät pääse vaarantumaan. Kanojen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien laitteiden toiminta on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Pitopaikassa havaitut eläinten hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi. Mikäli välitön korjaaminen ei ole mahdollista, eläimen hyvinvointi on turvattava vikojen korjaamiseen saakka muilla tarpeellisilla keinoilla.

Laitteet ja välineet

Kanojen pitoon, juottoon ja ruokintaan tarkoitetuista laitteista ja välineistä ei saa aiheutua kanoille vahingoittumisen vaaraa. Ilmastointi- ja ruokintalaitteiden sekä muiden laitteiden ja välineiden on oltava sellaisia, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän melua.

Ruokinta-astiat ja -kourut, sekä vesiastiat, -kourut, -nipat ja muut juottolaitteet on rakennettava ja asennettava pitopaikkaan siten, että ne ovat kanoille turvallisia ja kaikkien eläinten ulottuvilla. Jos pitopaikassa käytetään automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, kanat on totutettava niiden käyttämiseen.

Jos kanan hoitoon, käsittelyyn, kiinniottamiseen, kuljettamiseen, tainnuttamiseen tai lopettamiseen tarkoitettujen välineiden, laitteiden ja aineiden käyttö ilmeisesti aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei niitä saa valmistaa, maahantuoda, markkinoida, myydä, luovuttaa, hallussapitää tai käyttää.

Ulkotarha ja laidun

Siipikarjan ulkonapitokielto koskee vuosittain 8.2.–31.5. välistä aikaa. Tällöin kanojen pitäminen ulkona on sallittua vain sellaisissa tarhoissa ja aitauksissa, jotka täyttävät ulkotarhan suojaamista koskevat aitausvaatimukset. Ulkonapitokiellolla ehkäistään lintuinfluenssatartuntoja luonnonvaraisista vesi—ja petolinnuista.  

Ulkonapidosta on tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille vähintään kaksi kuukautta ennen aiottua ulkonapidon aloittamista. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena, sisältäen ulkoilevien lintujen lajin, lukumäärän ja selvityksen ulkotarhan suojaamista koskevien vaatimusten täyttymisestä. Ilmoitusta ei tarvitse uusia vuosittain, mikäli ilmoitetuissa tiedoissa ei tapahdu muutoksia.

Pitopaikan on oltava kanoille turvallinen, sekä tarjottava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan. Kanoilla on tarvittaessa oltava pääsy sopivaan säänsuojaan. Eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava kanoille turvallisia.

Ulkotarhan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon kanojen lukumäärä ja tarhan pohjan laatu. Tarhan pohjan on oltava sellainen, että se voidaan pitää kuivana. Ulkotarhassa ei saa olla rakenteita tai esineitä, jotka saattavat vahingoittaa lintuja. 

Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava hyväkuntoisia, turvallisia ja kanoille sopivasta materiaalista. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään kanojen karkaaminen tai vahingoittuminen.

Keväällä 8.2.-31.5 välisenä aikana ulkoilevien kanojen ulkotarhan on oltava kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että luonnonvaraiset vesi- ja petolinnut eivät pääse kosketuksiin kanojen kanssa. Kanojen rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon luonnonvaraiset vesi- ja petolinnut eivät pääse.

Tilavaatimukset

Munivien kanojen varustellut häkit

Kutakin häkissä pidettävää kanaa kohden on oltava tilaa vähintään 750 cm2, josta käytettävissä olevaa alaa on oltava kanaa kohden vähintään 600 cm2. Häkin kokonaispinta-alan on kuitenkin oltava vähintään 2 000 cm2. Häkin korkeuden on oltava vähintään 20 cm niissä osissa häkkiä, jotka eivät ole käytettävissä olevaa alaa.

Ruokinta- ja juottolaitteiden vaatimukset löytyvät oppaan kohdasta juotto ja ruokinta.

Kanojen käytettävissä on oltava pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä asianmukaisia orsia, joiden pituuden on oltava vähintään 15 cm kanaa kohden. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaiset, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta. Häkissä on oltava asianmukainen varuste, johon kanojen kynnet hioutuvat.

Häkkirivien välillä on oltava vähintään 90 cm leveä käytävä. Alimman häkkikerroksen on oltava vähintään 35 cm korkeudella lattiasta.

Avokanalat

Avokanalan eläintiheys saa olla korkeintaan 9 kanaa/m2. Laskenta tehdään kanojen käytettävissä olevasta alasta.

Ruokinta- ja juottolaitteiden vaatimukset löytyvät oppaan kohdasta juotto ja ruokinta.

Kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituuden lintua kohden on oltava vähintään 15 senttimetriä. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia.

Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nokkimista ja kuopimista varten.

Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jokaista alkavaa seitsemän kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden vähintään neliömetri.

Vähintään 350 munivan kanan avokanaloille asetettavat lisävaatimukset

Jos kanalassa on vähintään 350 munivaa kanaa, kanaa kohden on oltava vähintään 250 cm2 pehkulla varustettua aluetta, ja vähintään yhden kolmasosan lattian pinta-alasta on oltava varustettu pehkulla.

Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, ja orsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 30 cm sekä etäisyyden seinästä vähintään 20 cm.

Sellaisessa kanalassa, jossa kanat voivat liikkua vapaasti eri tasojen välillä, saa tasoja olla enintään neljä. Tasojen välisen esteettömän korkeuden on oltava vähintään 45 cm.

Jos kanoilla on mahdollisuus päästä ulos, ulkotilaan on johdettava useita vähintään 35 cm korkuisia ja vähintään 40 cm levyisiä ulosmenoaukkoja. Ulosmenoaukot on sijoitettava rakennuksen koko pituudelle, ja niiden yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään 2 metriä jokaista 1 000 kanan ryhmää kohden. Tarhassa on oltava mahdollisuus päästä suojaan epäsuotuisilta sääoloilta ja petoeläimiltä. Tarvittaessa tarhassa on oltava asianmukaiset juottolaitteet.

Munivien kanojen emot ja kananpoikaset

Emoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jokaista alkavaa seitsemän emon ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 emon ryhmää kohden vähintään neliömetri.

Häkkikasvatettavien kananpoikasten osalta on seurattava taulukon 1 vaatimuksia.

Taulukko 1. Häkissä kasvatettavien kanapoikasten tilan sekä juotto- ja ruokintalaitteiden vaatimukset.

Poikasten ikä

Poikasten enimmäislukumäärä

Häkin vähimmäiskorkeus cm

Ruokintakourun reunan vähimmäispituus (cm/eläin) Poikasten enimmäislukumäärä vesinippaa kohden
< 6 vko 85 25 2 15
6-12 vko 50 25 3 10
12-18 vko 30 38 5 8

Avokanalassa kasvatettavien kananpoikasten kasvatustiheys saa olla elopainokilojen perusteella korkeintaan 21 kg/m2. Vähintään yhden neljäsosan poikasten avokanalan lattiapinta-alasta on oltava varustettu pehkulla.

Avokanalassa on oltava koko kasvatuskauden ajan tarkoituksenmukaisia orsia, jotka ovat koko ryhmän käytössä ja jotka on sijoitettu tasaisesti koko tilaan. Orsien on oltava kananpoikasille sopivasta materiaalista valmistettuja ja sellaisia, että kananpoikaset voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia. Kananpoikasten tasojen välisen vapaan liikkumisen mahdollistavassa monitasoisessa avokanalassa saa tasoja olla enintään neljä.

Avokanalassa on oltava kananpoikasten juottoon käytettäviä vesinippoja tai -kuppeja siten, että kunkin kananpoikasen ulottuvilla on vähintään kaksi nippaa tai kuppia. Juotto- ja ruokintalaitteiden on oltava taulukon 2 vaatimusten mukaisia.

Taulukko 2. Avokanalassa kasvatettavien kananpoikasten tilan sekä juotto- ja ruokintalaitteiden vaatimukset.

Poikasten ikä

Ruokintakourun reunan vähimmäispituus (cm/eläin)

Vesikourun reunan vähimmäispituus poikasta kohden (cm/eläin)

Poikasten enimmäislukumäärä pyöreätä vesiastiaa kohden Poikasten enimmäislukumäärä vesinippaa kohden
< 6 vko 2 0,5

150

30
6-12 vko 4 0,65 100 30
12-18 vko 4 0,65 100 20